Kolmesta lapsestani kaksi syntyi Suomen kahtena yleisimpänä syntymäkuukautena. En suunnitellut sitä lainkaan – enkä olisi voinutkaan.

Pojat syntyivät heinä- ja elokuussa, tyttö syyskuussa. Vasta paljon myöhemmin tajusin osuneeni täsmälleen siihen kohtaan tilastoa, jossa suomalaiset vauvat syntyvät tiheimmin. Se ei ollut suunnitelma. Poikani ovat IVF-vauvoja, ja lapsettomuushoidoissa syntymäkuukauden valitseminen ei ole edes ajatuksena mahdollinen. Siellä ei mietitä, olisiko kesä kiva. Siellä otetaan vastaan se, mitä tulee – jos tulee.

Kirjoitan tässä siitä, milloin Suomessa oikeasti syntyy eniten vauvoja, miksi niin on, ja miltä kesäraskaus ja kesävauva-arki tuntuvat, kun on käynyt sen läpi kolmesti.

Milloin Suomessa syntyy eniten vauvoja?

Heinäkuu on Suomen yleisin syntymäkuukausi. Elokuu tulee heti perässä, ja kolmantena on maaliskuu. Kesä on siis selvästi vauvojen vuodenaika.

Tämä ei ole aina ollut näin. Ennen 1990-luvun loppua yleisin syntymäkuukausi oli maaliskuu. Sen jälkeen kärki siirtyi keskikesään, ja siellä se on pysynyt koko 2000-luvun. Muutos on ollut pysyvä, ei satunnaisheilahdus.

Miksi kesällä?

Yksi oletettu syy on suunnittelu. Moni toivoo vauvan syntyvän kesällä, jolloin vanhempainvapaa osuu valoisaan ja lämpimään aikaan – ja jolloin ensimmäiset kuukaudet vietetään ulkona eikä pimeässä kerrostaloasunnossa.

Mutta yhtä ainoaa selitystä ei ole. Mukana on varmasti myös sattumaa, vuodenaikojen rytmiä ja sitä, että ihmiset elävät eri tavalla kesällä kuin marraskuussa.

Ja rehellisesti: meillä ei suunniteltu mitään. Kukaan ei istunut kalenterin ääressä laskemassa – lapsettomuushoidoissa sitä lasketaan aivan muita asioita. Silti kaksi kolmesta osui kärkikuukausiin.

Millaista on olla raskaana kesällä

Minulle kesäraskaus oli ihana. Tykkään helteestä, enkä kokenut loppuraskautta kesällä raskaaksi – päinvastoin. Kesäraskaudesta puhutaan usein kuin se olisi automaattisesti rankka, mutta se riippuu täysin siitä, millainen olo sinulla on kuumassa muutenkin. Osa turpoaa ja väsyy helteessä, osa kukoistaa. Kuuntele omaa kroppaa, älä sitä mitä kesäraskaudesta yleisesti sanotaan.

Mutta siinä on toinenkin puoli, ja se on parempi kuin osaa odottaa. Vesi kannattelee vatsaa niin kuin mikään muu ei kannattele. Uiminen loppuraskaudessa on lähinnä ainoa hetki, jolloin oma keho tuntuu jälleen kevyeltä. Ja kesällä ei tarvitse puskea talvitakkia napittamaan kiinni vatsan yli.

• Ui aina kun pääset. Se on ainoa hetki, jolloin vatsa ei paina.
• Juo enemmän kuin luulet tarvitsevasi. Helle ja raskaus yhdessä kuivattavat nopeasti.
• Vältä keskipäivän aurinkoa. Aamu ja ilta ovat armollisempia.
• Nosta jalat ylös. Turvotus on kesäraskauden yleisin harmi.
• Älä häpeä hidasta tahtia. Kolmannessa raskaudessa opin viimein, ettei tarvitse yrittää olla tehokas.

Kesävauvan arki – mikä on helpompaa

Kesävauvan suurin etu on yksinkertainen: ulos pääsee heti. Ei tarvitse odottaa, että vauva on tarpeeksi iso kestämään pakkasta. Ensimmäiset kävelyt vaunujen kanssa onnistuvat ensimmäisistä päivistä.

Vaatteita tarvitaan vähän. Ei haalaria, ei kolmea kerrosta, ei sitä hikoiluun ja jäätymiseen päättyvää pukemisurakkaa joka kerta ovelle lähtiessä. Body ja ohut peitto riittävät.

Ja valo. Vauva-ajan ensimmäiset viikot ovat väsyneitä joka tapauksessa, mutta valoisa kesäilta on aivan eri asia kuin marraskuun pimeys kello neljältä.

…ja mikä on vaikeampaa

Helle. Vastasyntynyt ei säätele lämpötilaansa hyvin, ja kuumalla pitää olla tarkkana. Varjo, nesteytys ja kevyt vaatetus ovat oikeasti tärkeitä, eivät vain hyviä neuvoja.

