Imukuppisynnytys – miksi imukuppia käytetään ja onko se vaarallista

Imukuppi on yleinen apu ponnistusvaiheessa. Tässä miksi sitä käytetään, miten se tapahtuu ja mitä riskeistä on hyvä tietää.

Imukuppisynnytys eli imukuppiavusteinen synnytys on tavallinen tapa auttaa vauva maailmaan, kun ponnistusvaihe pitkittyy tai vauvan vointi vaatii nopeaa syntymää. Moni jännittää imukuppia etukäteen, mutta se on rutiininomainen ja turvallinen toimenpide ammattilaisen tekemänä. Tässä oppaassa käymme läpi, miksi imukuppia käytetään ja mitä on hyvä tietää.

Miksi imukuppia käytetään

Imukuppiin päädytään yleensä ponnistusvaiheessa, jos synnytys ei etene riittävästi, synnyttäjä on uupunut tai vauvan syke viittaa siihen, että vauva on hyvä saada nopeasti syntymään. Imukuppi nopeuttaa viimeistä vaihetta turvallisesti.

Miten imukuppisynnytys tapahtuu

Lääkäri kiinnittää pehmeän tai kovan imukupin vauvan päähän ja avustaa vauvan ulos supistusten ja synnyttäjän ponnistusten mukana. Toimenpide tehdään puudutuksessa, ja se kestää yleensä vain muutaman supistuksen ajan. Kätilö ja lääkäri ohjaavat koko ajan.

Riskit ja mitä niistä on hyvä tietää

Imukuppisynnytys on yleinen ja pääosin turvallinen. Vauvalle voi jäädä päähän ohimenevä turvotus tai mustelma (kuhmu), joka häviää itsestään muutamassa päivässä. Synnyttäjälle imukuppi voi lisätä välilihan repeämän riskiä. Vakavat haitat ovat harvinaisia, ja toimenpiteeseen päädytään aina vauvan ja synnyttäjän etu edellä.

Mitä imukuppisynnytys tekee vauvalle

Imukupin kohdalle jää usein pehmeä pullistuma eli imukuppipahka. Se näyttää heti syntymän jälkeen isolta, mutta tasoittuu yleensä muutamassa tunnissa tai parissa vuorokaudessa. Päänahkaan voi jäädä mustelma tai pieni hiertymä, joka häviää itsestään päivien kuluessa. Osalle vauvoista tulee kalvonalainen verenpurkauma, joka imeytyy hitaammin muutaman viikon aikana ja voi lisätä hieman vastasyntyneen keltaisuutta — siksi vointia seurataan sairaalassa. Vauvan pään muoto palautuu itsestään, eikä imukuppi jätä pysyvää jälkeä. Vakavat vauriot ovat harvinaisia. Netissä kysellään myös imukupin ja autismin yhteydestä: syy-yhteyttä imukuppisynnytyksen ja autismin välillä ei ole tutkimuksissa osoitettu. Jos vauvan päässä oleva kuhmu kasvaa kotona, vauva on poikkeuksellisen veltto tai ei syö, ota yhteyttä neuvolaan tai päivystykseen.

Jos imukuppi jännittää etukäteen

Imukuppia ei voi täysin suunnitella etukäteen, mutta tieto rauhoittaa: kyseessä on tavallinen, ammattilaisen tekemä toimenpide. Jos asia mietityttää, ota se puheeksi neuvolassa tai synnytyssuunnitelmaa tehdessä.

Usein kysyttyä

Onko imukuppisynnytys vaarallista vauvalle?
Imukuppi on yleinen ja pääosin turvallinen. Vauvan päähän voi jäädä ohimenevä turvotus tai mustelma, joka häviää itsestään. Vakavat haitat ovat harvinaisia.

Miksi imukuppiin päädytään?
Yleensä ponnistusvaiheessa, jos synnytys ei etene, synnyttäjä on uupunut tai vauvan syke vaatii nopeaa syntymää.

Sattuuko imukuppisynnytys?
Toimenpide tehdään puudutuksessa. Se voi lisätä välilihan repeämän riskiä, jonka henkilökunta hoitaa. Kätilö ja lääkäri ohjaavat koko ajan.

Jääkö vauvan päähän pysyvä jälki?
Ei jää. Imukuppipahka tasoittuu tunneissa tai päivissä ja mustelma häviää itsestään. Pään muoto palautuu normaaliksi.

Aiheuttaako imukuppisynnytys autismia?
Syy-yhteyttä ei ole tutkimuksissa osoitettu. Jos asia mietityttää, ota se puheeksi neuvolassa.

Mitä jos imukuppi ei onnistu?
Silloin siirrytään toiseen tapaan, esimerkiksi pihteihin tai kiireelliseen keisarileikkaukseen. Vaihtoehdot on mietitty valmiiksi ja vauvan vointia seurataan koko ajan.

Kokemustarinat ovat toimituksen koostamia, todellisia tilanteita kuvaavia esimerkkejä. Asiantuntijatieto pohjaa mm. THL:n, HUS:n ja kätilötyön yleisiin ohjeisiin. Tämä sisältö on yleistä tietoa eikä korvaa neuvolan tai synnytyssairaalan henkilökohtaisia ohjeita.