Lapsen syömishäiriö vaatii nopeaa hoitoa

Lapsen syömishäiriö vaatii nopeaa hoitoa

Lapsen syömishäiriö ei tarkoita nirsoilua, joka on hyvin tyypillistä etenkin taaperoikäisille. Varsinaisista syömishäiriöistä voidaan alkaa puhua vasta nuoruusiässä. Syyskuussa 2024 julkaistiin uusi Käypä hoito -suositus syömishäiriöihin. Syömishäiriöitä ovat:

• Anoreksia eli lauhuushäiriö, jossa itselle asetetaan tiukat rajoitukset syömisen ja liikunnan suhteen, mikä johtaa merkittävään alipainoon ja kehonkuvan vääristymiseen.
• Bulimia eli ahmimishäiriö, jossa on ahmimiskohtauksia, joita seuraa oksentelu tai muu kompensointi, kuten liiallinen liikunta.
• Binge eating disorder BED (ahmintahäiriö), jossa on toistuvia hallitsemattomia ahmimiskohtauksia ilman kompensointia.
• Muut tarkemmin määrittelemättömät syömishäiriöt (OSFED), joissa on sellaisia epätyypillisiä oireita, jotka eivät sovi täysin edellisiin luokkiin.

Syömishäiriöiltä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa hyvä itsetunto, tasapainoinen perhe- ja ystävyyssuhteet, terveellinen suhtautuminen ruokaan ja liikuntaan, sekä kyky käsitellä stressiä ja tunteita rakentavasti. Myös avoin keskustelukulttuuri ja sosiaalinen tuki voivat ennaltaehkäistä syömishäiriöitä. Vanhempien ja muiden aikuisten positiivinen kehonkuva ja suhtautuminen ruokaan voivat myös vaikuttaa suojaavasti lapsen ja nuoren kehitykseen.

Lapsen syömishäiriö perheessä

On tärkeää ymmärtää, että syömishäiriöt voivat kehittyä hiljalleen. Varhainen puuttuminen on oleellista. Lapsen käyttäytymisen ja ruokailutottumusten muutoksiin, kuten syömisen rajoittamiseen, ylensyöntiin tai liikunnan pakonomaisuuteen, kannattaa kiinnittää huomiota. Perheen tuki ja ymmärrys ovat keskeisiä hoidon onnistumisessa. On hyvä muistaa, että syömishäiriöissä on kyse psyykkisestä sairaudesta, ja lapsi tarvitsee ammattilaisen apua. Vanhempien ei tule syyllistää itseään vaan hakea tukea sekä itselleen että lapselle.

Syömishäiriöiden ensimmäisiä oireita voivat olla ruokailutottumusten muutokset, kuten aterioiden jättäminen väliin, syömisen rajoittaminen tai pakonomainen ruokavalion hallinta. Muita merkkejä ovat voimakas kehonkuvaan keskittyminen, painon pudottaminen, ahmiminen, oksentaminen tai liiallinen liikunta. Oireet voivat ilmetä myös mielialan vaihteluina, ärtyneisyytenä tai vetäytymisenä sosiaalisista tilanteista, erityisesti ruokailun yhteydessä.

Syömishäiriöiden hoitaminen

Syömishäiriöiden hoitoon on tarjolla useita menetelmiä, jotka valitaan yksilöllisesti potilaan tarpeiden mukaan. Hoito voi sisältää:

• Ravitsemusohjausta: Tavoitteena on palauttaa normaali ruokailurytmi ja terveellinen paino.
• Psykoterapiaa: Esimerkiksi kognitiivis-behavioraalinen terapia auttaa muuttamaan haitallisia ajatus- ja käyttäytymismalleja.
• Lääkehoitoa: Erityisesti masennuksen tai ahdistuneisuuden hoitoon.
• Perheinterventioita: Perheen tuki on tärkeää, erityisesti nuorilla.
• Sairaalahoitoa: Vakavissa tapauksissa tarvitaan intensiivisempää hoitoa ja seurantaa.

Lue lisää: Tutustumisleikkejä ryhmäytymiseen Olivia-nimi – merkitys, alkuperä ja suosio Arjenhallinta lapsiperheessä – parhaat vinkit!

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.