kirjallisuuskasvatus

Kirjallisuuskasvatus edistää hyvinvointia ja oppimista – vinkit vanhemmille

Kirjallisuuskasvatus edistää hyvinvointia ja oppimista – vinkit vanhemmille

Pitäisikö siis kirjallisuuskasvatus ja lukutaidon tukeminen nostaa yhtä tärkeiksi hyvinvoinnin osa-alueiksi kuin vaikkapa terveellisen ruokavalion ja riittävän liikunnan? Ehkäpä.

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito on heikentynyt selvästi 2000-luvulla. Suunta on huolestuttava, sillä lukutaidolla on valtava merkitys uuden oppimiseen, itsetuntemuksen kehittymiseen, arjen sujumiseen, ajattelun kehittymiseen ja ylipäätään ihmisen hyvinvointiin.

Kirjallisuuskasvatus on laaja kokonaisuus, joka parhaimmillaan nivoutuu monipuolisesti ja innostavasti tavalliseen arkeen ja rutiineihin. Lasten kirjallisuuskasvatukseen osallistuvat vanhemmat, varhaiskasvattajat, opettajat ja kirjastojen henkilökunta.

Tähän artikkeliin olen koonnut tietoa ja vinkkejä lapsen kirjallisuuskasvatuksen tukemiseen erityisesti vanhempien näkökulmasta. Lähteenä olen käyttänyt erityisesti PS-kustannukselta arvostelukappaleena saamaani tietokirjaa Kirjasta kaveri (2021).

kirjasta kaveri

Mitä kirjallisuuskasvatus on?

Kirjallisuuskasvatus on ainakin:

  • kirjallisuuden pariin ohjaamista
  • lukuharrastukseen innostamista ja siihen syventämistä
  • lukukokemusten luomista
  • kirjallisuuden tuomista osaksi tavallista arkea
  • kirjallisuuskeskusteluun herättämistä
  • lukijaidentiteetin vahvistamista

Miksi kirjallisuuskasvatus on tärkeää?

Kirjojen lukemisella on todettu olevan monipuolisia hyötyjä ihmisen hyvinvoinnille. Kirjallisuuskasvatus tähtää siihen, että lapsi tai nuori oppisi lukemaan ja löytämään kirjallisuuden kuluttamisen osaksi arkeaan.

Kirjallisuuskasvatuksen ja  monipuolisten lukukokemusten hyötyjä ovat:

  • Empatian kehittyminen
  • Ajattelun kehittyminen ja uusien ajatusten synnyttäminen
  • Ymmärryksen ja tiedon kehittyminen ja laajentuminen
  • Vuorovaikutustaitojen kehittyminen
  • Sanavaraston laajentuminen
  • Itseilmaisun kehittyminen
  • Keskittymiskyvyn parantuminen
  • Mielikuvituksen ja luovuuden kehittyminen

kirjallisuuskasvatus ja vauva

Miten kirjallisuuskasvatusta tehdään?

Monista vanhemmista ajatus oman lapsensa kirjallisuuskasvattajana voi tuntua vaikealta, varsinkin jos oma suhde kirjallisuuteen on jäänyt etäiseksi. Ei kuitenkaan hätää, sillä kirjallisuuteen voi tutustua yhdessä lapsen kanssa. Samalla tavalla vanhempi voi opettaa lapselle tunnetaitoja, vaikka niitä ei ole omassa lapsuudessa tai nuoruudessa kunnolla oppinut. Aikuinen voi oppia asioita samalla, kun opettaa niitä lapselle.

Kirjallisuuskasvatus perustuu kolmeen lähtökohtaan:

  1. Lukemisen ja lukumateriaalien määrä
  2. Sopivan lukemisen tarjoaminen
  3. Mielekkään tekemisen yhdistäminen lukemiseen ja kirjallisuuteen

Seuraavassa muutamia käytännön vinkkejä kirjallisuuskasvatuksen toteuttamiseen. Niitä voi soveltaa lapsen ikätason mukaan taaperosta teini-ikäiseen, tai oikeastaan ihan aikuisuuteen asti.

Vinkkejä kirjallisuuskasvatuksen toteuttamiseen:

  • Varaa aikaa kirjallisuudelle (loruttelua, ääneen lukemista, itsenäistä lukemista, kirjoista keskustelemista).
  • Säilytä kotona helposti saavutettavassa ja näkyvällä paikalla erilaisia kirjoja aikuisille ja lapsille.
  • Käy lapsen kanssa kirjastossa.
  • Käytä hyödyksi kirjaston kirjavinkkareita tai etsi sopivaa lukemista vaikkapa Kirjavinkit-sivustolta.
  • Uuteen kirjaan tutustumisen voi aloittaa tutkimalla kirjan kantta. Mitä värejä, hahmoja ja tunnetiloja kannessa esiintyy? Mitä kirjasta voisi odottaa kannen perusteella?
  • Lasta voi osallistaa lukuhetkeen antamalla hänen kääntää sivuja ja lapsi voi tuottaa erilaisiin kohtauksiin sopivia ääniä (esim. eläinten äänet, kolahdukset, sateen ääni)
  • Juttele lapsen kanssa kirjoista ja kerro, minkälaisia kirjoja olet itse lukenut ja mitä niistä oppinut.

lukemaan innostaminen

Edellä mainituilla perusasioilla pärjää jo pitkälle, mutta voit halutessasi kokeilla myös seuraavia ideoita, jotka sopivat erityisesti yli 3-vuotiaille ja alakouluikäisille.

  • Lue lapselle runoja ja pohtikaa yhdessä, millaisia tunteita ja ajatuksia ne herättävät. Apuna voi käyttää tunnekortteja tai erilaisia kuvia.
  • Runon tai kirjan herättämistä mielikuvista voi askarrella kollaaseja leikkaamalla lehdistä tai vanhoista kirjoista kuvia.
  • Runoja tai satuja lukiessa voi samalla piirtää lapsen selkään kuvioita. Lue lisää: Satuhieronta yhdistää sadun ja kosketuksen
  • Lukuhetken elävöittäjänä voi käyttää vaikkapa saippuakuplia, höyheniä tai pillejä.
  • Valitkaa jokin tuttu tapahtuma tai kohtaus lapselle tutusta kirjasta ja esittäkää se näytellen. Apuna voi käyttää esimerkiksi käsinukkeja.
  • Ideoikaa yhdessä lapsen kanssa jatkoa saduille ja tarinoille. Voit myös keskeyttää lukemisen ja haastaa lasta miettimään sitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
  • Kokeile lukuhetkeä erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi metsässä, kirjastossa, hiekkalaatikolla tai junassa.
  • Anna lapsen askarrella hieno kirjanmerkki.

Lue lisää:

Lukemaan innostaminen – Mikä neuvoksi kun lapsi ei halua lukea?

Lukemista lapsille – kirjavinkit lukuelämyksiin!

Kirjoja ekaluokkalaiselle – 7-vuotiaan suositukset

Kirjavinkit alakoululaisille – innostavaa, mielenkiintoista ja helppoa luettavaa lapsille!

 

 

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös