Pikafaktat
| Ongelma | Vain noin 1 % 2–6-vuotiaista suomalaislapsista syö suositellut 5 annosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä (Turun yliopisto, 2021) |
| Suositus | 5 annosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja joka päivä |
| Mikä toimii | Pelillisyys, tarina, osallistaminen ja houkutteleva tarjoilu – ei painostus |
| Tuore esimerkki | Picnicin ja Vegemin lastenateria: yli 38 000 myytyä annosta = noin 7,6 tonnia kasviksia lasten lautasille |
”Syö nyt edes yksi porkkana.” Tuttu lause monessa suomalaiskodissa. Se, miten saada lapsi syömään kasviksia, tuntuu välillä loputtomalta neuvottelulta. Eikä ihme: Turun yliopiston vuonna 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain noin yksi prosentti leikki-ikäisistä suomalaislapsista syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja ravitsemussuositusten mukaiset viisi annosta päivässä.
Hyvä uutinen on, että lapsen suhtautuminen kasviksiin opitaan – se ei ole kiveen hakattu. Ja kun kasvikset tehdään tarpeeksi houkutteleviksi ja hauskoiksi, into voi yllättää. Tuoreena esimerkkinä on suomalainen ravintolakokeilu, jossa lapset söivät muutamassa kuukaudessa yhteensä yli 7,6 tonnia kasviksia.
Vain prosentti lapsista syö tarpeeksi kasviksia
Turun yliopiston 2021 tutkimuksen mukaan vain noin yksi prosentti 2–6-vuotiaista yltää viiteen annokseen päivässä. Lapsuusiän ravitsemuksella on tutkitusti yhteys moniin aikuisiän elintapasairauksiin, minkä vuoksi on tärkeää, että hyvät valinnat ovat mahdollisimman monen lapsen ulottuvilla. Kannattaa muistaa, ettei kyse ole epäonnistumisesta: uuden ruoan varautuneisuus on lapselle täysin normaali kehitysvaihe, ja makumieltymykset kehittyvät ajan kanssa.
Miten saada lapsi syömään kasviksia? 7 keinoa
Miten saada lapsi syömään kasviksia ilman päivittäistä taistelua? Näillä seitsemällä keinolla pääset alkuun:
- Toista rauhassa. Uusi maku vaatii usein monta maistokertaa. Tarjoa samaa kasvista uudelleen ilman painostusta.
- Älä pakota – tarjoa. Painostus kääntyy helposti itseään vastaan. Anna lapsen päättää, kuinka paljon syö.
- Ota lapsi mukaan. Kaupassa valitseminen, pesu ja kokkaus lisäävät kiinnostusta omaa tekelettä kohtaan.
- Tee siitä hauskaa. Värikäs lautanen, hassut muodot ja dippi madaltavat kynnystä.
- Näytä itse esimerkkiä. Lapsi jäljittelee: kun vanhempi syö kasviksia mutkattomasti, se normalisoituu.
- Pieni annos kerrallaan. Iso kasa lautasella voi tuntua ylivoimaiselta, pieni maistiainen ei.
- Tarina ja pelillisyys mukaan. Kun kasviksesta tulee ”supervoima” tai osa tarinaa, motivaatio kasvaa. Juuri tähän perustuu seuraava esimerkki.
Esimerkki käytännössä: 7,6 tonnia kasviksia ravintolassa
Picnic ja ruokakasvatusyritys Vegemi lanseerasivat 22.4.2026 ”Suomen fiksuimman lastenaterian” 40 Picnic-ravintolaan 18 kaupungissa. Ateria kattaa puolet lapsen päivän kasvisten saantisuosituksesta (200 g kasviksia), eikä sisällä lisättyä sokeria. Ajalla 22.4.–10.8.2026 aterioita myytiin yli 38 000 kappaletta – se tarkoittaa noin 7 600 kiloa eli 7,6 tonnia kasviksia lasten lautasille.
Ruokakasvatus on osa ateriaa. Se tarjoillaan opettavaisessa pakkauksessa, jonka mukana lapsi saa Vegemi-pahvinukkehahmon sekä keräiltäviä kasviskortteja ja supervoima-asusteita. Sama kokemus jatkuu maksuttomassa Vegemi-sovelluksessa kotona, ja valituissa ravintoloissa sovellusta voi pelata paikan päällä Hubletin Vegemi-tableteilla. Vegemi-hahmo on mikrobiomisankari, joka saa supervoimia kasviksista – pelillisyyden ja tarinan avulla kasviksista tulee lapselle kiinnostavia.
Kiinnostus yllätti meidätkin. Tämä osoittaa, että perheet haluavat lapsilleen parempia vaihtoehtoja, kun ne tehdään riittävän helpoiksi ja houkutteleviksi. Jokainen myyty ateria on samalla pieni ruokakasvatushetki.
Emilia Järvinen, Vegemin perustajaosakas
Haluamme näyttää, että ravintolat voivat olla osa ratkaisua lasten ravitsemuksessa.
Elina Halinen, Picnicin markkinointipäällikkö
Ruokakasvatus jatkuu kotona, päiväkodissa ja maailmalla
Vegemi toimii sovelluksensa lisäksi varhaiskasvatuksessa: menetelmä on käytössä Espoon ja Vantaan varhaiskasvatuksessa, ja se on ollut osana kansallista Niitty 2 -hanketta hammasterveyden osalta. Espoon kanssa kehitetty menetelmä on saanut myös kansainvälistä tunnustusta – se valittiin HundrED Global Collection 2026 -kokoelmaan, joka nostaa esiin sata maailman vaikuttavinta koulutusinnovaatiota, ja se on esitelty YK-vetoisen SDG Labin kautta Davosissa World Economic Forumin aikaan. Suomalainen ruokakasvatus siis leviää maailmalle. Lisää lasten ruokaan ja arkeen liittyviä juttuja löydät ruokaosiostamme.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi lapsi ei syö kasviksia?
Uuden ruoan varautuneisuus on tavallinen kehitysvaihe erityisesti leikki-iässä. Makumieltymykset opitaan vähitellen, joten kärsivällisyys ja toistuva tarjoaminen kannattavat.
Miten saada lapsi maistamaan uutta ruokaa?
Tarjoa pieniä annoksia ilman painostusta, näytä itse esimerkkiä ja ota lapsi mukaan valmistukseen. Uusi maku hyväksytään usein vasta useamman maistokerran jälkeen.
Kuinka paljon kasviksia lapsen pitäisi syödä päivässä?
Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä noin viisi annosta päivässä. Jo yksi kasvisrikas ateria vie hyvään suuntaan.
Auttaako pelillisyys lasta syömään kasviksia?
Kyllä – tarina, leikki ja keräily tekevät kasviksista kiinnostavia. Esimerkiksi Picnicin ja Vegemin lastenaterian myötä lapset söivät muutamassa kuukaudessa noin 7,6 tonnia kasviksia.
Seuraa Lapsiarkea
Parhaat nimivinkit ja arjen jutut suoraan feediisi - liity yhteisöömme.
Lapsiarkea Media
Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.
Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.
Jatka lukemista
