Imetys

Imetys herättää keskustelua

Imetys on aihe, josta käydään välillä kiivastakin keskustelua. Jotkut vannovat ikuisen imettämisen nimeen, kun taas toiset lopettavat sen hyvinkin nopeasti.

Yleisesti ottaen imetyskeskusteluita ei voi olla kuulematta, sillä ne ovat sekä todella keskeinen osa suomalaista neuvolajärjestelmää että ensimmäistä vauvavuotta.

Imetys
(Kuva: UNICEFUkraine@FlickrCreativeCommons)

On hyvä muistaa, että imetys on sekä hoivaamista ja läheisyyttä että ruokintaa. Se on nimenomaan kaikkea tätä, eikä ainoastaan vauvan ruokintaa.

Suositellaan, että vauvan ensisijainen ja täysipainoisin ravinnonlähde olisi yksivuotiaaksi asti rintamaito, ja pelkällä rintamaidolla ruokkimista suositellaan puolivuotiaaksi saakka.

Kaikki eivät kuitenkaan imetä koko vauvavuotta, kun taas toiset imettävät paljon kauemminkin.

Monet äidit tekevät imetykseen liittyvät päätöksensä jo raskausaikana, mutta välillä oman imettämisen sujuminen vaikuttaa siihen, kuinka pitkää imettämistä jatketaan.

Yli puolivuotiaalle vauvalle tulee joka tapauksessa antaa muutakin ravintoa kuin rintamaitoa, joten imetys jatkuu yleensä ainakin puolivuotta, jonka jälkeen katsotaan jatketaanko sitä. Monesti rintapumppu on osa äidin arkea.

Vauvan imetys tuntuu luonnolliselta

Monesti kuulee tarinoita äideistä, jotka ovat kammoksuneet vauvan imetystä erilaisista syistä. Synnytyksen jälkeen imettäminen on kuitenkin tuntunut heidän mielestään maailman luonnollisimmalta asialta.

Joskus asiat taas menevät toisinpäin, kun rintaruokinnan suurin puolestapuhuja kokee vastoinkäymisiä omalla imetystaipaleellaan, ja alkaa siten ymmärtää myös muita imetysideologioita.

Niin tai näin, on tärkeää ymmärtää, että imetys takkuilee monesti alussa mutta alkaa pikku hiljaa sujua paremmin ja paremmin.

Imetys ei tee lapsesta neroa

Välillä imetyskeskustelu on niin kiivasta, että mediassakin levitellään tutkimuksia, joiden mukaan rintamaitoa pitkään saaneet menestyvät elämässä paremmin.

Tutkimus on varmasti hyvin pätevä, samalla kun siinä on varmasti omat puutteensakin.

Miten ikinä itse suhtaudutkaan imetykseen, ei kannata kärsiä huonosta omatunnosta sen vuoksi.

Imettäminen ei tee lapsestasi neroa, eikä imettämättä jätettyjä lapsia suljeta pois Mensasta.

Imetysasento
(Kuva: Mothering Touch@FlickrCreativeCommons)

Rintamaito sisältää kaiken vauvan tarvitseman energian sekä paljon tärkeitä vasta-aineita. Siinä on lähes kaksinkertainen määrä maitosokeria verrattuna lehmänmaitoon, ja kaikesta tästä energiasta vauva saa sekä puhtia kasvuun että aivoille polttoainetta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vauva voisi saada näitä samoja ravintoaineita muualta, sillä totuus on kuitenkin se, että imetys on hyvin kulttuurisidonnainen asia.

Joissakin kulttuureissa rintamaitoa ei vauvoille juuri anneta ja ihmisistä kasvaa silti täysijärkisiä.

Seitsemän hyvää syytä imettää

Oli oma imetysvakaumuksesi mikä tahansa, annamme tässä sinulle seitsemän hyvää syytä imettää.

  1. Äidinmaito ravitsee vauvan täysin
  • Ravitsemuksellisesti äidinmaito sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta kaiken sen, mitä lapsesi tarvitsee ravinnokseen ensimmäisen puolen vuoden aikana.
  1. Äidinmaito kulkee koko ajan mukana
  • Äidinmaidossa on se hyvä puoli, että se kulkee mukana jatkuvasti, eikä sitä tarvitse sen enempää jäähdytellä tai lämmitellä, sillä se on aina juuri täydellistä nautittavaksi.
  1. Äidinmaito antaa suojaa vauvalle
  • Äidinmaito sisältää muun muassa vasta-aineita, valkosoluja, ravintoaineita sekä kaikkea muuta tarpeellista, joka suojaa lastasi sairauksilta. Näitä samoja suojatekijöitä et saa äidinmaitokorvikkeista.
  1. Äidinmaito tukee vauvan kehitystä
  • Syntyessään lapsesi kehitys on vielä siltä osin kesken, että muun muassa suoliston, aivojen, immuunipuolustusjärjestelmän ja keskushermoston kehitys jatkuu syntymän jälkeenkin. Imetys ja äidinmaito tukevat tätä kehitystä ja elimistön kypsymistä.
  1. Äidinmaito sopii vauvalle pitkään
  • Vaikka vauvan imetys jatkuisi vuosia, pysyy äidinmaidon koostumus hyvin vakaana, mikä tekee siitä täysipainoista ja terveellistä ravintoa lapsen ikään katsomatta.
  1. Imetys auttaa rakastamaan
  • Kun äiti imettää, erittyy hänessä rakkaushormoniksi kutsuttua oksitosiinihormonia. Sen sanotaan herkistävän äitiä lapsen viesteille.
  1. Imetys hoitaa myös äitiä
  • Sama oksitosiinihormoni supistaa äidin kohtua synnytyksen jälkeen vähentäen jälkivuotoa sekä anemian ja kohtutulehduksen riskiä. Imetys vähentää myös äidin riskiä sairastua myöhemmin rinta- tai munasarjasyöpään sekä tyypin 2 diabetekseen tai osteoporoosiin.

