”Mä TARVITSEN ton paketin!” – ja taas seisotaan kaupan hyllyn edessä neuvottelemassa korteista.”
Mistä keräilyhuumassa oikein on kyse?
Pokémon-kortit, tarrat ja muut keräilyilmiöt valtaavat välillä koko pihan tai luokan. Lapselle kyse ei ole pelkistä korteista, vaan yhteenkuuluvuudesta ja kaverisuhteista – mukana oleminen tuntuu tärkeältä.
Vanhemmasta huuma voi tuntua turhalta rahanmenolta, ja kortteja tuntuu katoavan loputtomasti. Silti ilmiössä on paljon hyvää, kunhan sille asetetaan selkeät rajat.
Keräily opettaa yllättävän paljon
Korttien parissa lapsi harjoittelee huomaamattaan monia taitoja. Hän laskee, vertailee, vaihtaa ja neuvottelee kavereiden kanssa, mikä kehittää sekä matemaattisia että sosiaalisia taitoja.
Vaihtaminen opettaa myös sopimista ja pettymyksen sietoa, kun kauppa ei aina mene niin kuin toivoi. Tällaisia vuorovaikutustaitoja tukee myös yhdessä leikkiminen, josta lisää lasten leikit -osiossa.
Kortit ja raha – mainio oppitunti
Keräilyhuuma on erinomainen tilaisuus opettaa rahan arvoa. Kun lapsi käyttää korttien ostamiseen omaa viikkorahaansa, hän alkaa punnita ostoksia aivan eri tavalla kuin vanhempien rahoilla.
Tällöin lapsi joutuu valitsemaan, ostaako heti vai säästääkö isompaan, ja se on arvokas taito. Käytännön vinkkejä rahankasvatukseen löydät viikkoraha ja rahankasvatus -sivulla sekä laajemmin lapsiperheen talous -osiossa.
Näin pidät keräilyn hallinnassa
Selkeät säännöt tekevät keräilystä mukavan harrastuksen sen sijaan, että se muuttuisi loputtomaksi kinasteluksi. Sopikaa pelisäännöt yhdessä etukäteen.
- Sovittu budjetti – kortteihin käytetään esimerkiksi viikkorahaa, ei rajattomasti.
- Vaihtosäännöt selviksi – vain reilut vaihdot, ei isompien lasten hyväksikäyttöä.
- Säilytyspaikka – kansio tai laatikko vähentää kadonneiden korttien draamaa.
- Ei korttipakettia joka kaupassa – huuma laantuu, kun ostaminen ei ole automaattista.
- Kotiin omat säännöt – kouluun kortteja vain jos sielläkin sallitaan.
Milloin huumaan kannattaa puuttua?
Useimmiten keräilyilmiö on vaaraton ja menee aikanaan ohi itsestään. Puuttumista vaatii lähinnä tilanne, jossa kortit aiheuttavat riitoja, ahdistusta tai painostusta kavereiden kesken.
Jos lapsi kokee paineita ostaa pysyäkseen mukana, kannattaa jutella tunteista ja siitä, että ystävyys ei mittaudu korttien määrällä. Aikuisen rauhallinen suhtautuminen auttaa myös laskemaan huuman lämpötilaa.
Otetaan kantaa
Meidän mielestämme keräilyhuumaa ei kannata tukahduttaa vaan ohjata. Selkeillä rajoilla ja oman rahan käytöllä kortit muuttuvat rahanmenosta opettavaiseksi harrastukseksi. Lapsi oppii laskemista, neuvottelua ja malttia – ja saa samalla kuulua porukkaan. Se on lopulta aika hyvä diili.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon kortteihin saa käyttää rahaa?
Hyvä lähtökohta on sopia kiinteä budjetti, esimerkiksi osa viikkorahasta. Näin lapsi oppii priorisoimaan eikä keräily karkaa käsistä.
Onko korttien vaihtaminen reilua?
Vaihtaminen on osa ilon, mutta aikuisen on hyvä varmistaa, että vaihdot ovat reiluja. Isompi lapsi ei saa hyötyä pienemmän kustannuksella.
Lapsi haluaa kortteja jatkuvasti lisää – mitä teen?
Aseta selkeät rajat ostotahdille ja ohjaa lasta käyttämään omaa rahaansa. Useimmiten huuma laantuu itsestään, kun ostaminen ei ole jatkuvaa.
Saako kortteja viedä kouluun?
Tämä riippuu koulun säännöistä. Tarkista käytäntö ja sovi kotona linja, sillä kortit voivat aiheuttaa välitunneilla kinaa ja häviämisiä.
Seuraa Lapsiarkea
Parhaat nimivinkit ja arjen jutut suoraan feediisi - liity yhteisöömme.
Lapsiarkea Media
Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.
Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.
Jatka lukemista
