Perhevapaauudistus puhuttaa – mistä on kyse?
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen esitteli 16.2.2021 uuden perhevapaamallin, joka on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2022. Perhevapaauudistus on puhuttanut somessa ja moni on ollut huolissaan siitä, ollaanko heikentämässä perheiden valinnanvapautta ja etuisuuksia.
Vanhempainpäivärahat nyt ja myöhemmin
Vanhempainpäivärahat ovat ansiosidonnaisia, eli rahan määrä riippuu saajan ansiotuloista.
Tällä hetkellä synnyttävä äiti saa äitiysrahaa 105 päivää eli noin 4,2 kuukauden ajan. Tämän jälkeen isä voi halutessaan käyttää isyysrahaa 54 päivän eli noin 9 viikon ajan. Vanhempainpäivärahaa voi käyttää kumpi tahansa vanhemmista 158 päivän eli noin 6,3 kuukauden ajan.
Uudessa mallissa synnyttävä äiti saa 40 päivän eli noin 1,6 kuukauden ajan raskausrahaa. Tämän jälkeen alkaa 320 päivän eli noin 12,8 kuukauden vanhempainraha, jossa kumpikin vanhempi saa 160 päivän kiintiön. Kiintiöstä voi siirtää toiselle vanhemmalle 0-63 päivää.
Arvion mukaan uudistus tulee maksamaan noin 80 miljoonaa euroa. Tarkkaa kustannusarviota on kuitenkin vaikea antaa, sillä lopullinen summa riippuu siitä, kuinka paljon isät lisäävät vapaiden käyttöä.
Vanhempainpäivärahan päättymisen jälkeen kumpi tahansa vanhemmista voi jäädä entiseen tapaan hoitovapaalle, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitorahaan ei ole esitetty muutoksia.
Kuka hoitaa vauvaa?
Vuonna 2018 vanhempainrahapäivistä 90 prosenttia korvattiin äideille. Tämä siitä huolimatta, että äideille on varattu päivistä reilu 33 prosenttia, isille 17 prosenttia ja jaettavaksi noin 50 prosenttia. 80 prosenttia isistä on käyttänyt heille varatun isyysrahan ja vanhempainraha on ollut pääasiassa (98,3 %) äitien käytössä.
Uudessa mallissa vanhempainpäivärahojen määrä nousee 317 päivästä 360 päivään. Näistä päivistä äideille varataan 11 prosenttia ja loput 89 prosenttia jaettavaksi vanhempien kesken, niin että kumpikin vanhemmista käyttää vanhempainrahaa vähintään 30 prosenttia. Erillistä isyysrahaa ei siis enää ole, mutta vanhempainrahaa ei saisi kokonaan käyttää toinen vanhemmista kokonaan.
Isille kiintiöity vanhempainrahapäivien määrä on siis nousemassa, mutta äitien mahdollisuudet pitää vanhempainvapaita eivät heikenny. Jos isä ei halua käyttää vanhempainrahapäiviään, voi äiti siirtyä hoitovapaalle entiseen tapaan.
Koska perheet ovat hyvin vahvasti siirtäneet äidielle kaikki jaettavaksi sallitut vanhempainpäivärahat, voidaan olettaa, että hoitovastuu jakaantuu suurimmassa osassa perheitä uudessa perhevapaamallissa seuraavalla tavalla:
- Äiti pitää 40 päivän pituisen raskausrahavapaan
- Äiti jatkaa vanhempainrahalla oman 160 päivän kiintiönsä
- Isä lahjoittaa äidille omasta kiintiöstään 63 päivää
- Isälle jää 97 päivää, jonka suurin osa isistä hyödyntää ainakin osittain
- Tämän jälkeen äiti jää hoitovapaalle
Mikä siis muuttuu vai muuttuuko mikään?
Perhevapaauudistus perustuu tutkimustietoon, jonka mukaan isien perhevapaiden käyttäminen lisääntyy samaan tahtiin kun isille suunnattuja kiintiöitä kasvatetaan. Kukaan ei kuitenkaan voi varmaksi sanoa, kuinka todella käytännössä tulee tapahtumaan.
Pekosen mukaan uudistuksen tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Uudistuksen lisäksi tarvitaan myös asennemuutosta, jossa isiä kannustetaan yhteiskunnassa ja työpaikoilla jäämään vanhempainvapaille nykyistä enemmän.
Perhevapaauudistuksen kritiikkiä
Työmarkkinajärjestöissä epäillään, toteutuvatko arviot tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden paranemisesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo tiedotteessaan perhevapaauudistusta eriarvoistavaksi. Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että vanhempainrahaosuutta voi siirtää vanhempien kesken, jolloin käytännössä äidit tulevat saamaan isien osuudesta maksimimäärän. Oksala arvostelee myös pitkää hoitovapaata, jota äidit yleensä käyttävät. Hän ehdottaa, että hoitovapaakautta lyhennettäisi 1,5 vuoteen.
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki arvostelee tiedotteessaan työllisyysvaikutusten unohtamista perhevapaauudistuksessa. Kotamäen mukaan työllisyys voi heikentyä uuden mallin takia, sillä se ei kannusta yrityksiä rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Lisäksi uudistus tarkoittaa kustannusten kasvua, eikä varmaa tietoa tasa-arvon parantumisesta ole olemassa. Ratkaisuksi Kotamäki ehdottaa kotihoidontuesta luopumista.
Uraäitien Mothers in Business -järjestön tiedotteen mukaan perhevapaauudistus ei kannusta työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Vaikka uudistus on askel oikeaan suuntaan, siinä pitäisi ottaa paremmin huomioon mahdollisuus osa-aikatyöhön myös vanhempainrahakauden aikana. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä mahdollisuus siirtää vanhempainrahapäiviä osa-aikatyötä tehtäessä.
Lue lisää:
Pitkä imetys herättää vahvoja tunteita ja asenteita
Euroopan suosituimmat nimet – tuoreet tilastot 2021
Runo lapselle – runoja elämän eri tilanteisiin
