Kohdunulkoinen raskaus
Kohdunulkoinen raskaus tarkoittaa sitä, että raskaus ei sijaitse kohtuontelossa, vaan jossakin muualla kohdun ulkopuolella.
Suurimmassa osassa tällaisia tapauksia – noin 98 tapauksessa 100:sta – raskaus sijaitsee munatorvessa. Kohdunulkoinen raskaus päätyy aina raskauden keskeytymiseen.
On kuitenkin myös tapauksia, joissa sijaintipaikka onkin kohdun kaulakanava, kohdunsarvi, vatsaontelon pinta, munasarja tai keisarinleikkauksesta aiheutunut leikkausarpi.
Suomessa kohdunulkoisia raskauksia tapahtuu 84 naiselle sataatuhatta 15-44-vuotiasta naista kohti vuodessa, mikä on noin kaksi prosenttia kaikista raskauksista.
Onneksi sairaus aiheuttaa hankalia ja vakavia ongelmia vain osalle. Nykylääketieteen avulla kohdun ulkopuolinen raskaus todetaan yleensä melko oireettomana ja hyvin varhaisessa vaiheessa.
USA:ssa kolmestä neljään prosenttia kaikista äitiyskuolemista johtuu kohdunulkoisista raskauksista. Suomessa kuolemat on todella harvinaisia, koska hoitoon hakeutuminen on helppoa ja kohdunulkoisen raskauden mahdollisuus otetaan huomioon aktiivisesti diagnoosin tekemisessä.
Kohdunulkoinen raskaus – riskitekijät
Kohdun ulkopuolella tapahtuvan raskauden riskitekijöitä on tunnistettu monia. Suurin vaikutus on aiemmilla kohdun ulkopuolisilla raskauksilla. Riski myös suurenee sen mukaan, kuinka monta kohdunulkoista raskautta naisella on ollut.
Riskiteköitä kohdunulkoiselle raskaudelle:
- Tupakointi on todettu riskitekijäksi useissa tutkimuksissa, mutta sen vaikutusmekanismia ei tunneta. USA:ssa ja Englannissa on arvioitu, että kolmasosa kohdunulkoisista raskauksista johtuu tupakoinnista.
- Myös gynekologiset tulehdukset ovat riskitekijä. Näistä esimerkkinä ovat klamydia, tippuri ja synnytintulehdukset. Tutkimusten mukaan kaikista suurimmat riskit liittyvät munanjohdininfektioihin ja sisäsynnytintulehduksiin.
- Munanjohtimiin kohdistuneet kirurgiset toimenpiteet lisäävät jonkin verran kohdunulkoisen raskauden riskiä. Niistä tärkeimmät ovat salpingostomia, neo-salpingostomia, fimbrioplastia sekä munanjohtimien tai munasarjojen kiinnikkeiden irrottaminen.
- Henkilöt, jotka käyttävät kierukkaa altistuvat kohdunulkopuoliselle raskaudelle useammin kuin muut. Tämä ei johdu siitä, etteikö kierukka itsessään olisi tehokas, vaan siitä että kierukka ehkäisee niin tehokkaasti normaalit raskaudet, että oikeastaan ainoa mahdollisuus on kohdunulkoinen raskaus. Tämä tilasto tosin on muuttumassa, sillä yleistynyt hormonikierukka on vähentänyt myös kohdun ulkopuolisia raskauksia.
- Tutkimusten mukaan hedelmöityshoidot lisäävät kohdunulkoisen raskauden riskiä. IVF-hoidoissa eli koeputkihedelmöityksissä ja ovulaation induktiossa eli munarakkulan kypsytyshoidossa riski kasvaa nelinkertaiseksi.
- Joissakin tutkimuksissa on todettu äidin korkean iän lisäävän riskiä kohdunulkoiseen raskauteen. 35-44-vuotiailla on kolme kertaa suurempi riski kuin 15-24-vuotiailla. Ilmiö johtuu todennäköisesti siitä, että ikä lisää munanjohtimien toimintamuutoksia, joka vaikuttaa munasolun kulkeutumiseen kohtuun.
- Riskiä voivat lisätä myös ärtyvän suolen oireyhtymä, ehkäisypillerit, synnynnäiset epämuodostumat munatorvien alueella ja endometrioosi.
Kaikissa tapauksissa syytä kohdunulkoiselle raskaudelle ei kuitenkaan löydetä.
Kohdun ulkopuolisen raskauden oireet
Kohdunulkoisen raskauden oireet ovat yleensä alavatsan kivut sekä vaihtelevan verinen vuoto. Kuukautiset voivat jatkua tällaisen raskauden aikana täysin normaalisti.
Raskauden ensioireet voivat muuten olla täysin samanlaisia kuin normaaleissakin raskauksissa: muun muassa arat rinnat ja raskauspahoinvointi.
