lapsen kehitys

Lapsen kehitys

Lapsen kehitys ja kasvu

Lapsen kehitys vauvaiän eli ensimmäisen vuoden jälkeen on monivuotinen matka, jonka aikana vanhemmat saavat kokea pienen ihmistaimen kasvun aikuisuuden kynnystä kolkuttelevaksi teiniksi.

Lapsuuden määritelmä ei ole mitenkään kiveen hakattu, mutta tavallisesti lapsuutena pidetään vauvaiän ja murrosiän välistä jaksoa, eli suunnilleen 1-13 ikävuosien välistä jaksoa.

Alle kouluikäisen lapsen kehitys

Vuoden vanha taapero alkaa yhä selkeämmin ilmaista omaa tahtoaan ja käyttämään kieltä yhä laajemmin tämän tahtonsa ilmaisuun.

Vanhemmat alkavat huomata, että lapsi ei ole enää sama ajoittain passiiviseltakin tuntuva hahmo, vaan itsenäisiin ajatuksiin ja haluihin kykenevä ihmisen alku.

Lapsi pitää alkaa ottaa huomioon yhä enemmän yksilönä.

lapsen kehitys

Seuraavat pari vuotta ovat kiihkeää tutkimisen ja opettelun aikaa. Lapsi on myös varsin kiinnostunut aikuisten tekemisten imitoimisesta eli jäljittelystä.

Vanhempien tehtävänä on toisaalta tarjota uutta tekemistä ja kokeiltavaa, toisaalta asettaa rajoja.

Jo parin, kolmen vuoden iässä lapsi kuvittelee usein olevansa vähän varttuneempi kuin onkaan. Tunne-elämä kehittyy hurjaa tahtia ja muutaman vuoden ikäinen lapsi ilmaisee temperamenttiaan usein hyvin vahvasti ja uhmakkaasti – tästä nimitys uhma-ikä.

Uhma-ikä alkaa taittua 3-4-vuotiaalla lapsella. Oma-aloitteinen tekeminen sen kuin lisääntyy, eikä neljättä ikävuotta lähestyttäessä lapsella enää ole niin vaikeaa olla vanhemmista erossa vähän pidempiäkin jaksoja.

Toisaalta tunteet vanhempia (ja melko lailla kaikkea muutakin) kohtaan lapsi alkaa osoittaa varsin voimakkaasti.

Kielellinen kehitys on kolmivuotiaalla jo sillä tasolla, että lapsi osaa yleensä puhua hyvinkin taitavasti. Puhe on toki edelleen ajoittain vauvamaisen takeltelevaa eikä käytetyistä sanoista saa aina täyttä selkoa.

Takeltelu ja joidenkin äänteiden puuttuminen on kuitenkin tässä vaiheessa täysin tavallista, vaikka kaikki onkin hyvin yksilöllistä.

Lapsen kehittyminen 4-5-vuotiaana

Neljän, viiden vuoden iässä lapsi alkaa kaikkein mieluiten viettää aikaa omien ikätoveriensa kanssa. Syntyy kaveruussuhteita ja leikit kehittyvät yhä mielikuvituksellisempaan suuntaan.

lapsen kehitys kasvu

Mielikuvituksesta puheen ollen: myös mielikuvitusystävät ja samalla erilaiset fantasianomaiset pelot ja painajaisunet ovat yleisiä.

Ajattelun abstraktiot kehittyvät muutenkin. Erilaiset eettis-moraaliset pohdinnat hyvästä ja pahasta askarruttavat.

Vauvojen alkuperä, sukupuolten väliset erot ja sen sellainen alkaa myös kiinnostaa. Niinpä 4-5-vuotias alkaa myös usein kehittää erilaisia ihastumisia, ja nämä kohdistuvat hyvin yleisesti vanhempiin ihmiseen, myös toiseen vanhemmista.

Tämä on tavanomainen kehitysvaihe, jossa ei ole mitään epänormaalia.

Motoriset taidot alkavat olla 4-5-vuotiaalla jo sillä tasolla, että askartelu turvallisten saksien kanssa alkaa onnistua, piirtäminen ja maalaaminen usein kehittyvät jäljeltään huimasti, samaten vaikkapa pukeutumiseen liittyvät motoriset taidot, kuten nappien kiinni laittaminen.

Lapsen kehitys 5-6-vuotiaana

Lapsen kehitys 5-6-vuoden iässä on paljolti myös sitä, että itsenäistymiskehitys jatkuu voimakkaasti. Kaverit alkavat olla yhä tärkempiä, ja kavereilta omaksutaan ajatuksia ja käytösmalleja.

Mielikuvitus jatkaa niin ikää kehittymistään, mutta samalla lapsi alkaa myös erottaa yhä paremmin toden ja mielikuvituksen erot.

Tästä hyvä esimerkki voi olla vaikkapa joulupukkiin uskomisen loppuminen.

lapsen-kehitys

Kirjainten ja numeroiden oppiminen on ajankohtaista usein 5-6 vuoden iässä, joskin toki niitä monesti osataan alustavasti jo nuorempanakin.

Yksilöllinen vaihtelu tässäkin asiassa kun on suurta, eikä lukemisen oppimisen siirtyminen peruskouluun asti ole edelleenkään epätavanomaista.

Kouluikäisen lapsen kehitys

Kouluun mentäessä lapsen maailma laajenee suuresti. Sosiaaliset ympyrät alkavat saada yhä enemmän painoarvoa, samaten tietenkin myös sosiaaliset taidot.

Lapsi saattaa usein osoittaa uhmaa ja kapinaa uusia sääntöjä ja vaikkapa koulun järjestelmällisyyttä kohtaan.

Hän tarvitsee kuitenkin yhä edelleen paljon läheisyyttä, huomiota ja hellyyttä.

Pelot kehittyvät ja sekä vanhempien ja oman kuoleman ajattelu on tavallista. Fyysinen kasvu on nopeaa ja tiettyä kömpelöyttä esiintyy.

Liikunta esimerkiksi pallopelien tai voimistelulajien muodossa saa enemmän huomiota, ja lapsi voi ilmaista halunsa aloittaa urheilun harrastaminen seurassa.

lapsen kehitys koulu

Lapsi kohtaa opettajassa uuden aikuisen auktoriteetin, samaten koulun myötä kavereiden vanhempiin tulee kosketuspintaa. Tämä saattaa aiheuttaa ihailua ja samalla myös antaa vertailukohdan omiin vanhempiin.

Vanhempia aletaan usein kritisoida ja verrata muihin aikuisiin.

Noin kymmenen ikävuoden tienoilla lapsen persoonallisuus on alkanut saada yhä vakiintuneemman muodon.

Kouluun sopeutuminen on useimmiten takana ja tietty tasapaino on saavutettu. Lapsi haluaa yhä enemmän osallistua perheen arkeen, ja vanhemman perspektiivistä onkin tärkeää muistaa ottaa lapsi niihin mukaan. Myös lapsen motorinen kehitys varmistuu tällä tavoin.

Murrosiän lähestyessä lapsen kaveripiirissä esiintyy todennäköisesti suuria kehityseroja, mikä saattaa tuntua lapsesta itsestään hyvin oudolta.

Kehityserot ovat suuria yksilöiden ja erityisesti tyttöjen ja poikien välillä. Lapsen kehitys on yksilöllistä, mutta kaikista meistä tulee oman elämämme sankareita.

Lue täältä 2-vuotiaan uhmasta

Lue täältä 3-vuotiaan uhmasta

Lue täältä vauvan kehityksestä (1-12 kk)

Lue täältä sikiön kehityksestä raskauden aikana

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös