Tasa-arvoinen vanhemmuus voi toteutua monella eri tavalla
Voiko tasa-arvoinen vanhemmuus toteutua niin kauan, kun äidit käyttävät pääasiassa kaikki hoitovapaa-ajat ja vain harva isä jää pitkille vanhempainvapaille? Kuinka paljon yhteiskunnan pitäisi ohjata perheitä jakamaan vanhempainvapaita tasaisemmin vai pitäisikö perheiden saada itse päättää?
Tasa-arvoinen vanhemmuus on paljon muutakin kuin vanhempainvapaiden jakamista. Vanhemmuuden tasa-arvoon liitttyviä asenteita löytyy runsaasti arkielämästä, keskusteluista ja sanavalinnoista.
Kuuntelin Väestöliiton vanhemmuuden tasa-arvoon liittyvään kampanjan podcastit. Voit kuunnella tai lukea keskustelut täällä. Virallinen kampanja-aika on 19.4.-7.5.2021 ja sitä voi seurata myös Väestöliiton ja vaikuttajien kanavilla hashtagilla #tasaarvoinenvanhemmuus. Vaikuttajina mukana ovat Tuija Pehkonen, Ville Viholainen ja Iina Hyttinen.
Kampanjan tarkoituksena on kannustaa kaikkia vanhempia valintoihin, jotka sopivat oman perheen tilanteenseen ja vahvistavat vanhemmuuden tasa-arvoa. Kolmen viikon aikana herätellään keskustelua tasa-arvoisen vanhemmuuden hyödyistä ja siitä, millaisia erilaisia mahdollisuuksia perhevapaiden jakamiseen on olemassa.
Perhevapaiden tasaisen jakamisen hyötyjä
Podcasteista löytyi hyviä näkökulmia siihen, mitä konkreettisiä hyötyjä perhevapaiden tasaisella jakamisella on perheille ja myös yhteiskunnalle.
- Taloudellinen tasa-arvo. Kustannukset jakaantuvat esimerkiksi eläkekertymän osalta tasaisesti.
- Tasa-arvon kehittyminen työelämässä. Ei enää oletettaisi, että nainen jää aina pitkille perhevapaille ja molemmille sukupuolille tulisi taukoja työelämään tasa-arvoisesti.
- Molemmat vanhemmat saavat kuvan siitä, mitä arjen pyörittäminen lapsiperheessä on. Se lisää arvostusta ja ymmärrystä toista kohtaan.
- Molempien vanhempien tasapuolisempi läsnäolo lasten kanssa.
Vanhemmuus kuuluu kaikille sukupuoleen katsomatta, ja työpaikoilla toivon ammattimaista suhtautumista. -Anna Kokko
Esteitä perhevapaiden jakamiselle
Jokainen perhe tekee omat päätöksensä ja sitä tulee kunnioittaa. Äitejä, jotka hoitavat lapsiaan pitkään kotona, ei saa syyllistää epätasa-arvosta. Päätöksenteossa kannattaa kuitenkin tarkistaa tosiasiat, eikä tehdä suuria valintoja ainoastaan mutu-tuntumalla.
MYYTTI: Äidin on jäätävä kotiin, koska hän imettää. Usein täysimetys on ensimmäisinä kuukausina hyvin työllistävää ja on totta, että vain äiti voi hoitaa imettämisen. Imetystä suositellaan jatkettavan vähintään kaksi vuotta ja siksi moni saattaa ajatella, että ainoa vaihtoehto on äidin jäädä kotiin lasta hoitamaan. Kuitenkin jopa täysimetys on mahdollista myös silloin, kun äiti käy töissä.
MYYTTI: Isä tienaa enemmän, joten hänen ei ole taloudellisesti kannattavaa jäädä kotiin. Kannattaa tutkia, kuinka perheen tuloihin vaikuttaa, jos äiti jää kotiin, jos isä jää kotiin tai jos vapaita jaetaan vanhempien kesken. Saattaa yllättää, etteivät erot ole kovin suuret. Tutustu esimerkiksi Väestöliiton ja Oxford Researchin laatimaan koontiin vanhempainvapaiden vaikutuksista perheen talouteen.
