Uusi tietopankki: Päiväkodin ja koulun aloitus
Klo 16. Reppu lentää eteisen lattialle, eväsrasia kolahtaa keittiön pöydälle ja sitten kuuluu se tuttu lause: ”En jaksa tehdä läksyjä.” Moni vanhempi tunnistaa hetken, jossa oma väsynyt aivo yrittää keksiä, kuinka motivoida koululaista istumaan vielä yhden tunnin pulpetin ääressä – kotona.
Läksykeskustelu kuumenee Suomessa aika ajoin. Osa vanhemmista kokee kotitehtävät arvokkaaksi osaksi oppimista, toiset taas pitävät niitä turhana stressinä lapsiperheen iltaan. Kumpi on oikeassa? Totuus on yleensä jossakin välimaastossa, ja oikea vastaus löytyy juuri teidän perheenne arjesta.
Mitä läksyt nykykoulussa oikeastaan ovat?
Perusopetuksen opetussuunnitelma ei velvoita opettajia antamaan kotitehtäviä, vaan niiden määrä on opettajan ja koulun harkinnassa. Käytännöt vaihtelevat siis paljon: yhdessä koulussa kotiin tulee päivittäin matematiikan ja äidinkielen tehtäviä, toisessa läksyjä on vain harvakseltaan.
Tyypillisesti läksyihin kuluu alakoululaisella 10–30 minuuttia päivässä. Yläkoulussa määrä kasvaa, etenkin koeviikkojen aikaan. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun pohtii omaa suhtautumistaan: kyse ei läheskään aina ole tuntien urakasta, vaikka iltapäivä tuntuukin venyvän.
Modernit läksyt eivät myöskään ole pelkkiä mekaanisia laskuja. Yhä useammin tehtävät ovat lukemista, pohtimista tai pieniä projekteja, joissa myös vanhemman ja lapsen yhteinen keskustelu on osa oppimista.
Mikä puhuu läksyjen puolesta?
Läksyjen kannattajat painottavat, että kotitehtävät opettavat lapselle muutakin kuin matematiikkaa tai sanoja. Ne rakentavat itseohjautuvuutta ja vastuuta, jotka ovat tärkeitä taitoja myöhemmin elämässä.
Lyhyt kotitehtäväosuus voi myös auttaa asioiden pysyvämpää oppimista. Kun lapsi palauttaa päivän aiheen mieleen vielä illalla, opittu siirtyy paremmin pitkäkestoiseen muistiin.
Lisäksi läksyt antavat vanhemmalle ikkunan koulun arkeen. Niiden parissa kuulee, mitä luokassa juuri nyt opiskellaan ja missä lapsi tarvitsee tukea. Yhteinen hetki tehtävien äärellä voi olla parhaimmillaan myös laatuaikaa, vaikka siltä ei aina tunnu.
- Säännöllinen rutiini tukee oppimista.
- Lapsi harjoittelee aikataulutusta ja keskittymistä.
- Vanhempi pysyy kärryillä koulun kuulumisista.
- Kertaaminen vahvistaa muistia.
Mikä puhuu läksyjä vastaan?
Toisaalta läksyjä kritisoidaan vakavin perustein. Lasten koulupäivät ovat jo nyt pitkiä, ja moni harrastaa iltaisin. Kun päivään lisätään vielä tunnin läksyrupeama, lapselle ei jää aikaa olla vain lapsi.
Tutkimukset ovat ristiriitaisia: monissa ei ole löydetty selvää yhteyttä alakouluikäisten läksymäärien ja oppimistulosten välillä. Hyödyt korostuvat enemmän yläkoulussa, jossa itsenäinen kertaaminen alkaa oikeasti maksaa itsensä takaisin.
Lisäksi läksyt voivat kasvattaa perheiden eroja. Jos toiset vanhemmat ehtivät ja osaavat auttaa, ja toisten kotona puhutaan eri kieltä tai vanhempi on kolmivuorotyössä, tilanne ei ole tasa-arvoinen. Tämä on yksi syy siihen, miksi osa kouluista on viime vuosina vähentänyt läksyjen määrää tietoisesti.
Näin selviät iltapäivän läksytaistelusta
Vaikka periaatteellinen keskustelu on tärkeää, useimmissa perheissä läksyt kuuluvat arkeen tavalla tai toisella. Hyvällä rakenteella riitelyn määrää saa usein puristettua kuriin.
Kokeile rauhassa, mikä toimii teillä. Joillekin perheille sopii, että läksyt tehdään heti koulun jälkeen, kun aivot ovat vielä koulumoodissa. Toisille taas pieni välipala ja ulkoilu kotiutumisen jälkeen helpottavat keskittymistä.
- Pidä paikka rauhallisena: pois puhelin ja tabletti.
- Pilko tehtävät: ensin matikka, sitten pieni tauko, sitten lukeminen.
- Ole lähellä mutta älä tee tehtäviä lapsen puolesta.
- Kehu yritystä, älä vain oikeita vastauksia.
- Pidä rutiini joustavana: rankan päivän jälkeen riittää vähempikin.
Jos läksyt aiheuttavat jatkuvasti itkua ja kiukkua, kannattaa olla yhteydessä opettajaan. Toisinaan tehtävät ovat lapselle liian vaikeita tai niitä on yksinkertaisesti liikaa, eikä opettaja saa tätä tietää, ellei sitä kerrota. Avoin viesti Wilmaan tai vanhempainvartti voi muuttaa tilanteen yllättävän nopeasti.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö vanhemman tarkistaa läksyt joka päivä?
Ei välttämättä. Alakoulun alussa on hyödyllistä katsoa yhdessä, että tehtävät on tehty ja palautukset muistettu. Ajan myötä vastuuta voi siirtää enemmän lapselle, jotta itseohjautuvuus pääsee kehittymään.
Saako lapsi jäädä ilman läksyjä, jos vanhempi pyytää?
Tästä kannattaa keskustella opettajan kanssa. Yksittäinen päivä esimerkiksi sairauden tai poikkeuksellisen rankan harrastuspäivän vuoksi yleensä järjestyy. Jatkuvampi linjaus, kuten ettei läksyjä tehtäisi lainkaan, on harvinaisempi mutta ei mahdoton sopimus.
Mistä tietää, että läksyjä on liikaa?
Selviä merkkejä ovat jatkuva itku, päänsärky, unettomuus ja koulupelko. Jos arki-illat menevät pelkkien läksyjen kanssa kinasteluun viikosta toiseen, kannattaa ottaa opettajaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Saako läksyissä auttaa, vai onko se huijaamista?
Auttaa saa ja kannattaa. Oleellista on, että lapsi tekee ajattelutyön itse: vanhempi voi kysyä apukysymyksiä, näyttää esimerkin tai lukea tehtävänannon yhdessä. Tehtävien tekeminen lapsen puolesta ei opeta lasta, mutta vieressä istuminen tekee.
Entä teidän kotona – ovatko läksyt rutiininomainen osa iltaa vai päivittäinen taisteltava? Mitkä niksit ovat auttaneet teitä? Kerro kokemuksesi kommenteissa, niin keskustellaan yhdessä.
Lue myös
- Lapsen kiukkukohtaukset
- Viikkoraha lapselle
- Milloin lapselle oma puhelin? Näin punnitset oikean hetken
- Sisarusten riidat
Seuraa Lapsiarkea
Parhaat nimivinkit ja arjen jutut suoraan feediisi - liity yhteisöömme.
Lapsiarkea Media
Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.
Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.
Jatka lukemista
