Etunimen merkitys on monimutkainen yhdistelmä kunnioitusta ja perinteitä
Etunimen merkitys voi tarkoittaa jokaiselle ihmiselle hieman erilaisia asioita. Etunimen antaminen ei yleensä ole vain käytännön asia, vaan aiheeseen liittyy paljon myös syvempiä tarkoituksia ja merkityksiä, jotka eri aikakausina ja eri kulttuureissa ovat olleet hieman erilaisia.
Tässä artikkelissa kerromme, miten etunimen merkitys on muuttunut vuosituhansien varrella ja miten erilaiset uskomukset ja tavat näkyvät vielä tänäkin päivänä.
Etunimellä voi kunnioittaa sukulaisia
Antiikissa ja keskiajalla oli tapana antaa lapselle etunimi hänen isovanhempiensa tai muiden sukulaistensa mukaan. Harvinaista ei ollut myöskään se, että poika sai oman isänsä nimen. Tällä tavoin kunnioitettiin jo edesmenneistä ja joskus myös eläviäkin sukulaisia. Samalla suvussa kulkeva etunimi korosti lapsen asemaa suvun jäsenenä.
Myös Suomessa on usein annettu perheen lapsille samoja nimiä. Esimerkiksi kaikille poikalapsille on annettu ensimmäiseksi tai toiseksi nimeksi isän nimi tai kuolleen sisaruksen nimi on annettu seuraavalle lapselle.
Etunimen mukana ajateltiin siirtyvän eteenpäin myös jotain persoonasta. Siksi vanhukset saattoivat jättää testamenttilahjoituksia nuorille miehille sillä ehdolla, että he ottaisivat lahjoittajan nimen omaksi nimekseen. Taustalla lienee ajatus oman kuolemattomuuden tavoittelusta ja siitä, ettei oma nimi jäisi unohduksiin.
Myös tänä päivänä moni etunimi kulkee suvussa. Moni vanhempi suuntaa katseensa omaan sukupuuhunsa, kun omalle lapselle pitäisi keksiä sopiva etunimi. Erityisen yleistä tuntuu olevan se, että lapsen toisiksi ja kolmanneksi nimiksi annetaan nimi molempien vanhempien suvuista, kun taas ensimmäinen etunimi on itse keksitty. Näin lapsen etunimissä on jotain omaa ja jotain molemmilta vanhemmilta saatua. Suvussa kulkevat nimet voidaan valita erityisen tärkeältä sukulaiselta hänen muistoaan kunnioittaen tai sitten nimi vaan kuulostaa kivalta ja sopivalta.
Useamman kuin yhden etunimen antaminen yleistyi Suomessa vasta sotien jälkeen 1940- ja 50-luvuilla. Nykyään uusi nimilaki sallii jopa neljän etunimen antamisen.
Salaiset etunimet
Joissakin kulttuureissa etunimeen liitetään maagisia voimia. Tällöin nimi on pidetty varmuuden vuoksi salassa. Esimerkiksi muinaisegyptiläisillä jumalilla on useita julkisia nimiä, mutta henkilökohtainen nimi on pidetty salassa. Myö intiaanikulttuureissa vauvat saattoivat saada nimensä heimon näkijältä. Tällöin henkilön oikea nimi tuli vain oman heimon tietoon ja ulkopuolisten kanssa käytettiin muita nimiä kuten Harmaa Susi tai Istuva Härkä.
Lue lisää: Intiaanien nimet
Nykypäivänä moni salaa lapsen etunimen ennen ristiäisiä tai nimiäisiä. Syynä lienee jännityksen luominen tai huomion saaminen, mutta aikaisemmin tapa on perustunut uskomukseen, jossa lasta suojellaan pahoilta hengiltä.
Etunimet osana uskonnon harjoittamista
Myöhäisantiikissa yleistyivät kristillisen kulttuurin pyhimysten nimet, joilla kunnioitettiin Neitsyt Mariaa, arkkienkeleitä tai Jumalan toimintaa. Samalla ajateltiin myös, että lapsi tulee pyhimykselle läheiseksi ja saa häneltä suojeltusta.
