Lapsiluku – Milloin perhe on kokonainen?
Varmaan jokainen vanhempi ajautuu jossain vaiheessa sen kysymyksen äärelle, montako lasta haluaisi. Ihmiset tekevät hyvin erilaisin syin päätöksen siitä, mikä on juuri heille oikea lapsiluku.
Sanomattakin on selvää, että valitettavasti aina tämä päätös ei ole vanhempien, sillä kaikki eivät saa lapsia pitkäaikaisesta yrittämisestä huolimatta. Toisaalta monelle käy päinvastoin, ja kohtalo puuttuu peliin tehden lapsiluvun suunniteltua suuremmaksi.
Suomalaisista 20-45-vuotiaista suurin osa pitää lapsilukuihanteenaan vähintään yhtä lasta. Noin 15 prosenttia ei toivo lapsia. Keskimäärin suomalainen toivoo noin kahta lasta. Tulokset käyvät ilmi Väestöliiton Perhebarometristä Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla?
Millä perusteella lapsilukua suunnitellaan?
- Järki vai tunteet? Toki varmasti suurin osa ihmisistä tekee päätöksiä ottaen huomioon perheen taloudellisen tilanteen ja henkiset voimavarat. Jos syystä tai toisesta elämässä on todella stressaavat ja kuormittavat ajat meneillään, ei ehkä ole se otollisin aika perheenlisäykselle. Ainakin omalta osaltani voin sanoa kyse olevan kuitenkin ennen kaikkea tunteella tehtävästä päätöksestä. Vauvakuumeen iskiessä on vaikea pitää mielessä ne rationaaliset syyt, miksi ehkä ei sillä hetkellä ole lasten saamiseen se paras aika. Mutta iskeekö vauvakuume aina uudelleen ja uudelleen, vai tuleeko se joskus loppumaan?
- Lapsuuden kokemukset. Monilla on jo melko nuorena mielessä lapsiluku, joka tuntuu itselle oikealta. Tähän vaikuttavat ne perhemallit, joita olemme lapsuudessamme nähneet. Suurperheestä lähtöisin oleva henkilö ehkä herkemmin suunnittelee sellaista itselleen, tai vaihtoehtoisesti tietää ettei halua ainakaan suurta perhettä. Itse olen ainoa lapsi, ja ehkä senkin takia minusta on ollut niin hienoa katsoa poikieni veljessuhteen kehittymistä.
- Yhteiskunnan antama perhemalli. Vaikka nykyään on yhä enemmän uusperheitä ja perhemuodot moninaistuvat jatkuvasti, yhä edelleen istuu tiukassa käsitys kahden lapsen perheestä ns. normaalina perheenä.
- Tukiverkosto. Jos perheellä on paljon ihmisiä ympärillään, jotka auttavat tarvittaessa, voi suunnitella perheenlisäystä turvallisemmin mielin. Meillä lasten isovanhemmat ovat olleet korvaamaton tuki.
- Vanhempien parisuhde ja lastenhoitovastuun jakautuminen. Jos molemmat vanhemmat osallistuvat lastenhoitoon päivittäisellä tasolla, on helpompi uskoa siihen, että tulevaisuudessakin mahdolliset raskaat ajat useamman lapsen kanssa selätetään yhdessä.
Kaksi vai kolme lasta? Jollain tavalla päätös kolmannesta lapsesta tuntuu olevan paljon suurempi kuin toinen. Esikoisen jälkeen meiltä kyseltiin jatkuvasti, milloin toinen lapsi olisi tulossa. Kyselyt ovat loppuneet nyt, kun lapsia on kaksi. Ajatus kolmesta pienestä lapsesta tuntuisikin melko vaikealle hallita. Kun käsiä on vain kaksi, millä pidät kaikkien kolmen kädestä kiinni suojatietä ylittäessäsi? Kolmas lapsi olisi omalla tavallaan myös taloudellisesti suurempi päätös. Esimerkiksi tavalliseen henkilöautoon ei mahdu kolmea turvaistuinta millään vierekkäin.
Jokainen perhe tekee omat päätöksensä siitä, mikä on sopiva lapsiluku juuri heille, heidän olosuhteissaan.
Ei ole olemassa sitä yhtä ainoaa oikeaa lapsilukua, joka olisi sopiva kaikille. Tämäkin asia on siis sellainen, jossa toisten valintoja tulisi kunnioittaa, oli se valinta sitten lapsettomuus, suurperhe tai mitä tahansa siltä väliltä.
