Lapsen psyykkisen trauman hoito
Lapsen psyykkisen trauman hoito on laaja-alaista ja tapauskohtaista. Hoitomenetelmät perustuvat aivotutkimuksen tuottamaan tietoon siitä, miten mieli ja aivot työstävät traumaattisia kokemuksia.
Miten psyykkinen trauma syntyy?
Stressaavilta tapahtumilta ei voi täysin välttyä, eikä myöskään lapsia voi niiltä aina suojata. Yleensä stressireaktiot ovat lyhytkestoisia, eivätkä ne aiheuta pitkäaikaisia ongelmia.
Arviolta joka neljäs lapsi kohtaa jonkin vakavan traumaattisen tapahtuman ennen aikuisikää. Suomessa tällaiset tapahtumat ovat yleisimmin erilaiset onnettomuudet, henkeä uhkaavat sairaudet, omaisen kuolema sekä fyysinen ja seksuaalinen väkivalta. Muualla maailmassa valitettavan monet lapset kokevat myös luonnonkatastrofeja, terroritekoja ja sotia.
Joskus traumaattiset kokemukset voivat siirtyä sukupolvelta toiselle esimerkiksi väkivallan, surun ja vaikenemisen kautta. Hoitamaton trauma lapsuudessa voi herkistää myöhemmin muille traumaattisille kokemuksille ja aiheuttaa somaattista oireilua, kroonisia kipuja, ahdistuneisuutta, depressiota, itsetuhoisuutta ja väkivaltaista käyttäytymistä.
Lapsen psyykkisen trauman hoitomuotoja
Lapsen psyykkisen trauman hoito perustuu lähtökohtaisesti lapsen vanhempien tai muiden tuttujen ja turvallisten aikuisten apuun ja tukeen. Vanhemmille voidaan tarjota apua käytännön asioihin ja arjen pyörittämiseen, jotta heillä jää voimavaroja auttaa lasta. Mahdollisimman nopea paluu rutiineihin ja tuttuun arkeen vahvistavat elämänhallintaa ja jatkuvuuden tunnetta.
Jos lapsen vanhemmat ovat kuolleet tai heistä ei muista syistä ole auttamaan lasta, on syytä arvioida lastensuojelun tarve. Hoidon järjestämisessä on tärkeää yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä.
Mitä lapsen psyykkisen trauman hoitamisessa on otettava huomioon?
- Lapselle tulee kertoa tosiasiat hänen kehitystasonsa mukaisesti, mutta häntä on suojattava tarpeettomilta yksityiskohdilta.
- Akuutissa tilanteessa lapsi kaipaa erityisesti rauhallista hoivaa, turvallisuuden vahvistamista ja yhteyttä turvallisiin aikuisiin.
- Lapsen kuunteleminen on tärkeää ja hänen on annettava kertoa tapahtumista omalla tavallaan.
Hoitojen tavoitteena on lapsen traumaoireiden helpottaminen, normaalinen kehityksen mahdollistaminen ja traumatapahtuman liittäminen osaksi lapsen elämäntarinaa.
Lapsen psyykkisen trauman hoitomuotoja ovat muun muassa:
- Traumakeskeinen psykoterapia (ohjausta, vanhemmuuden tukea, stressinhallintaa, tunteiden käsittelyä, traumasta muistuttavien asioiden hallintaa)
- Silmänliiketerapia EMDR (ei akuuttivaiheeseen, voidaan käyttää kognitiivisen käyttäytymisterapian osana)
- Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen hoito (erityisesti jos äiti on traumatisoitunut)
- Perheterapeuttiset menetelmät (erityisesti jos trauma koskettaa koko perhettä)
- Lääkehoito (ei ensisijainen hoitomuoto lapsille)
- Seuranta (seurannan kestettävä tarpeeksi pitkään, oireilu voi alkaa tai voimistua jopa vuosien päästä)
- Vertaistuki
Milloin lapsi tarvitsee hoitoa psyykkiseen traumaan?
Lapsen psyykkisen trauman hoitotarpeessa otetaan huomioon:
- Tiedot lapsen kehitys- ja terveystiedoista
- Traumatilanteen yksityiskohdat
- Aiemmat traumakokemukset
- Lapsen perhetilanne, koulunkäyntikyky, ystävyyssuhteet ja harrastukset
Hoidontarvetta voidaan arvioida myös seulontamenetelmillä, jotka ovat oireita kartoittavia kysymyssarjoja. Ne toimivat esitietojen täydentäjinä, mutta eivät korvaa lastenpsykiatrian ammattilaisen tutkimusta.
Lähde: Duodecim
Lue lisää:
Perhearki näkyy kotona – nämä 8 ilmiötä näkyvät lähes jokaisessa kodissa
Ahdistus jatkuu – Uusi vuosi ilman sinua
Kirppisvinkit! Lastenkirppisten ammattilaiset kertovat parhaat vinkkinsä
