Teinin mielenterveys mietityttää monia vanhempia. Murrosiässä mieliala heittelee, ja se kuuluu asiaan. Joskus alakulon tai ahdistuksen takana on kuitenkin enemmän kuin ohimenevä vaihe. Teinin mielenterveys on yhtä tärkeä kuin fyysinen terveys. Mielenterveyden pulmat ovat nuorilla yleisiä, ja varhainen tuki auttaa parhaiten. Vanhemman ei tarvitse osata diagnosoida – riittää, että kuuntelee, ottaa huolen vakavasti ja tietää, mistä apua saa. Näin tuet teinin mielenterveyttä.
Mikä on tavallista murrosiän mielialaa?
Murrosiässä tunteet ovat voimakkaita ja vaihtelevat nopeasti. Alakuloa, ärtyisyyttä, herkkyyttä ja välillä vetäytymistä esiintyy lähes kaikilla, kun hormonit, aivojen kehitys ja itsenäistymisen paineet muokkaavat mieltä. Tällainen vaihtelu tulee ja menee eikä yleensä lamaannuta koko arkea pitkäksi aikaa. Nuori voi olla maanantaina synkkä ja keskiviikkona taas oma itsensä – se on normaalia.
Milloin kyse voi olla masennuksesta tai ahdistuksesta?
Huoli on aiheellinen, kun matala mieliala tai ahdistus jatkuu viikkoja ja alkaa värittää koko elämää. Hälytysmerkkejä ovat pitkittynyt alakulo tai toivottomuus, ilon ja kiinnostuksen katoaminen asioista, vetäytyminen kavereista, unen ja ruokahalun selvät muutokset, keskittymisvaikeudet, koulunkäynnin vaikeutuminen sekä toistuvat fyysiset oireet kuten vatsakivut. Kaikkein vakavimmin on suhtauduttava puheisiin tai vihjeisiin itsetuhoisuudesta – niihin pitää aina reagoida välittömästi.
Näin tuet nuorta: teinin mielenterveys puheeksi
Teinin mielenterveys vahvistuu turvallisessa keskustelussa. Ota asia esiin lempeästi ja kuunnellen. Kerro konkreettisesti, mitä olet huomannut, ja että olet huolissasi, koska välität. Kuuntele tuomitsematta äläkä vähättele nuoren kokemusta tai yritä heti korjata sitä – jo kuulluksi tuleminen helpottaa. Pidä yllä arjen rutiineja, unta ja yhteyttä, mutta älä jää huolen kanssa yksin. Mielenterveyden pulmat ovat hoidettavia, ja avun hakeminen ajoissa on viisautta, ei epäonnistumista. Alla on koottuna, mistä tukea saa.
Mistä apua
- Välitön vaara tai itsetuhoisuus: soita 112.
- Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä koulukuraattori: matalan kynnyksen apu, joka ohjaa eteenpäin.
- Terveyskeskus tai oma lääkäri arvioi tilanteen ja ohjaa tarvittaessa nuorisopsykiatriaan.
- MIELI ry:n Kriisipuhelin 09 2525 0111 – keskusteluapua kaikenikäisille.
- Nuorelle: MLL:n Lasten ja nuorten puhelin 116 111 ja Sekasin-chat (sekasin.fi).
- Vanhemmalle: MLL:n Vanhempainpuhelin 0800 92277 (maksuton).
Lue myös
Seuraa Lapsiarkea
Parhaat nimivinkit ja arjen jutut suoraan feediisi - liity yhteisöömme.
Lapsiarkea Media
Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.
Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.





