
Ensimmäinen kerta, kun nelivuotias päästää suustaan kunnon kirosanan – mielellään isovanhempien kahvipöydässä – jää vanhemman mieleen. Naurattaako vai harmittaako? Lapsen kiroilu on tavallinen vaihe, ja siihen on olemassa rauhallisia keinoja.
Miksi lapsi kiroilee
Pieni lapsi kokeilee sanoja kuten kaikkea muutakin. Hän huomaa nopeasti, että tietyt sanat saavat aikaan vahvan reaktion – naurua, kauhistelua tai huomiota. Juuri se reaktio palkitsee ja saa kokeilemaan uudelleen. Useimmiten kiroilu ei tarkoita mitään pahaa, vaan on uteliaisuutta ja matkimista.
Isompi lapsi taas kiroilee usein kuuluakseen porukkaan tai kokeillakseen rajoja. Sanat tulevat kavereilta, peleistä ja ruudulta – aiheesta lisää sivulla Lapsen ruutuaika.
Älä reagoi liian voimakkaasti
Tärkein neuvo on yllättävä: mitä vähemmän draamaa, sitä parempi. Kun kirosana ei tuota toivottua reaktiota, se menettää tehonsa. Näin pääset alkuun:
- Pysy rauhallisena äläkä naura tai kauhistele.
- Nimeä tunne: ”Kuulostaa siltä, että olet vihainen.”
- Tarjoa korvaava sana: ”Voit sanoa harmittaa tai hyi.”
- Selitä lyhyesti, miksi sana ei ole kiva.
- Näytä itse esimerkkiä omalla kielenkäytölläsi.
Auta tunteiden sanoittamisessa
Usein kiroilun takana on turhautuminen, jolle lapsi ei löydä muita sanoja. Kun autat häntä nimeämään tunteita ja tarjoat tilalle hyväksyttyjä ilmaisuja, tarve rumille sanoille vähenee. Tunnetaitojen harjoittelu kuuluu ikäkauteen – tukea löydät sivulta Lapsen kehitys.
Kun kiroilu jatkuu
Jos kiroilu muuttuu jatkuvaksi tai liittyy muuhun haastavaan käytökseen, kannattaa pohtia, mistä se kumpuaa: väsymyksestä, mallista vai huomion tarpeesta. Selkeät ja johdonmukaiset rajat sekä riittävä yhteinen aika auttavat. Myös leikki on lapselle luonteva tapa purkaa tunteita – ideoita löydät sivulta Lasten leikit.
Otetaan kantaa
Meidän mielestämme lapsen kiroilua ei kannata dramatisoida. Se on useimmiten ohimenevä vaihe, joka kärjistyy juuri silloin, kun siihen reagoidaan voimakkaasti. Rauhallinen, johdonmukainen aikuinen ja hyvä oma esimerkki tekevät enemmän kuin kiellot ja rangaistukset. Pieni huumorintaju ei sekään ole pahasta – kunhan se ei muutu kannustukseksi.
Usein kysytyt kysymykset
Onko normaalia, että pieni lapsi kiroilee?
Kyllä. Sanojen kokeilu kuuluu kehitykseen, eikä se yleensä tarkoita mitään pahaa. Useimmiten vaihe menee ohi rauhallisella ohjauksella.
Pitääkö kiroilusta rangaista?
Rangaistus antaa kiroilulle huomiota ja voi vahvistaa sitä. Toimivampaa on pysyä rauhallisena, tarjota korvaavia sanoja ja näyttää itse esimerkkiä.
Mistä lapsi oppii kirosanat?
Vanhemmilta, kavereilta, peleistä ja ruudulta. Oman kielenkäytön tarkkailu ja ruutusisältöjen seuraaminen auttavat.
Milloin kiroilusta pitää huolestua?
Jos kiroilu on jatkuvaa, aggressiivista tai liittyy muuhun voimakkaaseen oireiluun, kannattaa pohtia taustasyitä ja tarvittaessa keskustella neuvolassa.
Seuraa Lapsiarkea
Parhaat nimivinkit ja arjen jutut suoraan feediisi - liity yhteisöömme.
Lapsiarkea Media
Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.
Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.





