Nirso syöjä – kun lapsi kieltäytyy ruoasta

Lautasella on lempiruokaa, jota lapsi söi eilen ilolla. Tänään hän työntää sen kauas, rypistää nenäänsä ja julistaa: ”En tykkää tästä.” Sinä mietit, syökö tämä lapsi ikinä mitään muuta kuin makaronia. Moni vanhempi tunnistaa tilanteen. Nirso syöjä saa ruokapöydän tuntumaan taistelukentältä ja herättää huolen siitä, saako lapsi tarpeeksi ravintoa. Hyvä uutinen: nirsoilu on useimmiten normaali kehitysvaihe, ei merkki epäonnistuneesta ruokakasvatuksesta.

Miksi lapsi nirsoilee?

Nirsoilu kuuluu erityisesti taapero- ja leikki-ikään. Taustalla on sekä kehitystä että aivan luonnollinen varovaisuus uutta kohtaan. Tavallisia syitä nirsoiluun:

• Neofobia eli synnynnäinen varautuneisuus uusia makuja kohtaan
• Itsenäistyminen – ruoasta tulee tapa harjoitella omaa tahtoa
• Herkkä maku- ja hajuaisti, joka korostaa voimakkaita ruokia
• Vaihteleva ruokahalu kasvupyrähdysten ja päivien mukaan

Useimmiten kyse ei siis ole uhmasta vaan kehitykseen kuuluvasta vaiheesta, joka menee ohi.

Lapsen ruokahalu vaihtelee päivästä toiseen. Kuva: Pavol Štugel / Unsplash

Näin suhtaudut nirsoiluun rauhassa

Tärkeintä on oma rauhallisuus. Mitä enemmän ruoasta tulee taistelu, sitä jännittyneemmäksi tilanne muuttuu – ja sitä vähemmän lapsi syö. Asiantuntijat puhuvat usein vastuunjaosta: vanhempi päättää mitä ja milloin syödään, lapsi päättää syökö ja kuinka paljon. Tämä yksinkertainen periaate purkaa monta valtataistelua. Tämä ei tarkoita periksiantamista. Erillistä ”lasten ruokaa” ei tarvitse loihtia, vaan koko perhe voi syödä samaa – lapsi saa itse valita lautaselta.

Otetaan kantaa: älä pakota äläkä palkitse

Houkutus pakottaa ”vielä kaksi palaa” tai luvata jälkiruokaa palkinnoksi on suuri. Silti pakottaminen ja lahjonta kääntyvät usein itseään vastaan. Pakottaminen opettaa lapselle, että ruoka on epämiellyttävä velvollisuus. Makeisten käyttö palkintona taas nostaa herkkujen arvoa ja laskee kasvisten houkuttelevuutta. Toimivampaa on tarjota uutta toistuvasti ilman painostusta. Lapsi voi tarvita saman ruoan jopa 10–15 kertaa ennen kuin uskaltaa pitää siitä.

Värikäs annos innostaa maistamaan. Kuva: Anna Pelzer / Unsplash

Vinkit, jotka houkuttelevat maistamaan

Pienillä keinoilla ruokapöydästä tulee houkuttelevampi ilman taistelua. Avainsana on uteliaisuus, ei pakko.

• Ota lapsi mukaan kauppaan ja keittiöön – oma kädenjälki maistuu paremmalta
• Tarjoa uutta tutun rinnalla, älä koko lautasellista vieraita makuja
• Tee annoksesta värikäs ja houkutteleva näköinen
• Syökää yhdessä – lapsi mallioppii vanhemman esimerkistä
• Pidä tunnelma kevyenä, älä kommentoi jokaista suupalaa

Muista myös, että ruokapöydän kireys verottaa vanhemman jaksamista. Yksi syömätön ateria ei ole keneltäkään pois.

Milloin nirsoilusta kannattaa huolestua?

Useimmiten nirsoilu menee ohi itsestään. Joskus kannattaa kuitenkin kääntyä neuvolan puoleen. Huolen paikka on, jos:

• lapsen paino ei nouse tai kasvu hidastuu
• ruokavalio kapenee jatkuvasti vain muutamaan ruokaan
• syömiseen liittyy oksentelua tai voimakasta ahdistusta

Tällöin taustalla voi olla muutakin kuin tavallinen nirsoilu, ja ammattilaisen arvio on paikallaan.

Usein kysytyt kysymykset

Saako lapsen pakottaa maistamaan?

Pakottaminen ei yleensä auta, vaan lisää vastustusta. Lasta voi rohkaista maistamaan, mutta päätös suupalan ottamisesta kannattaa jättää hänelle.

Pitääkö tehdä erikseen ”lasten ruokaa”?

Ei. Koko perhe voi syödä samaa ruokaa, ja lapsi valitsee lautaselta itse. Erillinen ruoka opettaa lapsen odottamaan omaa erikoiskohtelua.

Kuinka monta kertaa uutta ruokaa pitää tarjota?

Yllättävän monta: lapsi saattaa tarvita 10–15 maistamiskertaa ennen kuin oppii pitämään uudesta mausta. Toistolla ilman painostusta on suuri merkitys.

Saako lapsi nirsoillessaan tarpeeksi ravintoa?

Useimmiten kyllä, sillä lapsen ruokahalu tasaantuu pidemmällä aikavälillä. Jos kasvu tai paino huolettaa, kannattaa kysyä neuvoa neuvolasta. Entä teillä – mikä on auttanut nirson syöjän kanssa? Jaa parhaat niksisi kommenteissa! Tämä artikkeli sisältää yleisluontoista tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos olet huolissasi lapsesi syömisestä tai kasvusta, ole yhteydessä neuvolaan.

Lue myös

• Karkkipäivä vai herkkua pitkin viikkoa? Näin löydät teille sopivan linjan
• Tarvitseeko lapsi kuria? Näin asetat rajat lämmöllä
• Vanhemman jaksaminen
• Saako lapsestaan olla pettynyt? Kun omat odotukset painavat lasta

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.