Käytösmallit ja esimerkin näyttäminen lapselle – näin vanhempi vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen

Käytösmallit ja esimerkin näyttäminen ovat yksi tärkeimmistä tavoista kasvattaa lasta turvallisesti, empaattisesti ja vastuullisesti. Lapset oppivat enemmän siitä, mitä aikuiset tekevät, kuin siitä mitä heille sanotaan. Vanhempien, opettajien ja muiden läheisten aikuisten toiminta voi näkyä suoraan lapsen tavoissa, asenteissa ja käyttäytymisessä.

Miksi käytösmallit ovat tärkeitä?

Lapsi tarkkailee ympäristöään jatkuvasti. Hän oppii puhumaan, käyttäytymään ja ratkaisemaan ongelmia matkimalla aikuisia. Jos aikuinen kohtelee muita kunnioittavasti, lapsi oppii helposti saman toimintatavan. Toisaalta jatkuva huutaminen, negatiivisuus tai epäasiallinen käytös voivat siirtyä myös lapsen käyttäytymiseen. Käytösmallit vaikuttavat erityisesti:

• sosiaalisiin taitoihin
• tunteiden hallintaan
• ongelmanratkaisuun
• vuorovaikutukseen
• vastuullisuuteen
• itseluottamukseen

Lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia, jotka näyttävät käytännössä, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan. Lue myös: Tarvitseeko lapsi kuria?

Esimerkin voima arjessa

Moni vanhempi kehottaa lasta esimerkiksi vähentämään ruutuaikaa samalla, kun itse käyttää puhelinta jatkuvasti. Lapsi huomaa ristiriidan nopeasti. Siksi oma toiminta on tehokkaampi kasvatuskeino kuin pelkät sanat.

Hyviä arjen esimerkkejä ovat:

Rauhallinen käytös ristiriitatilanteissa Kun aikuinen ratkaisee erimielisyydet keskustelemalla eikä huutamalla, lapsi oppii rakentavaa kommunikointia. Kiittäminen ja anteeksipyyntö Kun vanhempi sanoo ”kiitos” ja ”anteeksi”, lapsi oppii kohteliaisuutta luonnollisesti. Terveelliset elämäntavat Liikunta, terveellinen ruokailu ja riittävä lepo siirtyvät helpommin lapselle, kun koko perhe toimii samalla tavalla. Toisten huomioiminen Empatia ja ystävällisyys opitaan usein mallista. Lapsi seuraa tarkasti, miten aikuiset kohtelevat muita ihmisiä. Johdonmukaisuus luo turvallisuutta Lapselle on tärkeää, että aikuinen toimii johdonmukaisesti. Jos säännöt muuttuvat jatkuvasti tai aikuinen käyttäytyy arvaamattomasti, lapsen voi olla vaikea ymmärtää, mikä on hyväksyttävää käytöstä. Johdonmukainen kasvatus ei tarkoita täydellisyyttä. Myös virheiden näyttäminen voi olla hyvä oppimiskokemus. Kun vanhempi myöntää tehneensä väärin ja pyytää anteeksi, lapsi oppii vastuunkantoa ja rehellisyyttä. Positiivinen palaute vahvistaa hyvää käytöstä Lapsi tarvitsee kannustusta ja huomiota erityisesti silloin, kun hän toimii hyvin. Positiivinen palaute auttaa lasta ymmärtämään, millainen käytös on toivottavaa. Esimerkiksi: “Hienosti autoit kaveria.” “Olit todella kärsivällinen.” “Kiitos kun kuuntelit.” Kannustava ilmapiiri tukee lapsen itsetuntoa ja motivoi hyvään käytökseen paremmin kuin jatkuva moittiminen.

Vanhemman oma esimerkki rakentaa lapsen tulevaisuutta

Lapsuus on aikaa, jolloin käyttäytymisen perusta rakentuu. Vanhemman teoilla, puheilla ja asenteilla on pitkä vaikutus siihen, millaiseksi lapsen arvot ja toimintatavat muodostuvat. Täydellistä vanhemmuutta ei ole olemassa, mutta tietoinen ja hyvä esimerkki auttaa lasta kasvamaan turvalliseksi, empaattiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi. Pienet arjen teot voivat vaikuttaa lapsen elämään yllättävän paljon. Katso myös: Reissuperhe

Janina Huovari

Kirjoittaja on 33-vuotias siuntiolainen, 2015 syntyneen tytön ja 2024 syntyneen pojan äiti.

Lastenvaatteet ja sisustaminen kuuluvat Janinan suurimpiin kiinnostuksen kohteisiin. Tapahtumista ja juhlien järjestämisestä innostunut äiti kuuntelee mielellään erilaisia tarinoita elämästä, nauttii uusista kokemuksista sekä tutustuu innostaviin ihmisiin.

Ota yhteyttä: janina@lapsennimi.com