ADD-oireet – Miten ADD eroaa ADHD:sta?
ADD-oireet koskettavat monia perheitä. Moni kuitenkin on epätietoinen miten ADD eroaa ADHD:sta.
ADD on ADHD:n esiintymismuoto
ADHD voidaan jakaa kolmeen esiintymismuotoon sen mukaan, minkälaisia oireita tunnistetaan eniten:
- pääasiassa tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet (entinen ADD)
- pääasiassa yliaktiivis-impulsiivinen esiintymismuoto
- yhdistetty muoto, jossa on vaikeuksia kummallakin näistä oirealueista
ADHD:lla eli Attention Deficit Hyperactivity Disorderilla on useita erilaisia oireita, jotka jaetaan yleensä kolmeen pääluokkaan: tarkkaavuuden vaikeudet, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. On kuitenkin huomionarvoista, että jokainen yksilö voi kokea oireet eri tavoin ja eriasteisina.
ADHD- ja ADD-oireet:
Tarkkaavuuden vaikeudet:
- Vaikeus pitää huomio kiinnittyneenä yksityiskohtiin tai tehtävään.
- Vaikeus seurata ohjeita ja saattaa vaikuttaa, kuin henkilö ei kuuntelisi.
- Hajoava mieli, joka voi johtaa vaikeuksiin keskittyä yhteen tehtävään kerrallaan.
- Usein unohtaa asioita tai hävittää tavaroita, kuten avaimia tai koulutarvikkeita.
- Asioiden organisointi tuottaa haasteita ja kuormittaa henkisesti.
Impulsiivisuus:
- Vaikeus odottaa omaa vuoroa esimerkiksi keskustelussa tai jonossa.
- Taipumus keskeyttää muita tai vastata ennen kuin kysymys on esitetty loppuun saakka.
- Impulsiiviset reaktiot ilman riittävää harkintaa, esimerkiksi äkilliset raivonpuuskat tai impulsiiviset ostokset.
Hyperaktiivisuus:
- Jatkuva liikehtiminen, kuten pyöriminen, tuolissa keinuminen tai rauhaton käyttäytyminen.
- Vaikeus istua paikoillaan rauhallisesti, erityisesti tilanteissa, joissa joutuu odottamaan.
- Korkea energisyystaso, joka saattaa vaikeuttaa hiljaista tai rauhallista toimintaa.
On tärkeää huomata, että ADD-oireet ja ADHD-oireet voivat ilmetä eri tavoin eri ikäkausina. Esimerkiksi lapsilla hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus saattavat olla voimakkaampia, kun taas aikuisilla tarkkaavuuden vaikeudet voivat olla enemmän näkyvillä. Jos epäilet, että sinulla tai jollain läheiselläsi voisi olla ADD tai ADHD, suosittelen ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen asian tarkempaa arviointia ja tarvittaessa diagnoosia varten.
Tiesitkö, että äänimaljarentoutus rentouttaa hermostoa ja siitä on hyviä kokemuksia ylivilkkaille lapsille?
ADHD:n taustaa
ADHD aiheutuu perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Perinnölliset tekijät selittävät noin 60–90 prosenttia alttiudesta saada ADHD.
Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa
- pieni syntymäpaino
- synnytykseen liittyvät tekijät
- keskushermoston poikkeavuudet
- äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö tai tupakointi
ADHD ja kolme eri esiintymismuotoa
1. Tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet (entinen ADD)
Tätä alatyyppiä kutsutaan myös joskus ”pääasiassa tarkkaavuuden heikkouden” muodoksi. Tämän muodon tunnusmerkkejä ovat vaikeudet pysyä keskittyneenä, tarkkailla yksityiskohtia ja organisoida asioita. Hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus eivät ole yhtä hallitsevia kuin toisissa alatyypeissä.
2. Impulsiivisuus ja levottomuus
Tätä alatyyppiä kutsutaan myös ”pääasiassa hyperaktiivisuuden ja impulsiivisuuden” muodoksi. Tässä muodossa yksilö saattaa olla erityisen levoton, impulsiivinen ja hänellä voi olla vaikeuksia odottaa vuoroa tai hillitä impulsiivisia reaktioita. Tarkkaavuuden vaikeudet eivät ole yhtä voimakkaasti esillä.
3. Yhdistetty muoto
Tämä on yleisin ADHD:n muoto. Yksilöllä ilmenevät sekä tarkkaavuuden vaikeudet että impulsiivisuus ja levottomuus. Oireet voivat vaihdella ja ilmetä eriasteisina eri tilanteissa ja elämänalueilla.
On tärkeää ymmärtää, että nämä alatyypit tarjoavat yleisen käsityksen siitä, miten ADHD-oireet voivat ilmetä, mutta jokainen yksilö on ainutlaatuinen. Oireet voivat vaihdella voimakkuudeltaan, ja yksilön kokemus voi poiketa näistä alatyypeistä. ADHD-diagnoosin tekee ammattilainen perusteellisen arvioinnin jälkeen, joka ottaa huomioon yksilön oireet ja tilanteen.
ADD termi oli yleisesti käytössä, kunnes luokitusjärjestelmä muuttui
”ADD” viittaa yleisesti käytettyyn nimitykseen ”Attention Deficit Disorder”, mikä tarkoittaa tarkkaavuuden ja keskittymisen häiriötä. Tämä termi oli aikaisemmin käytössä ennen kuin diagnostinen käytäntö ja luokitusjärjestelmä muuttuivat. Nykyisin tätä tilaa kutsutaan useammin ”ADHD”:ksi eli ”Attention Deficit Hyperactivity Disorder”.
