Ujo lapsi – pitääkö ujoudesta huolestua?

Synttärit ovat täydessä vauhdissa, mutta sinun lapsesi seisoo eteisessä ja puristaa jalkaasi. Muut juoksevat jo leikkimään, hän ei ota askeltakaan. Sinua huolettaa: miksi oma lapsi on aina se varovaisin? Moni vanhempi tunnistaa tilanteen. Ujo lapsi herättää huolta siitä, pärjääkö hän maailmassa, jossa rohkeus ja sosiaalisuus tuntuvat olevan valttia. Hyvä uutinen: ujous ei ole vika eikä este. Se on temperamentin piirre, joka oikein tuettuna kääntyy vahvuudeksi.

Mitä ujous oikeastaan on?

Ujous tarkoittaa varautuneisuutta uusissa ja jännittävissä tilanteissa. Lapsi tarkkailee ensin ja osallistuu vasta, kun olo on turvallinen. Ujouden taustalla on usein synnynnäinen herkkyys:

• Herkkä havainnointi – lapsi aistii äänet, ilmeet ja tunnelmat voimakkaasti
• Varovainen temperamentti, joka punnitsee ennen toimintaa
• Tarve ennakoida – tuttu ja turvallinen tuntuu hyvältä

Ujo lapsi ei siis ole ”rikki” tai jäljessä. Hän vain lämpenee omaan tahtiinsa.

Ujo lapsi aistii tilanteet herkästi. Kuva: Janko Ferlič / Unsplash

Ujous ei ole sama kuin onnettomuus

On tärkeää erottaa kaksi asiaa. Ujo lapsi voi olla täysin onnellinen ja tasapainoinen – hän vain tarvitsee enemmän aikaa lämmetä. Huoli on aiheellinen vasta, jos lapsi kärsii ujoudestaan: vetäytyy kokonaan, ahdistuu voimakkaasti tai jää toistuvasti yksin vasten tahtoaan. Useimmiten kyse on kuitenkin vain tavasta olla maailmassa. Monet ujot lapset ovat tarkkanäköisiä, empaattisia ja syvällisiä ystäviä.

Otetaan kantaa: älä leimaa äläkä pakota

Houkutus sanoa ”älä nyt ujostele” tai ”mene jo leikkimään” on suuri. Silti painostaminen ja leimaaminen vahvistavat ujoutta, eivät hälvennä sitä. Kun lapsi kuulee jatkuvasti olevansa ”se ujo”, siitä tulee identiteetti. Ja kun häntä työnnetään tilanteisiin väkisin, hän oppii, että maailma on pelottava paikka. Toimivampaa on antaa lapselle aikaa ja sanoa ääneen, että kaikki saavat tutustua omaan tahtiinsa. Sama lempeys pätee, kun asetat lapselle rajoja: turva syntyy ennakoitavuudesta.

Ujo lapsi lämpenee parhaiten omaan tahtiinsa. Kuva: Maël BALLAND / Unsplash

Näin tuet ujoa lasta

Ujoa lasta ei tarvitse ”korjata”, vaan tukea ja vahvistaa. Pienillä keinoilla lapsi uskaltaa vähitellen enemmän.

• Ennakoi tilanteet – kerro etukäteen, mitä on tulossa
• Anna aikaa lämmetä, älä pakota heti mukaan
• Harjoitelkaa pieni askel kerrallaan tutuissa ympäristöissä
• Kehu rohkeutta, älä lopputulosta (”uskalsit tervehtiä, hienoa”)
• Ole itse rauhallinen malli – lapsi peilaa vanhemman tunnetta

Muista, että lapsen jännitys tarttuu myös sinuun. Oma malttisi ja jaksamisesi auttavat lasta rauhoittumaan.

Milloin ujoudesta kannattaa huolestua?

Useimmiten ujous lievenee iän myötä. Joskus taustalla voi kuitenkin olla muutakin, ja silloin kannattaa kysyä neuvoa. Ammattilaisen arvio on paikallaan, jos lapsi:

• ahdistuu voimakkaasti arkisista tilanteista
• ei puhu lainkaan kodin ulkopuolella (valikoiva puhumattomuus)
• jää jatkuvasti ulkopuolelle ja kärsii siitä

Tällöin neuvola tai perheneuvola voi auttaa löytämään keinoja, joilla lapsen olo helpottuu.

Usein kysytyt kysymykset

Meneekö lapsen ujous ohi?

Usein ujous lievenee iän ja kokemusten myötä, kun lapsi saa onnistumisia turvallisesti. Osalla varautuneisuus säilyy luonteenpiirteenä – sekin on normaalia.

Pitääkö ujoa lasta kannustaa harrastuksiin?

Kyllä, mutta lapsen ehdoilla. Pienet, tutut ryhmät ja rauhallinen aloitus toimivat paremmin kuin suuret ja vieraat tilanteet.

Onko ujous vanhemman syytä?

Ei. Ujous on suurelta osin synnynnäistä temperamenttia, ei kasvatusvirhe. Vanhempi voi kuitenkin tukea lasta paljon omalla suhtautumisellaan.

Miten autan ujoa lasta saamaan kavereita?

Järjestä kahdenkeskisiä leikkitreffejä yhden lapsen kanssa kerrallaan. Pieni ja turvallinen ympäristö madaltaa kynnystä ystävystyä. Entä teillä – onko teillä ujo lapsi, ja mikä on auttanut häntä? Kerro kokemuksesi kommenteissa! Tämä artikkeli sisältää yleisluontoista tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos lapsen ujous tai ahdistus kuormittaa arkea, ole yhteydessä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon.

Lue myös

• Sisarusriidat
• Saako lapsestaan olla pettynyt? Kun omat odotukset painavat lasta
• Tarvitseeko lapsi kuria? Näin asetat rajat lämmöllä
• Vanhemman jaksaminen

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.