Joissakin todella harvinaisissa tapauksissa kohdunulkoinen raskaus voi edetä munatorvessa niin pitkälle, että se aiheuttaa puhjetessaan voimakkaan vuodon vatsaonteloon, ja se voi aiheuttaa jonkinasteisen shokkitilan ja tajunnanmenetyksen.
Mikäli oireet eivät kuitenkaan ole normaalia vaikeammat, niin tilannetta yleensä vain seurataan ja kohdunulkoinen raskaus katoaa itsestään. Joskus lopettamiseen käytetään lääkkeitä tai leikkausta.
Yleisesti ottaen hedelmällisessä iässä olevalla naisella äkillinen alavatsakipu ja normaalista poikkeava vuoto aiheuttavat ensimmäisenä epäilyn kohdunulkoisesta raskaudesta. Tähän ei vaikuta ehkäisyn laatu, sillä ehkäisy voi aina pettää ja nainen ei välttämättä edes tiedä olevansa raskaana.
Kohdunulkoisen raskaudet oireet alkavat jo 7.-9. raskausviikolla.
Hoito on aloitettava nopeasti, sillä jos munatorvi repeää, se aiheuttaa hengenvaarallisen vuodon vatsaonteloon.
Kohdunulkoisen raskauden hoito
Raskauden varmistamiseksi tulee tehdä raskaustesti verinäytteestä. Alkuraskaudessa virtsasta tehty testi ei välttämättä anna luotettavaa tulosta.
Lääkäri tekee yleisen tai gynekologisen tutkimuksen. Toispuoleinen munatorviraskaus voi ilmetä alavatsan toispuoleisena aristuksena, kun vatsaa painellaan.
Jos raskaustesti on positiivinen, mutta ultraäänitutkimuksessa ei havaita alkiota kohdussa, on syytä epäillä kohdunulkoista raskautta.
Oireet kestovat hoidon kiireellisyyden tarpeesta:
- Lievissä oireissa kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon, jossa hoito aloitetaan 1-2 vuorokauden kuluessa.
- Voimakkaissa oireissa ja hyvässä yleistilassa päivystyslähete erikoissairaanhoitoon.
- Voimakkaissa oireissa ja huonossa yleistilassa välittömästi ambulanssilla sairaalaan.
Kohdunulkoisen raskauden hoitomuodot:
- Seuranta.
- Metotreksaattipistokset.
- Leikkaushoito.
Potilaista 25-40 prosenttia hoidetaan pelkällä seurannalla. Seurannalla hoidetuista noin kaksi kolmasosaa paranee itsestään.
Seurannan edellytyksenä on se, että potilas haluaa sitä itse, oireet pysyvät lievinä ja että istukkahormonin määrä on pieni ja se pienenee entisestään seurannan aikana. Seurannan pituus on usein useita viikkoja.
Kohdunulkoisen raskauden hoito metotreksaalipistoksilla
Kohdunulkoista raskautta voidaan hoitaa metotreksaattipistoksilla, jotka aiheuttavat istukkakudoksen häviämisen. Neljälle viidestä riittää yksi pistos, mutta tarvittaessa pistos uusitaan enintään kolme kertaa viikon välein. Pistoksen haittavaikutuksina voi ilmetä vatsakipua, ihottumaa, pahoinvointia, huimausta, ripulia ja ilmavaivoja.
Metoreksaattihoito voi aiheuttaa sikiövaurioita. Sen takia uuden raskauden alkamista pitää välttää kertapistoksen jälkeen yhden kuukauden ajan ja useamman pistoksen jälkeen kolme kuukautta.
Leikkaushoitoa tarvitsee noin 10-20 prosenttia potilaista. Suurin osa leikkauksista tehdään vatsaontelun tähystysleikkauksena. Siinä munanjohdin poistetaan. Toimenpiteeseen liittyy melko vähän kipuja ja siitä toipuu nopeasti. Potilas voi palata yleensä töihin viimeistään viikon kuluttua.
Jos raskaus sijaitsee munanjohtimessa, on tehtävä munanjohtimisen avaus tai sen poistaminen. Avaukseen voidaan päätyä jos potilas haluaa lapsia ja jos munanjohdin ei ole kovin pahasti vaurioitunut. Myös toisen munanjohtimen kunto vaikuttaa. Yhdelläkin munanjohtimella voi tulla raskaaksi.
Epäile näissä tapauksissa kohdunulkoista raskautta
- Jos alavatsakipu alkaa äkillisesti.
- Jos kipuun liittyy hartiakipu.
- Jos menetät tajuntasi.
- Jos vuodat yllättäen verta.
- Jos olet ollut yhdynnässä viimeisen kolmen kuukauden aikana.
- Jos tiedät olevasi raskauden alkuvaiheessa.
