Peruskoulu tavoittelee yhdenvertaisuutta – mutta toteutuuko se?
Peruskoulu uudisti Suomen koululaitoksen 1960- ja 1970-lukujen aikana. Ennen peruskoulua opintie aloitettiin kansakoulusta, josta oli mahdollista siirtyä oppikouluun. Vanhan koulujärjestelmän ongelmana oli sen epätasa-arvoisuus, sillä kaikilla ei ollut varaa oppikoulun lukukausimaksuihin. Peruskoulujärjestelmä mahdollisti varallisuudesta riippumatta yleissivistävän koulutuksen kaikille.
Nykypäivän peruskoulu perustuu edelleen tälle tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoamisen lähtökohdalle. Tavoitteena on tuottaa jokaiselle oppilaalle samat jatko-opintokelpoisuudet, kaventaa oppimiseroja, nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä lisätä hyvinvointia.
Peruskoulun oppiaineet
- äidinkieli ja kirjallisuus
- toinen kotimainen kieli
- vieras kieli
- ympäristöoppi
- terveystieto
- uskonto tai elämänkatsomustieto
- historia
- yhteiskuntaoppi
- matematiikka
- fysiikka
- kemia
- biologia
- maantieto
- liikunta
- musiikki
- kuvataide
- käsityö
- kotitalous
- sekä mahdollisesti muita valinnaisia aineita, joista kunnat ja koulut voivat päättää itse.
Onko peruskoulu kriisissä?
Peruskouluikäisten oppimistulosten heikkenemisestä, Pisa-tulosten romahtamisesta ja opettajien uupumisesta on puhuttu eri medioissa ja useita vuosia. Ollaanko peruskoulutuksessa menossa huonompaan suuntaan ja miksi? Miten ikävän kehityksen voisi pysäyttää?
Yksinkertaisia vastauksia ei ole olemassa. Meillä jokaisella on muistikuvat omalta opintaipaleeltamme, ja voimme seurata nykypäivän peruskoulua omien lastemme koulunkäynnin kautta. Seuraavassa uutuuskirja, joka kertoo erityisluokkien arjesta 2020-luvulla.
Hanna Arvela: Ihmeperhe (2022), Tammi
– Miksei tätä muka voisi tapahtua Suomessa? Siksikö kun täällä on puhdas luonto ja tuhansia järviä? Savonlinnan oopperajuhlat? Sinunkin reaktosi on täydellinen esimerkki siitä mikä tässä maassa on kaikkein eniten pielessä: aukoton usko omaan erinomaisuuteen! Epäkohdat pääsevät yllättämään vain, jos ne on alun perin lakaistu maton alle.
Hanna Arvela ammentaa kokemuksiaan erityisluokkien sijaisopettajana romaanissaan Ihmeperhe, joka on hulvaton yhdistelmä tragikomiikkaa, mustaa huumoria ja tiukkaa yhteiskunnallista sanomaa. Kun on kyllin taitava, on mahdollista käsitellä huumorin keinoin jopa sellaisia rankkoja aiheita kuin lasten oppimisvaikeudet ja eriarvoistuminen, heitteillejätöt, väkivalta ja rasismi. Arvela onnistuu tässä tehtävässä mainiosti. Lukijaa naurattaa, mutta samalla kasvoille läväytetään totuus siitä, kuinka erilaisissa maailmoissa me täällä Suomen rajojen sisällä elämme.
Erityisluokaksi porukan tunnisti vähäisen oppilasmäärän lisäksi avustajasta, muutamista kuulosuojaimista ja stressipallosta. Vain yhdestä, sillä loput kuusi olivat menneet rikki. Turhautuneet aistimushakuiset lapset osasivat halutessaan kaivella esille läpinäkyvän löllösisuksen.
Ihmeperhe seuraa erään 4–5F-erityisluokan koulutaivalta. Uusi opettaja on päättänyt kestää kokonaisen lukukauden, tuli mikä tuli. Luokan todellinen tukipilari on alipalkattu ja ylityöllistetty osa-aikainen ja määräaikainen avustaja, jota jopa oppilaat arvostavat. Koululaisten arki on sekavaa, väkivaltaista ja ennalta-arvaamatonta. Opettaja luovii jatkuvien lastensuojeluilmoitusten, oppimistavoitteiden ja väkivallanuhan välimaastossa yrittäen samalla saada lapsille edes jonkinlaisia perusoikeuksia.
Suosittelen romaanin lukemista kaikille heille, jotka haluavat kurkistaa moninaistuvaan koulumaailmaan ja eriarvoistavan asuntopolitiikan seurauksiin sekä samalla saada aimo annoksen naurua päiviinsä.
Perhedynamiikka mullistuu kun vauva syntyy – vinkit sisarussuhteen vahvistamiseen
Lainavertailu kannattaa – Lainojen vertailu auttaa säästämään koroissa
Nimilaki Suomessa ja muissa Pohjoismaissa
Yle Areena: Peruskoulu mullisti Suomen koululaitoksen
