negatiivinen palaute

Valmentajalla on suuri vastuu – Negatiivinen palaute voi tuhota lapsen itsetunnon

Pikafaktat

  • Aihe: valmentajan vastuu nuoren hyvinvoinnista
  • Ydin: negatiivinen palaute voi vahingoittaa lapsen itsetuntoa
  • Kenelle: valmentajat ja urheilevien lasten vanhemmat
  • Näkökulma: kannustava valmennus tukee lasta pitkälle
Valmentajalla on suuri vastuu

Valmentajalla on suuri vastuu  nuoren hyvinvointiin ja elämän suuntaan

Negatiivinen palaute, haukkuminen ja julkinen nöyryyttäminen voivat jättää syviä haavoja. Siksi valmentajilla on tärkeä rooli paitsi urheilun myös nuorten hyvinvoinnin ja elämän suuntaan vaikuttamisessa.

Valmentaja ei ole pelkästään henkilö, joka opettaa urheilutaitoja, vaan hänellä on myös valtava vaikutus nuoren hyvinvointiin, itsetuntoon ja jopa elämän suuntaan. Nuorten urheilussa valmentajan rooli ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkä kilpailusuoritusten tai tekniikan opettaminen. Valmentaja on usein myös kasvattaja, mentori ja esikuva, jonka sanat ja teot voivat jättää pitkäkestoisia jälkiä nuoren elämään. Tämä tekee valmentajan vastuusta valtavan – hän voi olla joko tukemassa tai vahingoittamassa nuoren kehitystä.

negatiivinen palaute

Negatiivinen palaute ja julkinen nolaaminen

Valmentajan sanat voivat olla voimakkaampia kuin monet ymmärtävät. Esimerkiksi jatkuva negatiivinen palaute, haukkuminen tai nuoren virheiden julkinen esille tuominen voi vaikuttaa nuoren itsetuntoon ja elämänasenteeseen hyvin haitallisesti. Vaikka kritiikki on osa oppimista, sen muoto ja esitystapa ovat tärkeitä. Negatiivinen palaute, joka esitetään henkilökohtaisena hyökkäyksenä tai julkisesti ryhmässä, voi luoda nuorelle tunteen epäonnistumisesta ja riittämättömyydestä.

Esimerkiksi tilanne, jossa valmentaja huutaa nuorelle joukkueen edessä virheen jälkeen, voi aiheuttaa sen, että nuori alkaa pelätä virheitä ja menettää rohkeutensa kokeilla uusia asioita. Tämä pelko voi estää häneltä kehittymisen ja itseluottamuksen rakentamisen. Jos nuori kokee olevansa jatkuvasti aliarvostettu ja epäonnistuva, hänen itsetuntonsa saattaa kärsiä vakavasti, mikä voi heijastua myös muilla elämänalueilla, kuten koulussa tai ihmissuhteissa.

Valmentaja voi joko tukea nuoren itsetuntoa ja elämän suuntaa tai vaikuttaa haitallisesti hänen kehitykseensä.

Erityisesti nuorelle, joka on haavoittuvassa kehitysvaiheessa, tällaiset kokemukset voivat olla jopa traumaattisia. He saattavat alkaa sisäistää valmentajan sanat ja uskoa, ettei heistä ole mihinkään. Tämä voi johtaa heikkoon itsetuntoon, ahdistukseen ja jopa urheilun lopettamiseen.

Urheilun lopettaminen taas voi johtaa syrjäytymiseen, päihteiden käyttöön ja elämänhallinnan menettämiseen. 

Kuuntele Urheilupsykologi Tuomas Grönmanin podcast ”Palautteen annossa häpeän tunteen syntymistä tulisi välttää viimeiseen asti, niin valmennuksessa kuin kotona palautetta antaessa.”

negatiivinen palaute

Positiivinen palaute ja kannustus – Rakentavan kritiikin voima

Toisaalta, valmentaja, joka osaa antaa positiivista palautetta ja kannustusta, voi toimia nuoren elämänmuutoksen katalysaattorina. Positiivinen palaute ei tarkoita vain ”hyvin tehty” –kommentteja, vaan se on nimenomaan konkreettista ja tukevasti esitettyä palautetta, joka rakentaa nuoren uskoa itseensä.