ADHD on neurobiologinen häiriö, joka vaikuttaa yksilön tarkkaavuuteen, keskittymiseen, impulsiivisuuteen ja usein myös motoriseen levottomuuteen. Se voi ilmetä lapsuudessa ja jatkua aikuisuuteen asti. ADHD:n oireet voivat vaihdella henkilöittäin ja ne jaetaan yleensä kahteen päätyyppiin:
Tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeudet: Yksilöllä voi olla vaikeuksia pysyä keskittyneenä tehtävässä, seurata ohjeita, organisoida asioita ja välttää herpaantumista. Tämä voi ilmetä vaikeutena suoriutua koulutyöstä, työtehtävistä tai muista tehtävistä, jotka vaativat pitkäjänteisyyttä.
Impulsiivisuus ja levottomuus: Toisessa päätyypissä yksilö voi olla levoton, impulsiivinen ja toimia ennen ajattelemista. Tällaiset henkilöt voivat olla liikkeissään levottomia, vaikeuksissa odottamisen suhteen ja reagoida nopeasti ärsykkeisiin.
Mihin ADHD voi vaikuttaa?
ADHD voi vaikuttaa moniin elämänalueisiin, kuten koulutukseen, työhön, sosiaalisiin suhteisiin ja itsetuntoon. Se voi aiheuttaa haasteita, mutta asianmukaisella hoidolla ja tukitoimilla ihmiset ADHD:n kanssa voivat oppia hallitsemaan oireitaan ja saavuttamaan menestystä elämässään. Hoito voi sisältää terapiaa, lääkitystä ja strategioita oireiden hallintaan ja sopeutumiseen. On tärkeää, että diagnoosin tekee ammattilainen, kuten lääkäri tai psykologi, ja että hoito suunnitellaan yksilön tarpeiden perusteella.
Oireilla voi olla merkittävä vaikutus elämään monella eri tavalla riippuen niiden luonteesta, vakavuudesta ja siitä, miten yksilö niihin reagoi. Oireet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai molempia, ja niiden vaikutus elämään voi vaihdella lievästä haitasta merkittävään rajoittavuuteen.
Näin ADD-oireet ja ADHD voivat vaikuttaa elämään
Fyysinen terveys
Fyysiset oireet, kuten kipu, väsymys, pahoinvointi tai liikkumisvaikeudet, voivat vaikuttaa kykyyn suorittaa päivittäisiä toimintoja, kuten työskentelyä, kotitöitä tai harrastuksia. Vaikeat fyysiset oireet saattavat rajoittaa liikkumista ja sosiaalista aktiivisuutta, mikä voi vaikuttaa yleiseen elämänlaatuun.
Psyykkinen hyvinvointi
Psyykkiset oireet, kuten ahdistus, masennus, stressi tai univaikeudet, voivat heijastua henkiseen terveyteen ja vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Ne voivat vaikeuttaa keskittymistä, päätöksentekoa ja sosiaalista kanssakäymistä, mikä voi johtaa eristäytymiseen ja yksinäisyyteen.
Sosiaalinen elämä
Vaikeat oireet voivat vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin. Ystävien ja perheenjäsenten kanssa vietetty aika saattaa vähentyä, jos oireet rajoittavat osallistumista yhteisiin tapahtumiin tai aktiviteetteihin. Tämä voi johtaa sosiaalisen tuen puutteeseen ja lisätä tunnetta eristyneisyydestä.
Työ ja koulutus
Oireet voivat vaikuttaa kykyyn suoriutua työstä tai koulutuksesta. Esimerkiksi krooniset kivut tai terveysongelmat voivat johtaa poissaoloihin tai vaikeuksiin keskittyä tehtäviin. Psyykkiset oireet puolestaan voivat heikentää motivaatiota ja työssä suoriutumista.
Taloudellinen tilanne
Vakavat oireet voivat aiheuttaa lisäkustannuksia terveydenhuollon, lääkkeiden tai muiden hoitomenetelmien vuoksi. Samalla työkyvyn heikentyessä tulot voivat laskea, mikä voi aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia.
Henkinen voimavarojen käyttö
Oireisiin liittyvä jatkuva huomion kiinnittäminen ja niiden hallinta voi vaatia merkittävästi henkisiä voimavaroja. Tämä voi vähentää kapasiteettia muihin elämänalueisiin, kuten luovaan ajatteluun, oppimiseen ja kehittymiseen.
On tärkeää tunnistaa oireiden vaikutus ja tarvittaessa hakea apua. Ammattilaisten, kuten lääkäreiden, terapeuttien ja psykologien, avulla voidaan kehittää strategioita oireiden hallintaan ja niiden vaikutuksen vähentämiseen päivittäisessä elämässä.
ADD ja ADHD liitännäisoireet
ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyy usein myös kehityksellisiä oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeutta. Tavallisia ovat myös muut psykiatriset sairaudet, kuten ahdistuneisuushäiriöt ja masennus.
Muita liitännäisoireita ovat esimerkiksi nykimisoireet, unihäiriöt, kastelu, ylipaino ja päihderiippuvuus.
Lähteet: Duodecim, Mielenterveystalo
Lue myös Lapsen pelot ovat luonnollisia eri ikävaiheissa
