Lapsimessut 2017 (Helsinki) – Kokemuksia paikan päältä
Nyt täytyy sanoa, että en todellakaan tiedä mistä aloittaisin. Lapsimessut 2017 (Helsinki) oli sellainen tapahtuma, jäätävän iso ponnistus tekijöilleen ja ilon aihe kävijöilleen, että oksat pois!
Pää on nyt niin täynnä kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista, että tästä tulisi romaani jos kaiken kirjoittaisi.
Vuoden 2017 Lapsimessujen paras anti
Messujen paras anti voidaan tiivistää 3:een asiaan:
- Kattava valikoima kotimaisia lastenvaatteiden valmistajia.
- Uutuuksia, joita olisin itse kaivannut, kun lapset olivat vaippaiässä, mutta kukaan ei ollut niitä vielä keksinyt. Kuten matkapotta ja ”valkoista melua” tuottava nalle.
- Upeat rakennelmat, Lego-kylät ja lentonäytökset sekä kaikki muu silmänilo.
Vaatepuolella oli esillä monta hienoa yritystä. Oli positiivista huomata, kuinka monelle ekologisuus ja vaatteen kotimaisuus oli ykkösjuttu.
Puuvilla ja varsinkin luomupuuvilla oli lähes jokaisen valmistajan ykkösmateriaali, mikä on erittäin hyvä asia.
Tosin kuosit olivat hyvin saman tyyppisiä monella valmistajalla.
Koska olen mustan ystävä, mieleen jäi erityisesti Vimman ständi. Heillä oli kuoseja, jotka pääsivät omalle ostoslistalleni. Ja 8-vuotias tytärkin tykkäsi, mikä tärkeintä. Mustaa piristi kauniit kuosit ja kuvat.
Jotenkin harmoninen kokonaisuus kaiken värikylläisyyden keskellä.
Myös Metsolan kuosit olivat mieleen. Erityisesti jäi mieleen söpö Miina ja Manu -kuosi. Niitä kirjoja, kun meillä on luettu iän kaiken ja luetaan edelleen.
Metsolassa oli myös simppeleitä kivoja ideoita, kuten musta collegehuppari, jossa oli etutasku.
Sinnehän voi ujuttaa vaikka pari pikkuautoa…Tai keksin jemmaan…
Pienoinen pettymys oli Gugguun ständi. Sisälle pääsi (ilmeisesti) vain yhdestä kohtaa ja siinä oli valtava jono. Järjestysmies huolehti, ettei sisään menty noin vain. Jäi siis meiltä menemättä, koska ei ollut aikaa jonotella. Heillä näytti olevan muutama tuote, joita olisin mielelläni tarkastellut lähemmin. Harmillista.
Loistava asiakaspalvelu erottuu aina joukosta – ainakin Suomessa
Melli Ecodesign oli iloinen yllätys. Loistava asiakaspalvelu ja taas muutama tuote, joita voisi testata. Pirteitä värejä, keltaista ja vihreää, upeita kuoseja. Näistä varmasti löytyy jokaiselle jotakin.
Löysinpä äideillekin jotain uutta. Pouta Pukimon hauska tuubikaulahuivi pompuloilla. Esitin toiveen, että tytöillekin saisi vastaavan, toki lyhyemmillä naruilla turvallisuuden nimissä.
Oletteko kuulleet Way of Life Hybridi -pyykinpesupallosta? Allergisten perheille hyviä uutisia. Jos teillä ei vielä ole myrkytöntä/tuoksutonta ratkaisua pyykinpesuun, niin kannattanee kokeilla.
Pottamarkkinoillakin on nyt asiat hyvin. Seitsemän vuotta sitten kaipasin kuumeisesti matkapottaa. Mistään ei sellaista löytynyt ja normipottaa ei huvittanut kuljetella rattaiden alla mukana. Mihinkäs ne tuotokset olisi tunkenut…
Nyt löytyi POTETTE Plus -potta, joka näytti ja kuulosti toimivalta ratkaisulta. Kyllä nyt on helppoa, toista oli 7 vuotta sitten.
Yksi suosikkini koko messuilla oli Whisbear – the humming bear, valkoista melua tuottava nalle. Sen sisälle piilotettu äänisydän tuottaa humisevaa, kohdun äänimaailmaa matkivaa ääntä rauhoittaen pienokaisen.
Kiinnostuin tuotteesta, koska kuulemma tästä ovat saaneet apua muutkin kuun vauvat. Esimerkiksi autistinen lapsi, jolla oli nukahtamisvaikeuksia, sai avun nallesta. Tätä aioin kokeilla pojalleni. Hän ei ole autistinen, mutta iltaisin on useimmiten todella vaikea päästä uneen. Tuote on kehitetty Puolassa, se myy kuin häkä ympäri Eurooppaa ja se on voittanut lukuisia erilaisia palkintoja.
Toinen suosikkini oli Smallprintin käsintehdyt hopeakorut. Mikä loistava idea! Voit teettää esimerkiksi lapsiesi sormenjäljistä kaulakorun tai rannekorun itsellesi. Äitienpäivä lähestyy, mikä huippuidea äitienpäivälahjaksi!
Messuilla oli valtava määrä ihmisiä. Mikä mukavaa, määrä ei ollut ahdistava, vaan porukka jakautui ympäriinsä.
Suurin tungos kuitenkin näytti olevan vaateständeillä, kun ihmiset ostelivat kesämekkoja yms. jemmaan. Alennukset olivat hyviä ja osalla verkkokaupoissa messuhulina jatkunee vielä seuraavankin viikon.
Kaiken vaatehulinan takaa löytyi poikani ja mieheni lempipaikka: Legokylät ja -linnat, -tornit ja -hirviöt. Wau!
En käsitä, kuinka kenenkään kärsivällisyys voi riittää 4 vuotta saman asian rakentamiseen. Nostan hattua niille nuorille miehille, jotka legomaailma on imaissut mukaansa.
Katselimme koko perhe myös lentonäytöstä. Kaikenlaisia pikkuaparaatteja sitä keksitäänkin. Alkoi muuten mammaakin kiinnostamaan, kun sain sellaiset lasit päähäni, millä näin kaiken ikäänkuin sen pienen lentokoneen ohjaamosta. Olisihan noita kiva kokeilla. Mahtava tunne, ihan kuin lentäisi.
Viimeisenä ennen lähtöä löytyi ”glitterpaja”. Senhän nyt arvaa, että tyttäreni jämähti siihen.
Ruffle Armyn tytöt tekivät glittertatuointeja ja sellainenhan sitten piti ottaa. Sama firma tekee myös jättikuplashowta ja esiintyy synttäreillä ja yritysjuhlissa.
Täytynee tätäkin testata jossain vaiheessa. Herkullisia tatskoja!
Väsyneinä mutta onnellisina suuntasimme kotiin. Ja aivan varmasti ensi vuonna uudestaan! Kiitos näistä elämyksistä Lapsimessut.
Muotimutsi
P.S. Lue täältä, kun juoksurattaiden testistä.