Sitten ovat hyttyset, suora auringonvalo ja se, että vaunujen päälle heitetty huopa muuttaa vaunut uuniksi. Se on yleinen virhe, ja se kannattaa tietää etukäteen.

• Älä peitä vaunuja huovalla. Se nostaa lämpötilan vaunuissa vaarallisen korkeaksi. Käytä aurinkosuojaa, joka päästää ilman läpi.
• Pidä vauva varjossa. Alle puolivuotiasta ei pidä altistaa suoralle auringolle.
• Imetä tiheämmin. Kuumalla vauva tarvitsee enemmän nestettä.
• Tarkkaile niskaa, älä käsiä. Kädet ovat aina viileät – niska kertoo totuuden.

Kannattaako syntymäkuukautta suunnitella?

Sitä voi suunnitella. Harva onnistuu – ja moni ei pääse edes yrittämään.

Meillä kolmesta lapsesta kaksi syntyi Suomen kahtena yleisimpänä syntymäkuukautena, täysin vahingossa. Kolmas tuli syyskuussa, kun kesä oli jo kääntymässä. Yhdessäkään tapauksessa emme suunnitelleet mitään.

Poikieni kohdalla suunnittelu ei olisi ollut mahdollistakaan. Lapsettomuushoidoissa ei valita vuodenaikaa. Siellä eletään sykli kerrallaan, ja ainoa kysymys on, tuleeko lasta ollenkaan. Kun se lopulta tuli, ei ollut hetkeäkään, jolloin olisin miettinyt osuuko syntymä hyvään kuukauteen.

Ja jos rehellisiä ollaan: se on ihan hyvä niin. Vauva tulee kun tulee – ja jos on joutunut odottamaan sitä pitkään, syntymäkuukausi on viimeinen asia, jolla on merkitystä. Jokainen vuodenaika on jonkun perheen paras vuodenaika.

Kesävauvan kanssa ei tarvitse jäädä kotiin. Kävimme vauvan kanssa jopa festareilla – kuulosuojaimet päähän ja menoksi. Se toimi paremmin kuin osasimme odottaa. Kirjoitin kokemuksesta erikseen: Flow Festival lasten kanssa.

Minua on haastateltu tästä aiheesta
Kerroin lapsettomuudestamme Iltalehden äitienpäiväjutussa: lähes kymmenen vuotta kestäneen lapsettomuuden jälkeen minusta tuli nelikymppisenä kolmen lapsen äiti. Lue haastattelu Iltalehdestä

Alkukesä oli meillä se vaikea osa – lepohoito

Meillä kesäraskauden hankalin kohta ei ollut helle vaan alkukesä. Olin lepohoidossa kaikissa raskauksissa ennenaikaisen synnytyksen riskin takia. Käytännössä kesä alkoi sohvalta – juuri silloin kun muut aloittivat terassikauden.

Siitä puhutaan harvoin kesäraskauden yhteydessä. Kesä ei ole automaattisesti kevyt ja aurinkoinen odotusaika, jos joudut lepäämään. Mutta lepohoito ei ole rangaistus – se on keino saada vauva pysymään sisällä pidempään, ja se kannattaa ottaa tosissaan.

Jos supistukset huolestuttavat tai olet saanut riskiraskausmerkinnän, näistä on lisää: ennenaikaiset supistukset ja riskiraskaus.

Kirjoitin ennenaikaisen synnytyksen uhasta myös silloin, kun se oli päällä: ennenaikainen synnytys voi tulla yllättäen (Äiti yrittää).

Kolmas raskaus: rautainfuusio kesken kesän

Kolmannessa raskaudessa – kuopuksen kohdalla – kesään mahtui vielä yksi asia. Sain kesällä rautainfuusion, koska rautavarastot olivat lopussa. Ja olin taas lepohoidossa.

Infuusio ei ollut ihmelääke, joka olisi vaikuttanut samana päivänä. Meni noin kolme viikkoa ennen kuin syke laski normaaliksi ja jaksoin olla pystyssä pidempään. Sitä ennen portaisiin nouseminen sai sydämen hakkaamaan kuin olisin juossut.

Ja tässä on se kohta, jota lepohoito-ohjeissa ei sanota ääneen: meillä oli silloin jo kaksi alle kouluikäistä lasta. Lepohoito kuulostaa yksinkertaiselta, kunnes yrität toteuttaa sitä kotona, jossa kaksi pientä tarvitsee syliä, ruokaa ja ulkoilua.

Se ei onnistu ilman apua. Ja se on ihan sallittua sanoa ääneen.

Jos rautavarastot ovat matalat tai olet väsynyt tavallista enemmän, lue lisää: rautainfuusio kokemuksia.

Lue myös

• Synnytyskertomus – nopea käynnistetty luomusynnytys
• Synnytyksen käynnistyminen – mistä tietää, että synnytys alkaa?
• Raskauskuvaus – ihana muisto koko perheelle
• Rautainfuusio kokemuksia – kun ferritiini oli kahdeksan

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on Suomen yleisin syntymäkuukausi?

Heinäkuu. Elokuu tulee heti perässä ja kolmantena on maaliskuu. Ennen 1990-luvun loppua yleisin syntymäkuukausi oli maaliskuu, mutta sen jälkeen kärki on siirtynyt keskikesään ja pysynyt siellä.

Miksi vauvoja syntyy eniten kesällä?

Yksi oletettu syy on suunnittelu: moni haluaa vauvan syntyvän kesällä, jolloin vanhempainvapaa osuu valoisaan ja lämpimään aikaan. Yhtä ainoaa selitystä ei ole, ja mukana on paljon sattumaa. Kaikki eivät myöskään voi suunnitella: lapsettomuushoidoissa syntymäkuukautta ei valita.

Onko raskaana oleminen kesällä raskaampaa?

Loppuraskaus hellekesässä on oma lukunsa – mutta ei automaattisesti huono. Osalle turvotus ja lämpö ovat rasite, osalle kesä on juuri se helpoin aika olla raskaana. Kevyt vaatetus, uiminen ja valoisat illat ovat kesäraskauden puolella. Minä kuulun niihin, joille kesä oli se hyvä aika.

Mikä kesävauvassa on helpointa?

Ulkoilu onnistuu heti ensimmäisistä päivistä, eikä vauvaa tarvitse puettaa kolmeen kerrokseen joka kerta ulos lähtiessä. Vaatteita tarvitaan vähemmän ja päivät ovat valoisia.

Entä mikä on vaikeinta?

Helle. Vastasyntynyt ei säätele lämpötilaansa hyvin, joten kuumalla pitää olla tarkkana varjon, nesteytyksen ja vaatetuksen kanssa. Myös hyttyset ja suora auringonvalo vaativat huomiota.

Kannattaako syntymäkuukautta suunnitella?

Sitä voi suunnitella, mutta harva onnistuu – ja moni ei pääse edes yrittämään. Poikani ovat IVF-vauvoja, eikä lapsettomuushoidoissa syntymäkuukautta voi valita: siellä eletään sykli kerrallaan. Meillä kaksi kolmesta syntyi silti Suomen yleisimpinä syntymäkuukausina, täysin vahingossa.

Kirjoittaja

Heidi Ekholm-Talas

Heidi Ekholm-Talas on Matkailutoimittajien Killan jäsen ja matkustanut lastensa kanssa vauvasta teiniin – kotimaan saaristosta ja Lapista Välimerelle, Karibialle ja Singaporeen. Hän kirjoittaa perhematkailusta Reissuperhe-matkablogissa, ja jokainen juttu perustuu omiin kokemuksiin ja omiin kuviin. Mukana ovat aina kolme lasta – ja usein myös Mittelspitz Otso ja Keeshond Massi.

Heidi arvioi kohteet lapsen näkökulmasta: minkä ikäiselle paikka sopii, paljonko se maksaa, kauanko siinä menee ja kannattaako sinne mennä. Myös se, mikä ei toiminut, kerrotaan.

Ammatiltaan Heidi on Marketing & Communication Specialist ja sarjayrittäjä. Hän on Lapsiarkea Median omistaja, Qasva Pr & Events ja Taikavoimat.fi:n perustaja sekä Lapsen Valo ry:n hallituksen puheenjohtaja. Perhe asuu kultaisessa kartanossa luonnon helmassa.

Ota yhteyttä: heidi@lapsiarkea.fi

Lue Heidin jutut → Verkkosivu ↗

Heidi Ekholm-Talas

Heidi Ekholm-Talas on Matkailutoimittajien Killan jäsen ja matkustanut lastensa kanssa vauvasta teiniin – kotimaan saaristosta ja Lapista Välimerelle, Karibialle ja Singaporeen. Hän kirjoittaa perhematkailusta Reissuperhe-matkablogissa, ja jokainen juttu perustuu omiin kokemuksiin ja omiin kuviin. Mukana ovat aina kolme lasta – ja usein myös Mittelspitz Otso ja Keeshond Massi.

Heidi arvioi kohteet lapsen näkökulmasta: minkä ikäiselle paikka sopii, paljonko se maksaa, kauanko siinä menee ja kannattaako sinne mennä. Myös se, mikä ei toiminut, kerrotaan.

Ammatiltaan Heidi on Marketing & Communication Specialist ja sarjayrittäjä. Hän on Lapsiarkea Median omistaja, Qasva Pr & Events ja Taikavoimat.fi:n perustaja sekä Lapsen Valo ry:n hallituksen puheenjohtaja. Perhe asuu kultaisessa kartanossa luonnon helmassa.

Ota yhteyttä: heidi@lapsiarkea.fi