paivakoti

Päiväkoti

Päiväkoti – kiinteä osa suomalaista kasvatusta

Päiväkoti on kiinteä osa suomalaista lastenhoidon ja -kasvatuksen järjestelmää. Se mahdollistaa toisaalta molempien vanhempien käymisen päivätyössä, toisaalta taas laadukkaan varhaiskasvatuksen.

Lasten päivähoitoon on Suomessa käytännössä kolme erilaista vaihtoehtoa: joko kunnallinen tai yksityinen päivähoito, tai sitten lapsen omatoiminen hoitaminen kotona. Tavallisesti vanhemmat hoitavat lasta kotona ainakin tulosidonnaisten äitiysvapaan, isyysvapaan ja vanhempainvapaan ajan.

Hoitovapaa tai osittainen hoitovapaa on mahdollinen tämän jälkeen, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Viimeistään tällöin useimmat suomalaislapset menevät päiväkotiin. 

paivakodin lapset

Päiväkotien ja päivähoidon historiaa Suomessa

Lastentarhojen historia juontaa 1830-luvun Saksaan ja pedagogi Friedrich Fröbelin ajatuksiin. Fröbeliä voi pitää lastentarha-ajatuksen isänä. Hänen kirjoituksensa levisivät Suomeen tiettävästi 1850-luvulla, ja suomalaisen kansakoulun isä, Uno Cygnaeus, toi ajatuksen lastentarhoista laajalti suomalaisten tietoon.

1800-luvun lähestyessä loppuun Suomessa toimi jo useita lastentarhoja. Ensimmäiset suomenkieliset lastentarhakasvattajat aloittivat koulutuksensa vuonna 1905. 1920-luvun alussa maassamme toimi jo noin 80 lastentarhaa. Täysin kattava ei järjestelmä vielä ollut, sillä tarhoissa oli yhteensä arviolta 6 000 lasta.

Lainsäädännön osalta lastenhoidon ja -tarhan kannalta merkittäviä etappeja ovat olleet mm. vuoden 1927 laki lastentarhojen valtionavusta sekä vuoden 1936 lastensuojelulaki, joka velvoitti kunnat perustamaan ja ylläpitämään (tai rahallisesti avustamaan) kasvatuksellisia tavoitteita omaavia laitoksia. Vuonna 1973 astui voimaan lasten päivähoitolaki, joka tarkensi päivähoidon tavoitteita.

Millaisia suomalaiset päiväkodit ovat?

Kuten todettua, toimii Suomessa sekä julkisia että yksityisiä päiväkoteja. Valtaosa näistä on julkisia. Jälkimmäisten piiriin kuuluu erilaisten pedagogisten mallien mukaan toimivia laitoksia – esimerkiksi Steiner-päiväkoteja ja montessoripedagogiikkaan toimintansa pohjaavia päiväkoteja. Lisäksi Suomessa toimii noin 20 kappaletta kristillisiä päiväkoteja.

paivakoti suomalainen

Erilaiset kielikylpyihin ja vieraskieliseen toimintaan pohjaavat päiväkodit ovat myös yleisiä. Englanninkielisiä päiväkoteja maassamme on kymmeniä, mutta päiväkotien toimintakielinä Suomessa on myös ainakin saksa, espanja, venäjä, ranska ja arabia. 

Mitä päiväkodissa tehdään?

Tähän kysymykseen pitäisi oikeastaan vastata jokaisen päiväkodin puolesta erikseen, sillä myös kunnalisten päiväkotien puolella vallitsee poikkeavia käytäntöjä ja painotuksia. Hieman kärjistäen vastaus kuitenkin on sama kuin erään tutun perheen lapsella: ”leikitään ja syödään”.

paivakoti maalausta

Ruokailu tapahtuu tavallisesti kolme kertaa päivässä – aamiainen, lounas ja välipala.

Lapsilla on päiväkodeissa usein paljon aikaa vapaaseen, ohjaamattomaan leikkiin. Myös opetuksellisia ohjattuja leikkejä järjestetään, samaten musisointia ja laulua.

paivakoti askartelua

Ohjattuja hetkiä saattavat olla myös erilaiset satuhetket, joita tavataan pitää esimerkiksi ennen päivälepoa. Lepohetki ja nokoset kuuluvat myös olennaisena osana päiväkodin arkeen.

Varsinkin yksityisellä puolella jokainen päiväkoti toki määrittelee oman kasvatusfilosofiansa, ainakin osittain. 

Päiväkodissa myös ulkoillaan päivittäin, ja käytännössä säät määrittelevät hieman ulkoilujen pituutta. Ulkona leikki ja toiminta on usein vapaamuotoista, mutta sekin voi olla ohjattua. Päiväkodeista tehdään myös retkiä erilaisiin lähikohteisiin.

paivakoti tekemista

Oikeus päivähoitoon

Mikäli lapsen molemmat vanhemmat käyvät töissä, on lapsella aina oikeus päästä kokopäiväisen päivähoidon piiriin. Mikäli toinen vanhemmista on kotona – esimerkiksi työttömänä – saattavat jotkin kunnat rajoittaa lapsen oikeutta kokopäiväiseen päivähoitoon. Lapsella saattaa olla tällöin oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Käytännöt vaihtelevat ja aihe on ollut ahkeran julkisen keskustelun kohteena pitkään.

Kunnallista päivähoitopaikkaa voi hakea päiväkodin lisäksi myös ryhmäperhepäivähoidosta tai perhepäivähoidosta.

Paljonko päiväkoti ja siellä oleminen maksaa?

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut määräytyvät nykyisin lain mukaan, ja opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa asiakasmaksut joka toinen vuosi indeksin mukaan. Kokopäivähoidossa olevan nuorimman lapsen maksu voi olla enintään 290 euroa kuukaudessa, ja sisaruksista saa alennusta. Pienituloisilta perheiltä voidaan asiakasmaksut jättää perimättä jopa kokonaisuudessaan.

Yksityisessä päivähoidossa maksut vaihtelevat hoitopaikan mukaan. Useimmissa tapauksissa Kansaneläkelaitos kuitenkin myöntää tukea yksityiseen hoitoon. Yksityisellä hoidontuottajalla tulee olla kunnan hyväksyntä. Tuen määrään vaikuttavat perheen tulot ja asuinkunta.

Lue kokemuksia englanninkielisistä päiväkodeista

Lue katsaus yksityisiin päiväkoteihin

Lue täältä lapsen kehityksestä vaiheittain

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös