Sisarukset riitelevät koko ajan – näin selvität sisarusriidat

Aamupala on tuskin syöty, kun olohuoneesta kuuluu jo huuto: ”Se on MUN vuoro!” Lelu lentää, toinen itkee, ja sinä mietit, miksi oman kodin rauha kestää harvoin aamiaista pidempään. Sisarusriidat kuuluvat jokaiseen perheeseen, jossa on enemmän kuin yksi lapsi. Silti jatkuva kinastelu uuvuttaa vanhemman ja saa epäilemään, onko itse tehnyt jotain väärin. Hyvä uutinen: riitely on normaalia ja jopa hyödyllistä. Sen avulla lapsi harjoittelee taitoja, joita hän tarvitsee koko loppuelämänsä.

Miksi sisarukset riitelevät?

Riitojen ytimessä on lähes aina sama asia: kilpailu vanhemman huomiosta. Lapsi haluaa tuntea olevansa tärkeä, ja sisarus on luonnollinen kilpailija samasta rakkaudesta. Tavallisimpia riitojen syitä ovat:

• Mustasukkaisuus vanhemman ajasta ja kehuista
• Reviiri ja tavarat – oma rauha, lelut ja paikka sohvalla
• Ikäero, joka tekee tarpeista ja taidoista erilaiset
• Väsymys ja nälkä, jotka lyhentävät kaikkien pinnaa

Moni riita ei siis koske lelua lainkaan. Se koskee tunnetta siitä, kuka on nähty ja kuka jäi varjoon.

Yhteinen tekeminen opettaa sopimista. Kuva: Alvin Mahmudov / Unsplash

Milloin riitely on normaalia – ja milloin ei?

Suurin osa nahistelusta on tervettä. Kun lapset sopivat riidan itse ja palaavat pian leikkiin, he oppivat neuvottelua ja tunteiden säätelyä. Hälytysmerkkejä kannattaa kuitenkin seurata. Huolen paikka on, jos:

• riitely muuttuu toistuvaksi fyysiseksi satuttamiseksi
• yksi lapsi on aina uhri ja toinen aina hyökkääjä
• nimittely on jatkuvaa ja alistavaa
• toinen lapsi alkaa vetäytyä tai pelätä

Tällöin kyse ei ole enää tavallisesta kinastelusta vaan kiusaamisesta, johon aikuisen on syytä puuttua.

Otetaan kantaa: älä etsi syyllistä

Houkutus selvittää ”kuka aloitti” on valtava. Silti syyllisen etsiminen harvoin auttaa – se vain opettaa lapset syyttämään toisiaan entistä taitavammin. Toimivampaa on kohdella riitaa yhteisenä ongelmana. Kun molemmat saavat saman viestin (”tämä ei käy, keksitään ratkaisu yhdessä”), kukaan ei jää häviäjäksi eikä toinen voittajaksi. Tämä ei tarkoita välinpitämättömyyttä. Selkeät rajat ja säännöt ovat tärkeitä – mutta ne koskevat tekoja, eivät sitä, kumpi lapsi on ”parempi”.

Sisaruus on elämän pisin ihmissuhde. Kuva: Reba Spike / Unsplash

Vanhempien kokemuksia sisarusriidoista

Jatkuva kinastelu tuntuu monesta vanhemmasta uuvuttavalta. Näin muut perheet ovat löytäneet keinot arjen riitoihin.

”Meidän 4- ja 6-vuotias riitelevät joka päivä, useimmiten leluista. Kun lakkasin toimimasta tuomarina ja aloin nimetä tunteita, kinastelu väheni selvästi.” — Sanna, 35 v, kaksi lasta (4 ja 6 v)

”Luulin, että jatkuva tappelu on merkki siitä, että teen jotain väärin. Neuvolasta kuulin, että se on tässä iässä täysin normaalia – helpotti valtavasti.” — Emma, 30 v, kaksi lasta (2 ja 4 v)

”Kolmen lapsen kanssa opin, ettei riitoja voi estää, mutta niihin voi vaikuttaa. Kahdenkeskinen aika kunkin lapsen kanssa rauhoitti koko porukan.” — Petra, 38 v, kolme lasta (3, 6 ja 9 v)

”Vanhin koki, että pikkusisko sai kaiken huomion. Kun annoin hänelle oman ison lapsen hetken päivässä, kateus ja riidat vähenivät.” — Laura, 33 v, kaksi lasta (2 ja 5 v)

Näin autat lapsia tulemaan toimeen

Vanhempi ei voi estää kaikkia riitoja, mutta voi opettaa taitoja, joilla ne ratkeavat. Tärkeintä on rauhoittua itse ensin. Käytännön keinoja arkeen:

• Anna molemmille kahdenkeskistä aikaa – täysi huomio vähentää kilpailua
• Vältä vertailua (”miksi et ole kiltti kuin siskosi”)
• Opeta sanat tunteille, jotta nyrkkien tilalle tulee puhe
• Anna lasten ratkaista pienet riidat itse, ole tukena vasta tarpeessa
• Kehu yhteistyötä, kun sitä näkyy – huomio vahvistaa toivottua

Muista myös oma jaksamisesi. Riitojen keskellä vanhemman omat voimavarat ovat koetuksella, ja levännyt aikuinen sietää meteliä paremmin.

Sisaruus on elämän pisin ihmissuhde

Vaikka riidat tuntuvat loputtomilta, ne ovat myös harjoittelua. Sisarusten kesken lapsi oppii sovittelua, anteeksiantoa ja oman tahdon ilmaisua turvallisessa ympäristössä. Useimmat aamulla riidelleet lapset leikkivät iltapäivällä taas yhdessä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Juuri se on sisaruuden taikaa: side kestää, vaikka kipinöitä lentää.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö vanhemman aina puuttua sisarusten riitoihin?

Ei. Pienet kinat kannattaa antaa lasten ratkaista itse, sillä se opettaa tärkeitä taitoja. Aikuisen on puututtava silloin, kun joku satuttaa toista tai riita muuttuu epätasaiseksi.

Miten estän mustasukkaisuuden uuden vauvan synnyttyä?

Varaa isommalle lapselle omaa kahdenkeskistä aikaa ja anna hänen osallistua vauvan hoitoon. Tunne nähdyksi tulemisesta vähentää kateutta tehokkaimmin.

Onko reilua kohdella lapsia täsmälleen samalla tavalla?

Tärkeämpää kuin samanlaisuus on oikeudenmukaisuus: jokainen saa sen, mitä juuri hän tarvitsee. Eri-ikäisillä lapsilla säännötkin saavat olla erilaiset.

Milloin sisarusriidat ovat kiusaamista?

Kun satuttaminen on toistuvaa ja yksisuuntaista, eikä toinen pääse tilanteesta tasavertaisena pois. Silloin aikuisen on puututtava johdonmukaisesti. Entä teillä – mikä on auttanut sisarusten riitoihin? Kerro kommenteissa omat niksisi, niistä on iloa muillekin! Tämä artikkeli sisältää yleisluontoista tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos olet huolissasi lapsen käytöksestä tai perheen tilanteesta, ole yhteydessä neuvolaan tai perheneuvolaan.

Lue myös

• Tarvitseeko lapsi kuria? Näin asetat rajat lämmöllä
• Lapsen kiukkukohtaukset
• Vanhemman jaksaminen
• Saako lapsestaan olla pettynyt? Kun omat odotukset painavat lasta

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.