Imetys – Kuinka usein?

Vauvasi elämäntaipaleen alussa häntä kannattaa imettää todella tiheästi, ainakin kahdeksan kertaa vuorokauden aikana.

Tämä auttaa maidon määrän nousua vähitellen sille tasolle, jossa se vastaa vauvasi tarpeita. Aluksi äidin ei ole niin helppoa huomata pienen vauvan nälkäviestejä.

Lisäksi kaikki vauvat eivät ilmaisen tarpeitaan huutamalla. Siksi vauvaa kannattaa alussa pitää mahdollisimman paljon lähellä, ihokontaktissa.

Tällä tavoin äiti oppii paremmin tuntemaan ne ajat, jolloin imetys on tarpeen.

Mitä useammin äiti imettää, sitä enemmän maitoa alkaa erittymään. Kova imetysrumba saa äidin usein janoiseksi, joten kannattaa juoda paljon, jotta nestetasapaino säilyy sellaisena kuin kuuluukin.

Syöttökertojen pituuksille ja väleille ei ole olemassa mitään kaavaa, joka pätisi kaikkiin. Aivan pieni vauva syö rintaa helposti 40 minuuttia yhteenvetoon pitäen lepotaukoja imemispuuskiensa välissä.

Kuuden ensimmäisen viikon aikana vauvan tarve imemiseen voi yllättää äidin kuin äidin. Tämän jälkeen osa rintasyötöistä lyhenee huomattavasti.

Hyvänä perusajatuksena on voi kuitenkin pitää sitä, että kun lapsi on alle kolmen kuukauden ikäinen, ei kelloon kannata liikoja katsella imetyksen aikana.

Illan koittaessa äidin maitomäärä on useimmiten pienimmillään, mutta toisaalta maito on silloin rasvaisimmillaan.

Iltatankkaus onnistuu siis hyvin, eikä maidon määrästä kannata stressata, vaan keskittyä enemmänkin siihen, että itsellä on hyvä ja mukava asento, kun imetys alkaa.

Mikä on hyvä asento imettäessä

Hyviä imetysasentoja on lähes yhtä paljon kuin äitejä. Jotkut tykkäävät olla kyljellään, toiset käyttävät imetystyynyä ja kolmannet kehittävät täysin oman asentonsa.

On kuitenkin hyvä miettiä sitä, että vauvalla on mahdollisimman hyvä ja yksinkertainen reitti rinnalle.

Kun se on hoidossa, voi äiti katsoa itselleen mahdollisimman mukavan asennon.

Imettäminen
(Kuva: Mothering Touch@FlickrCreativeCommons)

Sairaalassa voi pyytää lastenhoitajalta apua löytämään itselle sopiva asento, jotta imetys sujuu mahdollisimman hyvissä merkeissä.

Monesti sairaaloissa opetetaan ensi alkuun asento, jossa äiti ja vauva makaavat kyljellään vatsa vatsaa vasten. Myös istualtaan kannattaa opetella imettämään.

Ole kuitenkin siinä mielessä rauhassa, että imetys tulee varmasti sujumaan sinulta loistavasti ajan kuluessa, ja uusia asentoja voit opetella myöhemminkin.

Imetys on sinun henkilökohtainen asiasi

Muista, että loppujen lopuksi imetys on sinun henkilökohtainen asiasi. Ihmisiä on erilaisia ja niin on uskomuksiakin.

Mikä joku joskus arvostelee sinun tai jonkun muun imetysratkaisuja, kannattaa olla avarakatseinen, sillä vain äiti itse tietää ratkaisujensa syyt.

Ole ylpeä siitä, että olet äiti ja teet parhaasi kaikissa tilanteissa. Muista myös, että imettäminen tai sen lopettaminen ei tee kenestäkään hyvää tai huonoa äitiä.

Anna aikaa sekä itsellesi että lapsellesi kasvaa parhaaksi mahdolliseksi vanhemmaksi.

Imetys on vain yksi pieni osa äitinä olemista ja pullomaidollakin kasvaa täysin terveitä lapsia, joita voi pitää lähellä maitoa tarjottaessa.

Jaa mielellään imetys-ajatuksiasi alla olevassa keskusteluosiossa!

Seuraavaksi voit lukea näitä:

(Lähteet: Katajamäki ja Gyldén, Suomalainen Vauvakirja, Otava 2009)

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös