Lapsen pelot ovat luonnollisia eri ikävaiheissa
Lapsen pelot ovat joskus hyvinkin vahvoja ja moninaisia. Pelko on yksi ihmisen perustunteista ja tärkeä siinä missä muutkin tunteet. Pelko auttaa ihmistä pysymään turvassa ja selviytymään elämän erilaisista vaaroista.
Ihminen on fyysisesti samanlainen kuin metsästäjä-keräilijä 10 000 vuotta sitten. Sen vuoksi myös luontaiset pelkomme – varsinkin lapsilla – ovat samanlaisia kuin mitä ihmisten oli syytä aiemmin pelätä.
Mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän hänellä on opittuja pelkoja. Vastasyntynyt vauva voi pelätä yksinoloa ja taapero pimeää, koska evoluutio on muovannut ihmisen sellaiseksi. Yksin jätetty vauva tai pimeään metsään hiippaillut taapero olivat helppo saalis erilaisille pedoille. Vaikka lapsi on täysin turvassa nykyaikaisissa taloissa, evoluution muokkaama pelon tunne ei siitä laimene.
Pelot voivat kehittyä myös elämänkokemusten myötä. Esimerkiksi koiran hyökkäys voi aiheuttaa lapsessa pelon kaikkia koiria kohtaan. Lapsi voi oppia pelon myös mallioppimisen kautta esimerkiksi silloin, jos vanhempi näyttää oman pelkonsa vaikkapa ampiaisia kohtaan.
Lapsen yleisimpiä pelonaiheita
Pelon voimakkuuksissa ja kohteissa on runsaasti yksilöllisiä eroja. Pelot voivat myös muuttua lapsen eri ikävaiheissa. Kaikki lapset pelkäävät kuitenkin ainakin joskus.
Yleisimpiä pelonaiheita lapsilla ovat:
- Pimeä
- Vesi (esimerkiksi kylpiessä, hiuksia pestessä tai uidessa)
- Ero vanhemmista
- Eläimet ja hyönteiset
- Lika
- Kipu
- Epäonnistuminen
- Rakkauden menetys
Helpota näin lapsen pelkoa
Lapsen pelon tunteita voi helpottaa seuraavasti:
- Suhtaudu lapsen pelkoon empaattisesti. Vaikka lapsen pelonaihe tuntuisi sinusta aivan turhalta ja mitättömältä, on lapsen tunne todellinen.
- Rauhoittele lasta ja kerro, ettei pelättävää ole ja että hän on turvassa. Älä kuitenkaan oleta, että pelko väistyisi hetkessä.
- Ole lapselle läsnä äläkä jätä häntä yksin selviytymään pelkonsa kanssa.
- Pysy itse rauhallisena. Jos itsekin pelkäät, kerro siitä lapselle ja näytä, että pelosta huolimatta voit tehdä erilaisia asioita.
- Älä karaise lasta, mutta toisaalta (turhan) pelon aiheen välttelykään ei ole hyvä ratkaisu pidemmän päälle. Totuttele yhdessä lapsen kanssa pelkoa aiheuttavaan asiaan. Esimerkiksi eläimiä voi tarkkailla ensin kauempaa ja vasta myöhemmin kokeilla silittämistä.
Kun pelko alkaa hallita elämää
Joskus pelko voi kasvaa fobiaksi eli sairaalloisen vahvaksi peloksi tai kauhuksi. Erityisen vahvoista ja elämää rajoittavista peloista kannattaa puhua neuvolassa tai kouluterveydenhoitajalle.
Huolestuttava merkki voi olla myös se, että lapsen pelot alkavat yhtäkkisesti. Tällöin on syytä jutella lapsen kanssa siitä, onko hänelle tapahtunut jotakin pelottavaa.
Lue lisää:
Pro gradu -tutkielma lasten peloista päivähoidossa
Lapsen nenäverenvuoto on yleensä vaaraton vaiva
Lapsen tunne-elämän kehitys on nopeaa ensimmäisinä vuosina
