Muinaissuomalaisia nimiä – Ahti, Vilja, Mielitty, Lempo ja muut vanhat nimet
Kristinuskon rantautuminen Suomeen syrjäytti monia aiempia kotoperäisiä nimiä. Muinaissuomalaisten nimien tutkiminen on hankalaa, sillä esikristilliseltä ja esihistorialliselta ajalta ei ole olemassa kirjallisia tietoja. Tietoja vanhoista nimistä on saatu 1500-luvulta peräisin olevista kirjallisista lähteistä. Myös monet nykypäivän sukunimet ja paikannimet piilottelevat muinaissuomalaisia nimiä.
Kristinuskon selvä vaikutus suomalaisten maailmankuvaan alkoi noin 1100-luvulla. Tässä kirjoituksessa esitellyt nimet ovat siis noin tuhat vuotta vanhoja suomalaisia nimiä. Katso myös aiheeseen liittyvä video!
Jos historia kiinnostaa myös muutoin, kurkkaa nämä artikkelit:
1950-luku vastaan 2020-luku – oliko äitiys ennen helpompaa?
Elämä keskiajalla ja antiikissa lapsen näkökulmasta
Katso video muinaissuomalaisista nimistä!
Jos kaipaat vähän tuoreempia vanhoja nimiä, niin kurkkaa tämä kirjoitus: Vanhat nimet
Edelleen käytössä olevia muinaissuomalaisia nimiä
Aloitetaan kaikille tutuilla muinaissuomalaisilla etunimillä. Kaikki näitä nimiä on annettu Suomessa runsaasti 2000-luvullakin. Niiden suosio varmasti jatkuu hamaan tulevaisuuteen.
- Ahti
- Aina
- Heimo
- Kaleva
- Kauko
- Lempi
- Tapio
- Toivo
- Valto
- Vilja
- Väinö
Muinaissuomalaiset partisiippinimet
Tyypillinen muinaissuomalainen nimi on niin sanottu partisiippinimi, joka juontuu verbistä ja muistuttaa adjektiivia. Nämä nimet tunnistaa -ttu ja -tty-päätteistä.
- Himottu
- Hyvätty
- Ihattu
- Janottu
- Kaivattu
- Lemmitty
- Mielitty
Tämä listan nimistä ainoastaan kahta viimeistä nimeä löytyy Digi- ja väestötietoviraston nimitilastoista. Lemmitty on ollut erityisen suosittu naisennimi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ja Mielittyä on annettu vuosien varrella muutamia yksittäisiä kertoja.
Muinaissuomalaisia nimiä
Tässä joitakin muinaisia etunimiä. Joitakin nimiä on annettu vielä viimeisen sadankin vuoden aikana, mutta osa on vaipunut täysin unohduksiin. Suluissa oleva numero kertoo, kuinka monta kertaa nimeä on annettu Suomessa vuoden 1900 alusta lähtien.
- Auva
- Iha (alle 10)
- Ihak
- Ihakka
- Ihanta (alle 10)
- Ikä
- Ilma (2040)
- Hima (5)
- Huima (alle 34)
- Hyvä (alle 46)
- Kaipia (alle 40)
- Kaipio (alle 56)
- Kaivas
- Kauka
- Kaukka
- Kauki
- Kaukia
- Kaikki
- Kirja
- Kuuluva
- Kuningas
- Kyllä
- Jousi (alle 40)
- Joutsi (alle 47)
- Laulaja
- Lempo (alle 10)
- Meeli (alle 63)
- Mieli (alle 20)
- Mielakka
- Mielikko
- Mielikkä
- Mielo (alle 89)
- Montaja
- Monto (alle 10)
- Neuvo (alle 10)
- Nousia (alle 50)
- Ottava
- Parantajainen
- Rahko
- Suomalainen
- Tietävä
- Tukija
- Uima
- Valta (alle 50)
- Vihava
- Vihta
Monelle muinaissuomalaisella etunimellä on -oi-pääte. Päätteen on tulkittu tarkoittavan pienuutta tai hellyyttä ilmaisevaksi. Näitä nimiä ei Suomessa ole enää annettu yli sataan vuoteen.
- Himoi
- Hirvoi (pohjautuu sanaan hirvi)
- Honkoi (honka)
- Härköi (härkä)
- Ilvoi (ilves)
- Kaukoi
- Kurkoi
- Mieloi (mieli)
- Oinoi (oinas)
- Pelkoi
- Rahkoi
Kaksiosaisten etunimien malli on ilmeisesti omaksuttu germaaneilta. Esimerkiksi germaaninen nimi Sigfrid tarkoittaa ’voittoa’ ja ’rauhaa’. Nimipalvelun mukaan joitakin näistä nimistä on annettu Suomessa viimeksi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä (määrät suluissa).
- Hyvälempi (alle 10)
- Hyväneuvo (alle 20)
- Kaukoheimo
- Kaukolempi
- Kaukopäivä
- Ihamieli (alle 10)
- Ikäheimo (alle 20)
- Ikämieli
- Ikäneuvo
- Mielikirja
- Mielitoivo
- Mielivalta
- Montapäivä
- Montaneuvo
- Vihavaino
- Viljapäivä
Lähteet:
Eloranta, V. & Jalava, L. 2021. Sana sanasta. Suomen kielen jäljillä. Tammi.
Karlova, O. 2016. Karjalainen ja vepsäläinen ei-kristillinen henkilönnimikantainen paikannimistö. Helsingin yliopisto.
Raunamaa, J. 2020. The distribution of village names based on pre-Christian Finnic personal names in the northern Baltic Sea area. Helsingin yliopisto.
Lue lisää:
Uniikki nimi – Anna lapsillesi uniikkeja nimiä
Imatran nähtävyydet ja vinkit lapsiperheille
Syntyvyys Suomessa – mistä vauvakato johtuu ja mitä siitä seuraa?
