elämää antiikissa ja keskiajalla

Elämä keskiajalla ja antiikissa lapsen näkökulmasta

Elämä keskiajalla ja antiikissa lapsen näkökulmasta

Lainasin kirjastosta mielenkiintoisen tietokirjan Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla. Elämä keskiajalla ja varsinkin antiikissa oli hyvin erilaista kuin tänä päivänä, vaikka paljon löytyy myös tuttuja asioita. Tähän artikkeliin kokosin muutamia yksityiskohtia siitä, millaista lapsen elämä ja vanhemmuus ovat olleet kauan kauan sitten.

Antiikin ja keskiajan vauvat

Antiikissa ja keskiajalla ei ollut vielä mitään luotettavia ehkäisymenetelmiä, ja muutenkin ehkäisy-yrityksen katsottiin synniksi. Tätä suurempi rikos oli abortin tekeminen. Raskautta saatettiin yrittää keskeyttää raskaalla työllä tai kuumilla kylvyillä, mutta myös hengenvaarallisia kaavintoja tehtiin.

Synnytys oli vaarallista sekä äidille että lapselle. Synnyttävän äidin apuna oli joskus koulutettu naispuolinen kätilö, mutta usein oman perheen tai naapuruston naisia. Synnytystä autettiin amuleteilla, yrteillä, loitsuilla ja rukouksilla. Tärkeää oli myös se, ettei synnyttävää äitiä jätetty yksin.

Heti syntymän jälkeen lapsi kylvetettiin ja noin viikon kuluessa annettiin hänelle nimi. Nimen valitsemiseen liittyi erilaisia sääntöjä ja tapoja, joista voit lukea tarkemmin täältä: Etunimen merkitys

Lapsikuolleisuus oli suurta. Arvioiden mukaan yli neljäsosa lapsista kuoli alle 1-vuotiaina ja keskimääräinen elinikä oli vain reilu kaksikymmentä vuotta. Naisten elinikä oli miehiä pienempi, koska niin moni nainen kuoli synnytykseen.

elämä keskiajalla

Lastenhoidon tapoja antiikissa ja keskiajalla

Tässä muutamia vinkkejä antiikin ja keskiajan lastenhoito-oppaista:

  • Lapsen heikotukseen auttaa kylvetys kaalia syöneen henkilön virtsassa.
  • Isän on syytä kiinnittää erityistä huomiota lasten kanssa tekemisissä olevien palvelijoiden hankkimiseen ja kouluttamiseen.
  • Lapselle tärkein hoitaja vanhempien lisäksi on imettäjä. Toisaalta vaarana on että vauva imee maidon mukana myös imetttäjän luonteenlaadun.
  • Omien lasten kiroaminen on häpeällistä ja vaarallista. Älä siis tee niin!
  • Lapset oppivat parhaiten kurittamalla.

Lapsia hoidettiin yleensä vanhempien työn lomassa ja lapset tottuivat itsekin työntekoon hyvin nuorina. Suurimmalle osalle antiikin ja keskiajan lapsista koulu ja läksyt eivät olleet lainkaan tuttuja, vaan päivät täyttyivät työnteosta. Yleensä lapset oppivat vanhempiensa ammatin, mutta joskus he saattoivat päästä myös perheen ulkopuolelle oppipojiksi tai -tytöiksi.

elämä antiikissa ja keskiajalla

Leikit, lelut ja lorut

Jo keskiajalla lasten leikkimistä on pidetty osana lapsen luonnollista kehitystä. Vaikka lelut ja leikit vaihtelevat alueelta ja aikakaudelta toiselle, ovat jotkin vanhan ajan peleistä ja leluista muuttuneet vain vähän ajan kuluessa.

Näin leikittiin antiikissa ja keskiajalla:

  • Tutkijat arvelevat, että pikkulapsia on loruteltu ja hyppyytetty polvella jo antiikin ajoista lähtien, vaikka näistä ei ole jäänyt materiaalisia jälkiä todisteeksi.
  • Varhaisimmat säilyneet kehtolaulun säkeet ovat myöhäisantiikista: Lalla, lalla, lalla, nuku tai ime maitoa, jos et ime, nuku, nuku.”
  • Antiikin aikana vauvojen helistimet olivat usein poltettua savea ja eläimen muotoisia.
  • Keskiaikaisissa arjen kuvituksissa näkyy kävelemään opettelevien kävelykärryjä ja hieman isompien työntökärryjä.
  • Leluja tehtiin itse esimerkiksi savesta, kepeistä, räteistä ja kasveista. Keskiajalla leluja valmistettiin myös kaupallisesti.
  • Puusta valmistettiin muun muassa keppihevosia, puujalkoja, hyrriä ja keinuhevosia.
  • Erilaisia nukkeja valmistettiin vahasta, puusta tai kankaasta.
  • Muita leluja olivat muun muassa leijat, jojot, vanteet, eläinhahmot, leikkiastiat ja -soittimet sekä erilaiset pallot.
  • Erilaiset piilo- ja hippaleikit olivat tuttuja jo antiikissa.
  • Nopat ja erilaiset pelilaudat olivat käytössä jo antiikissa. Esimerkiksi tammella ja backgammonia on pelattu Euroopassa jo kahden ja puolen vuosituhannen ajan. Shakkia alettiin kehitellä luultavasti 700-luvun lopulla.

Täältä löydät perinteisiä suomalaisia kehtolauluja.

elämää keskiajalla

Nuoruus antiikissa ja keskiajalla

Roomalaisissa laeissa ajatuksena oli, että tytöt tulivat kahdentoista vuoden ja pojat neljäntoista vuoden ikäisinä vastuullisiksi teoistaan. Tässä vaiheessa myös avioliiton solmiminen tuli mahdolliseksi, mikä viimeistään päätti ihmisen lapsuusajan.

Kuukautisten alkaminen antiikissa ja keskiajalla toi tytöille sekä iloa että häpeää. Veri miellettiin voimakkaaksi, mutta toisaalta epäpuhtaaksi aineeksi, joka saattoi kuihduttaa kasvit ja tehdä koirat hulluiksi. Tytöt saivat avioliittoluvan 12-vuotiaina tai viimeistään sitten kun heidän kuukautisensa alkoivat.

Eliittiin kuuluvat nuoret menivät keskimäärin nuorempina naimisiin rahvaaseen verrattuna. Orjat ja sotilaat eivät voineet mennä laillisesti naimisiin, vaikka heilläkin oli perheitä.

Elämä keskiajalla ja varsinkin sitä aiemmin antiikissa on siis ollut hyvin erilaista kuin tänä päivänä. Silti voimme myös yllättyä siitä, kuinka paljon vielä nykypäivänäkin tuttuja asioita on peräisin tuhansien vuosien takaa.

Lue lisää:

Kirjallisuuskasvatus edistää hyvinvointia ja oppimista – vinkit vanhemmille

Lapsiperheen kiertävä ruokalista on arjen helpottaja

Lapsen muistojuhlat – Juhlat, joita et halua koskaan viettää

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös