”Matikan läksyt alkavat aina samalla lauseella: en mä osaa tätä, mä oon ihan huono matikassa. Ja silti kyse on vasta toisen luokan laskuista.”
Matematiikan pelko on yllättävän yleistä jo pienillä koululaisilla. Se ei kerro lapsen kyvyistä vaan asenteesta ja kokemuksesta: yksikin epäonnistumisen tunne voi kasvaa uskomukseksi ”en ole matikkaihminen”. Hyvä uutinen on, että pelkoa voi purkaa – ja vanhemmalla on siinä iso rooli.
Mistä matikkapelko syntyy
Pelko kasvaa usein vertailusta, kiireestä tai tunteesta, ettei pysy mukana muiden tahdissa. Matematiikassa oikein–väärin on selvää, mikä tekee virheistä näkyviä ja nolostuttavia. Kun lapsi alkaa välttää laskemista, harjoitus jää vähäiseksi ja pelko vahvistuu entisestään.
Joskus taustalla on myös hahmottamisen pulma. Jos vaikeudet ovat suuria ja pitkäaikaisia, niihin saa tukea – aiheesta lisää: neurokirjon lapsi.
Vanhemman asenne tarttuu
Moni meistä on oppinut sanomaan ”en minäkään koskaan tajunnut matikkaa”. Vaikka se tuntuu lohduttavalta, se opettaa lapselle, että matematiikka on jotain, mitä jotkut vain eivät osaa. Kun vanhempi sen sijaan suhtautuu uteliaasti ja sanoo ”opetellaan yhdessä”, lapsen asenne muuttuu usein huomattavasti.
Näin tuet pelkäävää lasta
Matikkapelkoa puretaan onnistumisilla ja ilolla, ei lisäpaineella. Kokeilkaa näitä:
- Tee matikasta arkista: laske kaupassa, leivonnassa ja peleissä.
- Pilko tehtävät pieniksi, niin onnistumisia kertyy usein.
- Salli virheet – ne ovat osa oppimista, eivät epäonnistumisia.
- Liikuta ja leiki: kertotaulut trampoliinilla tai laulaen jäävät mieleen.
- Kehu yrittämistä, älä pelkkää oikeaa vastausta.
Milloin kannattaa pyytää apua koulusta
Jos pelko ei hellitä, vie ilon koulunkäynnistä tai laskeminen takkuaa pahasti harjoittelusta huolimatta, kannattaa olla yhteydessä opettajaan. Lapsi voi saada tukiopetusta tai erityisopettajan apua. Mitä aiemmin tilanteeseen tartutaan, sitä helpommin kielteinen kierre katkeaa. Arjen tuesta lisää: koululaisen arki, ja ikäkausien odotuksista lapsen kehitys.
Otetaan kantaa
Meidän mielestämme ajatus ”matikkaihmisistä” pitäisi haudata. Kukaan ei synny osaamatta tai osaten matematiikkaa – se on taito, joka kehittyy harjoittelemalla turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Lapsen tärkein oivallus on, että virhe ei tarkoita huonoutta vaan askelta kohti oppimista.
Usein kysytyt kysymykset
Onko matikkapelko yleistä?
On, ja sitä esiintyy jo alaluokilla. Se liittyy useammin asenteeseen ja kokemuksiin kuin todellisiin kykyihin.
Voinko vahingossa siirtää oman matikkapelkoni lapselle?
Kyllä. Lapsi omaksuu herkästi vanhemman suhtautumisen. Onneksi myös myönteinen, utelias asenne tarttuu.
Auttaako lisäharjoittelu vai lisääkö se pelkoa?
Auttaa, kun se on lyhytkestoista, leikillistä ja onnistumisia tuottavaa. Painostava tankkaus yleensä pahentaa pelkoa.
Milloin haen apua koulusta?
Kun pelko vie ilon, vaikuttaa koulunkäyntiin tai laskeminen takkuaa pahasti harjoittelusta huolimatta. Opettaja osaa ohjata tukiopetukseen.
Seuraa Lapsiarkea
Parhaat nimivinkit ja arjen jutut suoraan feediisi - liity yhteisöömme.
Lapsiarkea Media
Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.
Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.
Jatka lukemista