Raskaaksi kohdunulkoisen raskauden jälkeen
Jos kohdunulkoisen raskauden hoidossa on käytetty metotreksaattia, on uuden raskauden alkamista odotettava 1-3 kuukautta.
Uuden raskauden sijainti tulee tarkistaa ultraäänitutkimuksessa viimeistään 7. viikolla, sillä kohdunulkoisen raskauden uusiutumisen todennäköisyys on noin kymmenen prosenttia.
Kokemuksia kohdunulkoisesta raskaudesta
”Olin raskaana viikolla 9. Tapasin ystävääni ja sanoin hänelle, että tuntuu kakattavan koko ajan, mutta mitään ei tule ulos. Parin päivän päästä olin vessassa, kun iski mieletön kipu. Jäi lattialle makaamaan ja ambulanssi vei sairaalaan. Siellä huomattiin puhjennut kysta vasemmalla puolella ja todettiin, että vauvalla on kaikki hyvin. Kaksi viikkoa myöhemmin kaaduin kivusta maahan ja ambulanssi vei jälleen sairaalaan. Silloin huomattiin revennyt munanjohdin ja siellä toinen vauvan alku. Kohdussa ollut vauva tuli seuraavana päivänä ulos.”
”Kohdunulkoinen raskaus oli minulle raskaampaa henkisesti kuin fyysisesti. Kipuja ei ehtinyt tulla, sillä tilanne huomattiin jo viikolla seitsemän. Jouduin leikkaukseen ja toisen puolen munanjohtimet poistettiin kokonaan.”
”Minulle tehtiin hätäleikkaus. Minulla oli sisäinen verenvuoto ja munanjohdin oli poistettava. Makasin kolme päivää sängyssä, enkä voinut liikkua. Kivut olivat todella kovat, mutta siitä selvittiin kuitenkin.”
Lisää kokemuksia kohdunulkoisesta raskaudesta…
”Minulla on ollut kaksi keskenmenoa kohdunulkoisen raskauden jälkeen. Kohdunulkoinen raskaus oli minulle se traumaattisin kokemus. Olen käynyt yli puoli vuotta psykiatrisella sairaanhoitajalla juttelemassa. Yhden kerran kävin juttelemassa heti tapahtuneen jälkeen, mutta se oli liian pian. Vasta kolme vuotta myöhemmin olin valmis käsittelemään traumaattisen kokemuksen. Minua helpotti ajatus siitä, että suru tulee aaltoina kuten merellä. Joskus olen myrskyssä, joskus vain pienillä laineilla. Mutta aina se myrsky laantuu ja opit myös nauttimaan tyynestä.”
”Minulla takan yksi kohdun ulkopuolinen raskaus. Aluksi tilannetta seurattiin ja oltiin sitä mieltä että raskaus on kuihtumassa pois itsekseen. Kun seurantaa oli jatkunut pari viikkoa ja hcg-arvo oli laskenut, aloin saada voimakkaita kipukohtauksia, joita ei päivystyksessä otettu kovin vakavasti. Oireet heidän mukaansa itsestään kuihtuvan raskauden loppuvaiheeseen. Lopulta kivut olivat niin kovat ja jatkuvat, että oli pakko taas mennä näytille ja sieltä päädyinkin sitten leikakussaliin. Raskausmassa oli työntynyt munajohtimeen, joka oli revennyt. Tähystysleikkauksessa jouduttiin postamaan munajohdin ja munatorvi.”
Vielä pari kokemusta… ”raskaus vain 4mm väärässä paikassa”
”Jouduin hätäleikkaukseen kohdunulkoisen raskauden takia. Vatsaan oli valunut jo kolme litraa verta. Menetin tajuntani ja siinä vaiheessa huomattiin, että raskaus on väärässä paikassa. Toiselta puolelta jouduttiin poistamaan munanjohdin kokonaan. Olin monta päivää sairaalassa kipupumpun ja dreenin kanssa ja kahdesti jouduttiin antamaan punasoluja. Kotiin päästyä kivut lakkasivat nopeasti, mutta henkisen puolen käsittelyssä kului aikaa.”
”Minulla raskaus oli vain neljä milliä väärässä paikassa. Yksityisellä lääkäriasemalla ultrassa hoitaja sanoi, että näkee sykkeen mutta että se on hänen mielestään väärässä paikassa. Sain lähetteen yliopistolliseen sairaalaan, jossa heti nähtiin ultralla, että alkio oli väärässä paikassa. Lopulta päädyttiin munanjohtimen poistoon.”
Lue myös nämä:
(Lähteet: Ylitorkala ja Tapanainen, Naistentaudit ja synnytykset, Kustannus Oy Duodecim 2011; Tomas, Kohdunulkoinen raskaus – Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2012.)