Esimerkiksi, jos valmentaja kiinnittää huomiota siihen, miten nuori on kehittynyt tietyssä taidossa, vaikka virheitä vielä tapahtuisi, nuori tuntee, että hänen ponnistelunsa ja edistymisensä huomataan. Tämä voi antaa nuorelle motivaatiota jatkaa työtä ja yrittää uudelleen.

Positiivinen palaute luo ympäristön, jossa virheiden tekeminen ei ole pelottavaa, vaan osa oppimisprosessia.

Kannustaminen ja rohkaisun sanat voivat myös auttaa nuorta löytämään omia vahvuuksiaan ja kehittämään itseluottamustaan. Kun nuori kokee itsensä arvostetuksi ja tuetuksi, hän uskaltaa ottaa enemmän vastuuta, kokeilla uusia asioita ja asettaa itselleen korkeampia tavoitteita. Tällainen ympäristö tukee paitsi urheilullista kehittymistä myös psykologista hyvinvointia.

Esimerkiksi erään valmentajan tapa antaa palautetta voisi olla seuraava: ”Näen, että teit tänään töitä ja kehitit puolustustaitojasi. Virheesi oli täysin inhimillinen, mutta se oli tärkeä askel eteenpäin. Jatka samaan malliin ja yritetään yhdessä kehittää tätä osa-aluetta.”

Tällainen palautteen muoto ei ainoastaan auta nuorta kehittymään, vaan myös vahvistaa hänen itsetuntoaan ja uskoa siihen, että virheistä voi oppia ilman, että ne määrittelevät hänen arvoaan.

Valmentaja on esikuva – Luottamuksen rakentaminen

Valmentaja ei ole vain ohjaaja, vaan usein myös nuoren esikuva. Hänen asenteensa, käyttäytymisensä ja suhtautumisensa nuoriin vaikuttavat merkittävästi siihen, miten nuori näkee itsensä ja muiden ihmisten suhtautuvan häneen. Jos valmentaja on empaattinen, reilu ja kannustava, nuori oppii näitä samoja arvoja ja suhtautumistapoja. Tällainen valmentaja voi olla nuorelle tärkeä mentorihahmo, joka tarjoaa turvaa ja ohjausta elämän vaikeissa hetkissä.

Sen sijaan valmentaja, joka toimii epäoikeudenmukaisesti tai huutaa nuorille agressiivisesti, voi viedä nuorelta luottamuksen aikuisiin. Tämä saattaa johtaa siihen, että nuori alkaa suhtautua muihin auktoriteetteihin, kuten opettajiin tai vanhempiin, epäluuloisesti. Luottamuksen rakentaminen on pitkän aikavälin prosessi, mutta sen tuhoaminen voi tapahtua hetkessä.

Positiivinen valmennus – Esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Esimerkkejä valmentajien hyvistä käytännöistä ovat muun muassa:

  • Jatkuva tuki ja rohkaisu – Valmentaja, joka huomioi jokaisen pelaajan yksilöllisen kehityksen ja tukee tätä matkaa, luo ympäristön, jossa nuori kokee itsensä arvostetuksi.
  • Positiivinen palaute virheiden jälkeen – Virheiden käsittely ei ole häpeällistä, vaan osa oppimisprosessia. Valmentaja voi nostaa esiin, mitä nuori teki hyvin ja mihin suuntaan voi kehittyä.
  • Yksilöllinen huomiointi – Jokainen nuori on erilainen, ja heidän tarpeensa saattavat vaihdella. Hyvä valmentaja huomioi nämä erot ja sopeuttaa valmennustaan sen mukaan.

Vanhempien vastuulla on puuttua valmentajan epäsopivaan käytökseen

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu huolehtia lapsensa hyvinvoinnista, ja tämä koskee myös urheiluharrastusta. Jos valmentajan käytös on epäreilua tai loukkaavaa, vanhemmilla on velvollisuus puuttua asiaan. Heidän on tärkeää ottaa asia puheeksi valmentajan ja seuran muiden vastuuhenkilöiden kanssa ja keskustella siitä, miten käytös voi vaikuttaa nuoren itsetuntoon ja motivaatioon. Myös muut aikuiset, kuten apuvalmentajat, joukkueenjohtajat ja seuran toimijat ovat vastuussa siitä, että urheiluharrastus on turvallinen ja kunnioittava ympäristö kaikille. Jos tilanne ei parane puheilla, vanhempien ja muiden aikuisten on vietävä asia eteenpäin seuran johdolle, jotta nuorten etuja voidaan suojella.

