Lapsen omatoimisuuden tukeminen onnistuu näillä vinkeillä!
Omatoimisuuden tukeminen ei tarkoita – tai sen ei ainakaan pitäisi tarkoittaa – omatoimisuuteen pakottamista. Suomessa omatoimisuus mielletään hyvin tärkeäksi asiaksi, ja lapsen reippautta ja onnistumista arvioidaan hyvin paljon omatoimisuuden kautta. On kuitenkin hyvä miettiä, milloin lapselta tulee vaadittua liikaa omatoimisuutta tai milloin sitä vaaditaan väärissä asioissa.
Lapsen omatoimisuuden kehittymisessä on tärkeää ottaa huomioon:
- ikä
- yksilöllinen kehitys
- oppimistahti
- tilanne ja konteksti
- tunnetilat
Nämä ilmaukset eivät auta lapsen omatoimisuuden kehittymisessä:
- ”Kyllä tuon ikäisen pitäisi jo osata!”
- ”Kuinka monta kertaa pitää vielä sanoa samasta asiasta!?”
- ”Kyllä jo pitäi osata kun tämä on jo niin monta kertaa näytetty!”
Omatoimisuuden tukeminen edistää lapsen autonomiaa, oppimista ja osallisuutta. Sitä vastoin omatoimisuuden vaatiminen rajoittaa näitä hyötyjä. Omatoimisuuden tukeminen edellyttää vuorovaikutusta lapsen kanssa, sensitiivisyyttä, ymmärrettäviä ohjeita ja toistuvia rutiineja.
Tue näin lapsen omatoimisuutta
Tässä muutamia hyviä vinkkejä, joilla lapsen omatoimisuus kehittyy kestävällä tavalla:
- Omatoimisuuden pohja perustuu sille, että lapsi tietää mitä häneltä odotetaan. Tässä auttaa arjen rutiinit, koska silloin hänen on helpompi muistaa ja ymmärtää, mitä asioita häneltä milloinkin odotetaan.
- Visuaaliset ohjeet esimerkiksi aamu- ja iltarutiineista auttavat lasta muistamaan ja hahmottamaan rutiineja ja niiden järjestyksiä. Ne myös auttavat keskittymään oleellisiin asioihin. Katso alta esimerkkikuvat!
- Lapsi tarvitsee tilanteen mukaan ystävällisesti esitettyjä sanallisia ohjeita ja muistutuksia.
- Jätä tilaa myös lapsen omalle ajattelulle.
- Omatoimisuutta kehittää vapaus tehdä asioita omilla tavoilla. Älä siis tarpeettomasti puutu siihen, miten lapsi vaikkapa siivoaa lelunsa tai mitkä sisävaatteet hän pukee päällensä.
- Annan lapsen yrittää ja ole apuna vain tarvittaessa.
Lapsen omatoimisuuden kehittyminen
Vaikka lapset osaavat kaikenlaista, se ei tarkoita sitä, että heidän pitäisi toimia taitojensa mukaan jokaisessa tilanteessa. Omatoimisuuden tukeminen onnistuu tehokkaimmin silloin, kun lapsi saa tehdä ja harjoitella erilaisia taitoja silloin kun hän on siihen motivoitunut ja silloin kun hänellä on siihen voimavaroja ja jaksamista.
Seuraavassa listauksessa on esimerkkejä siitä, millaisia asioita voi olettaa minkäkin ikäisen lapsen hallitsevan.
0-1 v. Vauva tarvitsee kaikessa apua ja huolenpitoa.
1-2 v. Lapsi voi alkaa harjoitella päätösten tekemistä, mutta liian monet vaihtoehdot turhauttavat.
2-3 v. Lapsi haluaa usein tässä iässä tehdä monia asioita itse. Aikuinen auttaa tarvittaessa.
3-4 v. Lapsi osaa pukea, käydä potalla ja syödä itse.
4-5 v. Lapsi osaa jo monia arjen asioita kuten riisumisen, pukemisen, lelujen siivoamisen ja astioiden kattamisen.
5-6 v. Lapsi osallistuu mielellään kotitöihin ja voi olla tarkka siitä, että hommat tehdään loppuun saakka.
6-7 v. Lapsi voi kulkea lyhyitä matkoja itse esimerkiksi kouluun. Hän osaa tehdä itselleen välipaloja ja oppii tekemään asioita myös kellonaikojen mukaan.
7-9 v. Lapsi oppii esimerkiksi käymään itse suihkussa, pesemään hampaansa, pakkaamaan jumppakassinsa ja tekemään itselleen pientä välipalaa.
10-12 v. Lapsi osaa halutessaan olla hyvin omatoiminen ja huolehtia omasta hygieniastaan, osaa sopia kavereiden kanssa tapaamisista ja tehdä ruokaa itselleen.
Lue lisää:
Lapsiperheen kiertävä ruokalista on arjen helpottaja
Lasten hoitaminen ja kiireen helpottaminen – näillä vinkeillä ehdit enemmän
Tasa-arvoinen vanhemmuus voi toteutua monella eri tavalla
