Vaula on suomalainen naisen etunimi, joka johtuu sanasta vaula. Sana on tarkoittanut köynnöskasvia, mutta myös vitsasta väännettyä rengasta.^[1] Nykyään sillä tarkoitetaan erästä naamakukkaisten heimoon kuuluvaa köynnöskasvisukua, vaulat (Asarina).^[2]

Sanan käyttöön etunimenä on todennäköisesti vaikuttanut Eino Leinon runo Marjatan laulu”, jossa esiintyy säe: ”Keinutan kehtoa, laulatan lasta, vaulussa vemmelpuun.”

Nimi Vaula on vuoden 2015 loppuun mennessä annettu noin 410 henkilölle.^[3] Almanakassa nimi on ollut vuodesta1950 lähtien. Nimipäivä oli aluksi, mutta vuodesta1995 lähtien.

1. ? Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, s. 224, WSOY 1998,ISBN 951-0-23323-4
2. ? Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. – 200 sivua. – Puutarhaliiton julkaisuja n:o 328.ISBN 951-8942-57-9
3. ? Nimipalvelu Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.2.2016.

”