Synnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen on joskus tarpeen ennen sen luonnollista käynnistymistä. Mitenkään harvinaisesta tavasta ei ole kyse, sillä esimerkiksi meillä Suomessa noin joka viides synnytys käynnistetään.
Syyt synnytyksen käynnistämiseen ovat moninaiset. Äidin sairaudet tai raskaudesta aiheutuvat komplikaatiot ovat yleisiä. Tähän luokkaan kuuluvat muun muassa ns. raskausmyrkytys eli raskauden aikainen verenpaineen nousu, diabetes, tai esimerkiksi kohtutulehdus.
Sikiön kasvussa voidaan myös havaita hidastumia ja ravinnon saanti voi olla liian vähäistä. Tämä johtuu usein istukan toimintahäiriöstä.
Yliaikainen raskaus on myös yleinen syy synnytyksen käynnistämiseen. Tällä tarkoitetaan raskautta, joka kestää yli 42 raskausviikkoa.
Käynnistämisen syiden taustalla tulee aina olla äidin ja lapsen terveys. Sen tulee olla lääkärin tarkan harkinnan tulos. Käynnistetyssä synnytyksessä on luonnollisesti käynnistyvää synnytystä suurempi riski joutua turvautumaan keisarinleikkaukseen. Turhaa pelonlietsontaa on kuitenkin syytä välttää, sillä mikäli käynnistykseen päädytään, on siihen perusteltu syy.
Ennen käynnistämistä
Kuten todettua, tulee synnytyksen käynnistämisen taustalla aina olla perusteltu lääketieteellinen syy. Sosiaaliset syyt, kuten vaikkapa aiemmin mainittu yösynnytyksen välttäminen, eivät ole riittäviä perusteita. Ennen lääkärin päätöstä käynnistämisestä suorittaa lääkäri sisätutkimuksen ja tarkkaillaan sikiön vointia sydänääniä seuraamalla (melkein kuten sydänääniä kotona kuuntelemalla).
Kun päätös käynnistämisestä on tehty, ennen varsinaista synnytyksen käynnistämistä äiti valmistellaan kuten synnytykseen yleensäkin. Sairaalassa tähän kuuluu suolen tyhjentäminen ja suihkussa käynti.
Käynnistämiseen turvautuminen saattaa monissa aiheuttaa stressiä ja pelkoakin, ja tämä on aivan luonnollista. Tällöin on hyvä palauttaa mieleen, että naisen keho ”osaa” synnytyksen, käynnistettiinpä se millä keinolla tahansa.
Olet myös ammattilaisten ympäröimänä, jotka ovat saattaneet maailmaan uusia ihmisen alkuja lukuisia kertoja aiemminkin.
Synnytyksen käynnistämisen tavat
Mikäli synnytyksen käynnistämiseen päädytään, arvioidaan sisätutkimuksella sopiva käynnistystapa. Sen valinta riippuu kohdunkaulakanavan kypsyydestä. Käynnistämisen sijaan voidaankin puhua myös kohdunkaulakanavan kypsyttämisestä.
Hyvin yleinen tapa on laajentaa kohdunkaulaa niin kutsutulla ballonki-menetelmällä. Tässä tavassa käytetään kohdun sisälle vietävää katetria. Kyse on mekaanisesta tavasta, jossa ei käytetä lääkkeitä.
Katetrin päässä on ballonki eli pallomainen osa, joka täytetään suolaliuoksella. Liuoksen avulla laajeneva ballonki luo näin painetta kohdunsuulle, jonka tarkoituksena on jäljitellä vauvan pään aiheuttamaa painetta.
Toinen yleinen käynnistystapa on prostaglandiinien käyttö. Prostaglandiinit ovat tyydyttämättömiä rasvahappoja, jotka kuuluvat kudoshormoneihin. Niiden avulla kohtulihas saadaan supistelemaan ja kohdunsuu pehmenemään.
Käyttötapana voi olla suun kautta nautittava tabletti (Cytotec), emätinpuikko tai geeli. Tämän käynnistystavan kohdalla äidin ja sikiön kuntoa seurataan tarkasti ennen ja jälkeen lääkkeen käyttöä.
Mikäli kohdunkaula on riittävän kypsä ja avautunut vähintään 2 cm, voidaan synnytys käynnistää kalvojen puhkaisulla. Terävällä instrumentillä tehtävä puhkaisu ei aiheuta kipua.
Tällä menetelmällä on tarkoitus lisätä prostaglandiinien muodostumista ja näin ollen voimistaa supistuksia. Kalvojen puhkaisussa lapsivesi valuu ulos.
Supistukset alkavat valtaosalla toimenpiteen kohteena olevista äideistä vuorokauden sisällä. Mikäli näin ei tapahdu, käytetään yleisesti oksitosiinihormonia.
Suonensisäisesti annosteltavaa oksitosiinia käytetään toisinaan yksinäänkin synnytyksen käynnistämiseen. Lähinnä sen käyttötarkoituksena on kuitenkin usein synnytyksen vauhdittaminen, ei niinkään käynnistäminen.
Sen potentiaaliset haittavaikutukset kuitenkin ovat rajoittaneet sen käyttöä, ja oksitosiini onkin vaihtoehtona yleensä vain niissä tilanteissa, joissa synnytys on saatava kiireellisesti käynnistettyä vauvan terveyden ollessa uhattuna.
Taannoin ruotsalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että oksitosiinilla käynnistettyjen synnytysten vauvat saavat mm. vähemmän Apgar-pisteitä ja ovat huonompikuntoisia.
Kyseessä on kuitenkin yksittäinen tutkimus, ja joka tapauksessa nykyisin oksitosiinin turhaa käyttöä vältetään. Vielä 70-luvulla oli hyvin tavallista käyttää kyseistä hormonia esimerkiksi synnytyksen ajoittamiseen päivälle, toisin sanoen käyttöön ei ollut pätevää lääketieteellistä syytä.
Synnytyksen käynnistäminen on kuitenkin todella normaalitoimenpide kaikin puolin, joten asiaan kannattaa suhtautua kaikin puolin rauhallisesti.