Yle Areena: Nuorten liikkuminen – huvin vai uran vuoksi? 

Nuorten liikkumisesta Milla Madetojan kanssa keskustelevat Tuomas Grönman, Eleonoora Kauhanen, Mohammad Al Emara ja Joonas Kumpulainen.

Johtopäätökset

Valmentajan vaikutus nuoren elämään on valtava, ja valmentajan rooli ulottuu paljon urheilusuorituksia pidemmälle. Valmentaja voi joko tukea nuoren itsetuntoa ja elämän suuntaa tai vaikuttaa haitallisesti hänen kehitykseensä. Positiivinen palaute, kannustus ja reilu kohtelu voivat olla nuorelle elämänmuutoksen avaimia, kun taas negatiivinen palaute, haukkuminen ja julkinen nöyryyttäminen voivat jättää syviä haavoja. Siksi valmentajilla on tärkeä rooli paitsi urheilun myös nuorten hyvinvoinnin ja elämän suuntaan vaikuttamisessa.

Lue myös Lasten tunnekasvatus: Älä siirrä omia tunnehaavojasi lapsen käsiteltäväksi!

Tykkäsitkö jutusta?Jaa se eteenpäin - autat muitakin perheitä löytämään tänne.

Linkki kopioitu!

Seuraa Lapsiarkea

Parhaat nimivinkit ja arjen jutut suoraan feediisi - liity yhteisöömme.

Kirjoittaja

Heidi Ekholm-Talas

Heidi Ekholm-Talas on Matkailutoimittajien Killan jäsen ja matkustanut lastensa kanssa vauvasta teiniin – kotimaan saaristosta ja Lapista Välimerelle, Karibialle ja Singaporeen. Hän kirjoittaa perhematkailusta Reissuperhe-matkablogissa, ja jokainen juttu perustuu omiin kokemuksiin ja omiin kuviin. Mukana ovat aina kolme lasta – ja usein myös Mittelspitz Otso ja Keeshond Massi.

Heidi arvioi kohteet lapsen näkökulmasta: minkä ikäiselle paikka sopii, paljonko se maksaa, kauanko siinä menee ja kannattaako sinne mennä. Myös se, mikä ei toiminut, kerrotaan.

Ammatiltaan Heidi on Marketing & Communication Specialist ja sarjayrittäjä. Hän on Lapsiarkea Median omistaja, Qasva Pr & Events ja Taikavoimat.fi:n perustaja sekä Lapsen Valo ry:n hallituksen puheenjohtaja. Perhe asuu kultaisessa kartanossa luonnon helmassa.

Ota yhteyttä: heidi@lapsiarkea.fi

Heidi Ekholm-Talas

Heidi Ekholm-Talas on Matkailutoimittajien Killan jäsen ja matkustanut lastensa kanssa vauvasta teiniin – kotimaan saaristosta ja Lapista Välimerelle, Karibialle ja Singaporeen. Hän kirjoittaa perhematkailusta Reissuperhe-matkablogissa, ja jokainen juttu perustuu omiin kokemuksiin ja omiin kuviin. Mukana ovat aina kolme lasta – ja usein myös Mittelspitz Otso ja Keeshond Massi.

Heidi arvioi kohteet lapsen näkökulmasta: minkä ikäiselle paikka sopii, paljonko se maksaa, kauanko siinä menee ja kannattaako sinne mennä. Myös se, mikä ei toiminut, kerrotaan.

Ammatiltaan Heidi on Marketing & Communication Specialist ja sarjayrittäjä. Hän on Lapsiarkea Median omistaja, Qasva Pr & Events ja Taikavoimat.fi:n perustaja sekä Lapsen Valo ry:n hallituksen puheenjohtaja. Perhe asuu kultaisessa kartanossa luonnon helmassa.

Ota yhteyttä: heidi@lapsiarkea.fi

Kumppanin tarjous
Polarn O. Pyretin Outletista ALE-löytöjä 🛍️ Katso tästä
Takaisin ylös