Vauvan kehitys kuukausittain
Vauvan kehitys kuukausittain on ihmiselämän nopeimman kehityksen kautta. Tavallisesti vauvaiäksi määritellään lapsen ensimmäinen vuosi. Tällöin lapsi on käytännössä täysin riippuvainen muista ihmisistä, ja tarpeensa hän ilmaisee lähinnä itkien ja hieman myöhemmässä vaiheessa myös jokeltaen.
Vauvaiässä vuorovaikutussuhde erityisesti äitiin ja isään on erityisen tärkeä. Tämän vuorovaikutuksen kautta vauvalle kehittyy perustava turvallisuuden tunne ja hän ottaa ensiaskeleet sosiaalistumiseen.
Vauva 2 kk kehitys – Ensimmäiset kaksi kuukautta
Vauvan kaksi ensimmäistä kuukautta ovat uuteen maailmaan totuttelua paitsi vauvalle itselleen, myös tuoreille vanhemmille ja vauvan muulle lähipiirille.
Vauva katselee vanhempiaan ja luo katsekontaktia näihin. Hän myös matkii ilmeitä.
Hymy ja kyyneleet tulevat mukaan kuvioihin yleensä toisen kuukauden aikana. Vauva alkaa myös nostaa päätään toisen kuukauden aikana.
Lue tästä tarkemmin siitä, kuinka vauva 1 kk kehittyy.
Vauvan 3-4 kk kehitys – Kuukaudet 2-4
Tässä vaiheessa vauva alkaa tavoitella kohteita, kuten ympäriltä löytyviä leluja. Samalla hän yrittää tarttua niihin, tavallisesti kuitenkin ilman menestystä. Tämä saattaa aiheuttaa itkuna purkautavaa turhautumista, mikä kuuluu asiaan.
Vauva alkaa myös nousta kyynärvarsien varaan vatsalla ollessaan. Kommunikaation repertuaari laajenee: ensimmäinen jokeltelu alkaa näihin aikoihin.
Myös muut vauvat ja lapset ovat yleensä tässä vaiheessa ensimmäistä kertaa kiinnostuksen kohteena.
Vauvan 5 kk kehitys – Kuukaudet 4-6
Motoriikka sen kun jatkaa kehittymistään, ja tarttuminen esineisiin kahden käden voimin alkaa onnistua. Kaikenlaiset pehmustetut ja tämän ikäisille suunnatut motoriikkaa kehittävät leikkikalut ovat vauvalle erittäin tervetulleita.
Kannattaa huomioida, että lapsi vie esineitä herkästi myös suuhunsa, joten vauvan ympäristöön ei pidä jättää vaarallisia ja tukehtumisvaaran aiheuttavia esineitä.
Puolen vuoden ikää lähestyessään vauva alkaa kyetä kääntymään omin avuin.
Pian näillä vaihein on myös ensimmäisen hampaan puhkeamisen aika – tavallisesti kyseessä on alas puhkeava hammas.
Vauvan kehitys 6kk – 8kk
Vauvan kehitys jatkuu ja vauva alkaa olla jo melkoinen tutkimusmatkailija – ympärillä oleva maailma kiinnostaa päivä päivältä enemmän, ja vauvalla on myös keinoja siihen tutustumiseen.
Tartuntaote kehittyy voimakkaammaksi, esineitä osoitetaan ja käsivarret alkavat ojentua aikuista kohti. Tämä on ilmaisu: tahdon päästä syliin!
Yleensä puolen vuoden ikäisenä vauvalla alkaa niin kutsuttu vierastamisvaihe. Vain omat vanhemmat kuuluvat luotettuihin henkilöihin, ja vieraiden ihmisten seura ja usein pelkkä näkeminenkin pelottaa.
Vaihetta voi kestää useita kuukausia, mutta se on aivan normaalia. Tämän ikäkauden lopulla vauva voi alkaa jo istua ilman tukea.
Vauvan kehitys 8kk – 10kk
Aikuisten puhe alkaa jo hiljalleen kuulostaa tutulta ja järkevältä. Kiellinen kehitys tulee siihen vaiheeseen, että vauva alkaa jo ymmärtää joitakin sanoja.
Eteenpäin mennään kovaa vauhtia – ensin alkaa ryömiminen muuttua yhä vauhdikkaammaksi ja sitten alkaa konttaaminen.
Tässä vaiheessa vauva voi usein yllättää isän ja äidin: miten se ehtikin jo tuonne asti?
Esineisiin tarttuminen alkaa myös saada tässä vaiheessa aivan uusia ulottuvuuksia, sillä tavallisesti lapsi oppii noin 9 kuukauden ikäisenä niin kutsutun pinsettiotteen, eli osaa tarttua esineisiin peukalon ja etusormen otteella.
Lapsi alkaa myös pyrkiä seisomaan omin avuin, mutta luvassa on vielä paljon epäonnistuneita yrityksiä.
Kehittyminen jatkuu – Vauvan kehitys 10kk – 12kk
Vauvaiän loppua lähestyttäessä lapselta voi odottaa jo ensimmäisten merkityksellisten sanojen ilmoille pulauttelua.
Seisomaan ensimmäistä syntymäpäiväänsä pian viettävä lapsi alkaa jo päästä omin avuin, mutta kävelyssä tarvitaan vielä aikuisen tukea tai pikkuisille varta vasten tehtyjen apuvälineiden avulla.
Kuten aina, on jokainen vauva yksilöllinen kehityksen suhteen.
Jos vauva alkaa muodostaa sanoja keskimääräistä aiemmin, ei se kerro, että lapsesta tulee verbaalisesti lahjakas aikuinen.
Vastaavasti jonkin kehityksen osa-alueen myöhästymisen ei taas pidä aiheuttaa välttämättä syytä huoleen. Neuvolakäyntien yhteydessä käydään lapsen kehityksen vaiheet terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
