Oletko juuri plussannut ja päässäsi risteilee miljoonia kysymyksiä? Raskauslaskuriin päivämääriä syöttäessä selviää ainakin suuntaa antavasti, missä vaiheessa oma käärö olisi tarkoitus saada käsivarsilleen. Tieto tuo mukanaan erilaisia mielleyhtymiä ja saa sukeltamaan omiin lapsuus- ja nuoruusvuosiin. Huomasiko eroja alku- tai loppuvuodesta syntyneiden luokkatovereiden välillä?
Syntymäkuukausi altistaa tietyille sairauksille ja kasvattaa joko kiusaamisen tai kiusatuksi tulemisen riskiä
Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa toteutetun tutkimuksen mukaan tammi-huhtikuussa syntyneet olivat todennäköisemmin kiusaajia ja syys-joulukuussa syntyneet puolestaan kiusaamisen kohteita. Lisäksi suhteellisen iän on todettu vaikuttavan lasten koulumenestykseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Tutkimustulosten valossa mielenterveyteen sekä kiusaamiseen liittyvien ongelmien ja oireilun kannalta turvallisimmissa asemassa olisivat siis touko-elokuussa syntyneet lapset.
Lapsen syntymäkuukauden täsmällinen valinta on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Raskaus ei välttämättä ala suunnitellulla aikataululla ja synnytys voi käynnistyä syystä tai toisesta ennenaikaisesti jopa kuukausia etukäteen.
Näin syntymäkuukausi näkyy lapsen elämän alkumetreillä
Lapsen syntymäkuukaudella on maassamme vuodenaikoihin liittyvä käytännön merkityksensä – kesävauvan pukeminen on huomattavasti helpompaa ja ulkoilemaan voi lähteä normaalitilanteessa saman tien. Vauvan imetys on ulkoilmassa kesäaikaan huomattavasti kätevämpää kuin talvella.
Lapset kehittyvät ensimmäisen elinvuotensa aikana pitkälti samassa aikataulussa. Syntymäkuukauden merkitys korostuu lähinnä vasta esiopetuksen tai koulun aloittamisen yhteydessä – mikäli silloinkaan. Alkuvuodesta syntyneet voivat olla motorisilta, liikunnallisilta, sosiaalisilta ja kielellisiltä taidoiltaan hieman muita edellä.
Heinäkuu on yleisin syntymäkuukausi Suomessa
Maaliskuu oli pitkään suomalaisten yleisin syntymäkuukausi. 2000-luvulle siirryttäessä trendi kuitenkin muuttui ja nykyisin yleisin syntymäkuukausi on heinäkuu. Juhannushäät ovat menettäneet yleisimmän syntymäkuukauden suhteen painoarvoaan.
Ilmestymisajankohdan merkitystä voi pohtia myös nettikasinoiden kohdalla. Onko julkaisukuukaudella väliä? Mitä ilmeisemmin ei – pelaajia riittää nimittäin ympäri vuoden.
Uusi pikacasino ilahduttaa aina ja pelaamiselle löytyy sopiva rako kesät talvet. Kolikkopelejä julkaistaan kasinoiden tavoin jokaisena kalenterikuukautena, mutta esimerkiksi halloween- tai jouluaiheisten pelien ilmestyminen ajoitetaan luonnollisesti loppuvuodelle.
Lapsen tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät määräytyvät osittain jo ennen hedelmöitystä
Vanhemmuuteen ja lapsiin liittyy loputtomasti erilaisia paineita, pelkoja ja odotuksia. Mikäli kaikki raskauteen ja sikiön ja lapsen kehitykseen liittyvät riskit näkisi raskautta suunnitellessa listattuina, jättäisi moni koko projektin väliin siltä istumalta.
Raskaaksi tulo on aina sattumien summa ja odotusaika tarjoaa kuukausien mittaisen matkan uudenlaiseen elämäntilanteeseen sopeutumiselle. Vanhempien ikä, sosioekonominen asema, elämäntavat, ruokailutottumukset, työtilanne ja koulutustaso vaikuttavat omalta osaltaan siihen, millaiseksi potentiaalisen lapsen tulevaisuus tilastojen valossa muotoutuu.
Tulevan äidin ravitsemustottumukset, painonhallinta ja liikunta korreloivat esimerkiksi raskausdiabeteksen puhkeamiseen, joka voi puolestaan aiheuttaa sikiön makrosomiaa ja kasvattaa tämän myöhempää riskiä lihavuuteen ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöihin.
On syytä muistaa, että niin geenit, ympäristötekijät kuin syntymäkuukausi ovat vain osittain selittäviä ja määrittäviä tekijöitä. Lapsen tulevaisuus ei ole kiveen hakattu, olivatpa lähtökohdat millaiset tahansa.
Suomessa koulutielle syntymävuoden perusteella
Suomessa koko vuosikerta aloittaa lähtökohtaisesti opintonsa samana vuonna, syntymäkuukaudesta piittaamatta. Toisaalta psykologisen selvityksen perusteella kouluun voi mennä myös vuotta normaalia aiemmin tai vaihtoehtoisesti kunnan päätöksellä vuotta myöhemmin.
Mikäli koulunaloitusta päätetään lykätä, on kyseessä yleensä loppuvuodesta syntynyt poika. Pääsääntöisesti pyritään kuitenkin siihen, että perusopetukseen siirrytään esiopetuksesta sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7.
Koulunaloitusikään on myös toisenlaisia lähestymistapoja. Esimerkiksi Argentiinassa heinä-joulukuussa syntyneet aloittavat koulutiensä saman vuoden ensimmäisellä puoliskolla syntyneitä seuraavana vuonna.
Suomen kokonaishedelmällisyysluku matalampi kuin koskaan
Kokonaishedelmällisyysluvusta käy ilmi, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttää elämänsä aikana. Vuonna 2022 luku oli Suomessa 1,32, ollen kaikkien aikojen matalin sitten vuonna 1776 käynnistyneen seurannan.
Suuntaus on sama useissa länsimaissa. Selittävinä tekijöinä nähdään muun muassa
- taloudellinen epävarmuus
- kumppanin löytämisen vaikeus
- uraan keskittyminen
- vapaaehtoinen lapsettomuus.
Tilastojen valossa syntyvyys on kriisissä. Mikäli raskauksia pyrittäisiin ajoittamaan ainoastaan tietyille kuukausille, olisivat tilastot todennäköisesti vielä nykyistäkin lohduttomampia.
Raskaus ei ole itsestäänselvyys – vanhemmaksi tuloa lykätään yhä myöhemmäksi
Lapsettomuus, joko tahaton tai vapaaehtoinen, on yleistyvä ilmiö. Ensimmäinen lapsi saadaan Tilastokeskuksen mukaan 30-vuotiaana. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ensisynnyttäjän keski-ikä on maamme korkein, 31,2 vuotta.
Raskauteen, synnytykseen ja lapsen kehitykseen liittyvät riskit kasvavat odottavan äidin iän myötä. Myös lapsen isän iällä ja elintavoilla on merkitystä, sillä esimerkiksi tupakointi vaikuttaa siittiöiden laatuun.
Erilaisia riskejä löytyy etsimällä asiassa kuin asiassa, ja vanhemmuus on etenkin itselliseen elämään ja omaan tilaan tottuneelle pelottava harppaus. Mikäli raskautta suunnitellessa keskittyisi pohtimaan kaikkia mahdollisia riskejä, joita niin raskausaikaan, synnytykseen kuin lapsen terveyteenkin liittyy, jäisi lapsen saanti todennäköisesti väliin vielä nykyistä useammalla.
