”Soitto koulusta: lapsesi on kiusannut toista. Maa tuntui katoavan jalkojen alta.”
Ensireaktio: älä lukkiudu puolustamaan
Kun kuulee oman lapsen kiusanneen, ensimmäinen reaktio on usein joko häpeä tai puolustautuminen. Molemmat ovat inhimillisiä, mutta tilanteen ratkaisemiseksi on tärkeää pysyä kuuntelevana ja ottaa asia tosissaan.
Lapsen kiusaaminen ei tarkoita, että olisit epäonnistunut vanhempana. Se on käytöstä, johon voi puuttua – ja juuri vanhemman rauhallinen, vastuullinen suhtautuminen auttaa lasta eniten.
Miksi lapsi kiusaa?
Kiusaamisen takana on lähes aina jokin syy: tarve kuulua porukkaan, oman pahan olon purkaminen, mallioppiminen tai puutteelliset tunnetaidot. Lapsi ei useinkaan ymmärrä tekonsa seurauksia toiselle.
Tämä ei tee teosta hyväksyttävää, mutta auttaa ymmärtämään, mihin tarttua. Tunteiden tunnistamista ja säätelyä käsitellään lapsen tunnetaidot -sivulla, ja ikävaiheen vaikutusta lapsen kehitys -osiossa.
Näin puutut rakentavasti
Tavoitteena on, että lapsi ymmärtää tekonsa, ottaa vastuun ja oppii toimimaan toisin. Tämä onnistuu parhaiten selkeydellä ja lämmöllä, ei häpäisemällä.
- Ota teko vakavasti – älä vähättele tai selitä parhain päin.
- Kuuntele lasta – selvitä, mitä tapahtui ja miksi.
- Nimeä teko vääräksi – selkeästi, mutta lasta arvostaen.
- Tehkää sovinto – anteeksipyyntö ja tilanteen korjaaminen opettavat vastuuta.
- Tehkää yhteistyötä koulun kanssa – yhteinen linja ratkaisee tilanteen.
Verkossa tapahtuva kiusaaminen
Yhä useammin kiusaaminen siirtyy myös nettiin, jossa se voi olla aikuiselta piilossa. Verkkokiusaaminen tuntuu lapsesta usein etäisemmältä, koska toisen reaktiota ei näe – mikä ei tee siitä yhtään vähemmän vakavaa.
Verkossa tapahtuvaa kiusaamista ja siihen puuttumista käsitellään nettikiusaaminen-sivulla. Murrosiässä ryhmädynamiikka kiristyy, ja tähän vaiheeseen saat tukea murrosikä-osiossa.
Otetaan kantaa
Meidän mielestämme oman lapsen kiusaamiskäytökseen on puututtava rohkeasti ja vastuullisesti – mutta ilman, että lapsi leimataan pahaksi. Kiusaaminen on käytöstä, jota voi muuttaa, ja vanhemman tehtävä on auttaa lasta ymmärtämään, korjaamaan ja oppimaan. Yhteistyö koulun kanssa ja tunnetaitojen tukeminen vievät tilanteen ratkaisuun parhaiten.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä teen heti, kun kuulen lapseni kiusanneen?
Pysy rauhallisena, ota teko vakavasti äläkä lähde puolustelemaan. Kuuntele lasta, selvitä mitä tapahtui ja tee yhteistyötä koulun kanssa tilanteen ratkaisemiseksi.
Miksi lapseni kiusaa?
Taustalla voi olla tarve kuulua porukkaan, oman pahan olon purkaminen, mallioppiminen tai puutteelliset tunnetaidot. Syyn selvittäminen auttaa puuttumaan ongelmaan.
Pitääkö lasta rangaista kiusaamisesta?
Tärkeämpää kuin rankaiseminen on, että lapsi ymmärtää tekonsa, ottaa vastuun ja korjaa tilanteen. Tunnetaitojen opettaminen estää toistumisen tehokkaammin.
Mistä saan apua, jos kiusaaminen jatkuu?
Käänny koulun, kuraattorin tai kouluterveydenhuollon puoleen. He auttavat tekemään suunnitelman ja tukemaan lasta käytöksen muuttamisessa.
Seuraa Lapsiarkea
Parhaat nimivinkit ja arjen jutut suoraan feediisi - liity yhteisöömme.
Lapsiarkea Media
Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.
Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.
Jatka lukemista
