Ruutuajan haitat lapselle – tutkimus osoittaa yhteyden psykososiaalisiin häiriöihin

Tuore tutkimus tuo lisää näyttöä siitä, että runsas ruutuaika ei ole vain harmitonta viihdettä lapselle ja että ruutuajan haitat ovat lapselle kiistattomat. Tutkimuksessa havaittiin, että viisivuotiailla lapsilla, jotka viettivät eniten aikaa ruudun äärellä, oli selvästi enemmän psyykkisiä ja käyttäytymiseen liittyviä oireita kuin muilla ikätovereilla. Ruutuaika tarkoitti tutkimusaineistossa pääasiassa ohjelmien katselua televisiosta tai muilta laitteilta. Katseluajan määrä oli yhteydessä erityisesti tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeuksiin, ylivilkkauteen sekä ulospäin suuntautuviin käytösoireisiin, kuten impulsiivisuuteen tai aggressiivisuuteen.

Ruutuaikaa kertyy nopeasti – suosituksiin ei ylletä

Maailman terveysjärjestö (WHO) ja American Academy of Pediatrics suosittelevat, että alle kouluikäiset lapset käyttäisivät sähköisiä viihdemuotoja korkeintaan tunnin päivässä. Suomalaistutkimuksessa lapsilla kertyi ruutuaikaa kuitenkin keskimäärin noin 80 minuuttia päivässä, ja neljännes lapsista ylitti 88 minuutin päivittäisen tason – heidän keskiarvonsa oli jo yli kaksi tuntia päivässä. Tutkimuksen mukaan juuri näillä paljon ruudun äärellä aikaa viettävillä lapsilla ilmeni selvästi enemmän psykososiaalisia oireita.

Vanhempien mielenterveys vaikuttaa – mutta ei yksin selitä

Tutkimuksessa huomioitiin tarkasti myös perheympäristön vaikutukset. Vanhempien mielenterveyttä mitattiin masennus- ja stressioireiden avulla, ja lisäksi selvitettiin kasvatustyylin piirteitä, kuten lempeyttä, kontrollia ja kasvatukseen liittyvää stressiä. Äidin masennus ja stressi eivät olleet yhteydessä lapsen ruutuaikaan. Toisin sanoen masentunut tai stressaantunut äiti ei näyttänyt antavan lapsen katsoa enemmän ruutua kuin muut. Tutkijat kuitenkin löysivät tärkeän yksityiskohdan: ruutuajan yhteys lapsen oireiluun oli erityisen vahva niillä lapsilla, joiden äidit kokivat samanaikaisesti masennusta tai stressiä. Tämä tarkoittaa, että sama ruutuaika saattaa aiheuttaa enemmän haittaa lapselle silloin, kun perheessä on henkistä kuormitusta. Tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen selitys on se, että stressaantunut tai masentunut vanhempi ei kykene tukemaan lasta ruutujen käytössä, esimerkiksi keskustelemaan katsotusta sisällöstä tai valitsemaan sopivaa katsottavaa.

Miten ruutuaika vaikuttaa lapseen?

Vaikka tutkimus ei selvittänyt tarkemmin, millaisia sisältöjä lapset katsoivat (esimerkiksi opettavaisia ohjelmia, viihdevideoita tai pelistriimejä), se osoittaa selvästi, että jo määrä itsessään voi olla merkittävä tekijä. Ruutuaika vie aikaa leikeiltä, ulkoilulta ja kasvokkaiselta vuorovaikutukselta eli kaikilta niiltä asioilta, joiden tiedetään tukevan lapsen tarkkaavuuden, tunnesäätelyn ja sosiaalisten taitojen kehitystä. Lisäksi nopeatempoiset ja visuaalisesti kuormittavat ohjelmat voivat altistaa lapsen hermoston yliärsytykselle, jolloin rauhoittuminen ja keskittyminen muissa tilanteissa vaikeutuvat.

Miten lapsen ruutuaikaa pitäisi rajata?

Tutkimuksen viesti on selkeä: ruutuajan määrällä on väliä, ja vaikutukset näkyvät jo viisivuotiailla ja usein ennen kuin vanhemmat edes ajattelevat käytöksen liittyvän ruutuihin. Vanhempien kannattaa seurata lapsensa ruutuaikaa ja erityisesti huomioida sen rytmi: keskeyttääkö se leikin, vaikeuttaako se nukkumaanmenoa tai lisääkö ärtyneisyyttä? Myös omasta jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Jos vanhempi kokee stressiä tai masennusta, on hyvä hakea apua, ei vain itsensä vuoksi, vaan myös siksi, että lapsen kyky käsitellä ruutuajan vaikutuksia on silloin heikompi. Ruutuaika ei ole pelkästään vanhemman kasvatusvalinta tai arjen apuväline, vaan se on lapsen kehitykseen vaikuttava tekijä. Yhteenveto:

• Runsas ruutuaika 5-vuotiaalla on yhteydessä tarkkaavuuden vaikeuksiin, ylivilkkauteen ja käytösoireisiin.
• Äidin stressi tai masennus ei lisää ruutuaikaa, mutta voimistaa sen haitallista vaikutusta.
• Suositeltu ruutuaika (enintään 1 h/päivä) ylittyy valtaosalla alle kouluikäisistä lapsista.
• Vanhemman oma hyvinvointi ja aktiivinen läsnäolo ruutuhetkissä voi suojata lasta haitoilta.

Lähde: Niiranen, J., Kiviruusu, O., Vornanen, R., Kylliäinen, A., Saarenpää-Heikkilä, O. & Paavonen, E. J. 2024-08-03. Children’s screen time and psychosocial symptoms at 5 years of age – the role of parental factors. BMC pediatrics, 24(1), pp. 500-15. Lue lisää: Lempeä vanhemmuus – kasvatusta ilman pelkoa ja häpeää Nimi on enne – miten etunimi vaikuttaa identiteettiin ja elämään? Vapaa kasvatus – kasvattamista luottamuksen ja itsemääräämisen hengessä

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.