Vaikka olisi tuloero yli tonniakin, niin loppupeleissä puhutaan sitten muutamasta kympistä, mikä se ero siellä loppumetreillä on. -Ville Viholainen
MYYTTI: Naisille lasten hoitaminen on luontevampaa ja he ovat empaattisempia. Ei ole olemassa mitään äitigeeniä, jonka avulla naiset saisivat etulyöntiaseman lastenhoitoon. Kuka tahansa voi oppia vaihtamaan vaippaa, tekemään ruokaa, leikkimään ja ulkoilemaan lapsen kanssa ja niin edelleen.
MYYTTI: Isä ei ehdi jäädä perhevapaalle. Perhevapaalle jääminen on lakisääteinen oikeus sukupuolesta riippumatta. Vaikka olo voi työpaikalla tuntua korvaamattomalta, asia harvoin on niin. Pieni hengähdystauko voi olla jopa uralle hyödyksi. Jos malttaa pysähtyä ja miettiä omia arvojaan, voi löytää uralle aiempaa mielekkäämpiä suuntia.
Isät eivät ole statisteja tai lastenhoitajia
Tasa-arvoinen vanhemmuus ei ole vain tiukan matemaattista perhevapaiden jakoa, vaan myös paljon arkisia asenteita. Isiä ei tarvitse nostaa jalustalle tai pitää heitä sankari-isinä, ja he ovat samalla tavalla lastensa vanhempia kuin äiditkin.
En minä ainakaan koe, että miehiä tarvitsee nostaa millekään jalustalle sen takia, että osataan tehdä ihan perusjuttuja. Sama pätee näihin vanhempainvapaisiin. -Otto Hyttinen
Jos äiti on jossain, niin hirveän herkästi kysytään, missäs ne lapset on. No sitten tottakai vastataan, että ne ovat isän kanssa. Mutta jos isä menee jonnekin, niin harvemmin kysytään, missä ne lapset on. Ja vaan oletetaan, tämä on näitä tämmöisiä pieniä juttuja. -Otto Hyttinen.
Vaikka äiti on se, joka on raskaana, synnyttää ja imettää, se ei tarkoita, etteikö isällä voisi olla tärkeä rooli lapsen elämässä ja vanhemmuudessa.
Toivottavasti sekin keskustelukulttuuri vähän muuttuisi – – varoiteltiin siitä, että iskä on vähän statistina sen ensimmäisen puoli vuotta, että kyllähän se näin on, että äiti on sille lapselle kaikista tärkein, ei se oikein isää sitten huoli ja näin poispäin. – – Ehkä niitäkin tarinoita olisi kiva kuulla enemmän, että miten paljon isät voi osallistua ja haluaa osallistua ja että lähtökohta siitä, että molemmat ovat yhtä tärkeitä ja yhtä päteviä vanhempia. -Tuija Pehkonen
Hirveän usein oletetaan, että se on nainen, joka hoitaa lapset, ja mies on ikään kuin enemmän lapsenvahti kuin isä. -Otto Hyttinen
Vaikka nykyään on yleisesti hyväksyttävää jäädä koti-isäksi, voi silti aistia vanhentuneita asenteita. Moni saattaa edelleen ajatella, naisen paikka on kotona lasten kanssa ja mies tuo leivän pöytään.
Ne asenteet sieltä paistoivat hyvin vahvasti lävitse, eli sieltä tuli semmoisia kommentteja, mitä ei ole ehkä pahalla tarkoitettu, vaan ehkä huumorin varjoon naamioitu, että okei ”sä jäät naiseksi kotiin nytten”. -Ville Viholainen
Lue lisää:
Säästäminen lapselle – pilaako sijoittaminen lapsesi?
Vanhemmuuden haasteet someaikana – arvovalintoja ja täydellisen äidin kuvia
Perhevapaauudistus puhuttaa – mistä on kyse?