Tänäkin päivänä Maria on Suomen yleisin nimi, jos otetaan huomioon kaikki naisten etunimet. Myös esimerkiksi nimet Teo, Theo, Theodor ja Teuvo ovat juontuneet kreikkalaisesta nimestä Theodoret, joka tarkoittaa Jumalan lahjaa.
Tänäkin päivänä Raamatun nimet ovat hyvin suosittuja, vaikka varmastikaan moni vanhempi ei enää ajattele nimen yhteyttä uskontoon. Kristillisten nimien suosio näyttää olevan jopa nousussa, sillä vuoden 2020 nimipäiväuudistuksessa kalenteriin lisättiin 35 uutta nimeä, joista monen alkuperä on Raamatussa.
Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät etunimissä
Suomessa etunimiin ovat vaikuttaneet muun muassa kansallisuusaatteen omaksuminen, sodat ja globalisaatio.
Etunimistö suomalaistui 1800-luvun puolivälissä kansallisen heräämisen myötä. Tällöin aiemmin Ruotsin mallin mukaisesti kirjoitetut nimet alkoivat harvinaistua suomenkielisten tieltä. Esimerkiksi Catharina muuttui Katariinaksi ja August Akuksi tai Aukustiksi.
Nimien suomalaistumisessa näkyi myös sellaisten ideologisten nimien käyttö, jossa näkyi nouseva suomalaisuuden optimismi. Esimerkiksi 1880-luvulla annettiin sellaisia nimiyhdistelmiä kuin Aina Ahkera, Hilja Hempeä, Sopu Sointu, Sydän Käpy, Helmi Ihana ja Ujo Kaunotar sekä pojille Altis Apu, Toimi Innokas, Nero Tuote, Hurskas Toiwo, Tieto Kilpi ja Toimi Innokas.
Sota-aikana näkyi jonkin verran nimi on enne -ajattelu. Moni lapsi sai sodan aikana sellaisia nimiä kuin Voitto, Taisto, Onni, Lempi ja Rauha. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saivat paljon perinteisiä suomalaisia kuten Raijoja, Seppoja, Markkuja ja Pirjoja. Nykypäivänä etunimet ovat aiempaa monipuolisempia ja ideoita etunimiin haetaan ympäri maailmaa.
Mieltymykset, harrastukset ja sosiaalinen luokka etunimissä
Jos suomalaisen lapsen nimi on Britney, Ridge tai Diego, voi siitä ehkä päätellä jotain vanhempien musiikki-, televisiosarja- tai penkkiurheiluharrastuksesta. Etunimi voi siis joskus kertoa vanhempien mieltymyksistä ja arvostuksista, ja ehkä samalla taustalla piilee myös ajatus siitä, että lapsi saattaisi periä esikuvaltaan tiettyjä ominaisuuksia.
Etenkin Isossa-Britanniassa luokkaerot näkyvät etunimissä, sillä yläluokka antaa hyvin erilaisia nimiä kuin alemmat yhteiskuntaluokat. Siellä yläluokka antaa hyvin tavallisia nimiä kuten Jane, John ja Michael, kun taas alempi luokka keksii hienostelevampia nimiä. Myös Yhdysvalloissa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa on huomattu eri nimien kuvastavan esimerkiksi ”köyhää ja mustaa” tai ”rikasta ja valkoista” luokkaa ja lisäävän nimeen perustuvia ennakkoluuloja.
Suomessa vastaavanlaista nimien luokkajakoa ei ole havaittavissa, mutta joitakin havaintoja on tehty esimerkiksi puoluetaustan mukaan. Esimerkiksi Vihreitä kannattavien asuinalueilla annetaan paljon luontonimiä, kuten Aarnia ja Kaislaa. Lisäksi voidaan ajatella, että Perussuomalaisia kannattavat antavat perinteisiä suomalaisia nimiä, Kokoomusta kannattavat konservatiivisia nimiä, RKP:tä kannattavat ruotsinkielisiä nimiä ja Kristillisdemokraatteja kannattavat raamatullisia nimiä.
Lue lisää:
Lapsen omatoimisuuden tukeminen onnistuu näillä vinkeillä!
Merkitykselliset nimet – osa 2: miesten nimet
Lapsiperheen kiertävä ruokalista on arjen helpottaja
