sijaissynnytys

Sijaissynnytys ei ole Suomessa mahdollista — ainakaan vielä

Sijaissynnytys ei ole Suomessa mahdollista — ainakaan vielä

Väestöliitto julkaisi 17.9.2021 kannanoton, jossa se toi esiin, että sijaissynnytys on yksi keino muiden joukossa saada haluttu lapsi perheeseen. Perheellistyminen voi tapahtua, kun lapsi syntyy, adoptoidaan tai sijoitetaan perheeseen.

Perustietoa sijaissynnytyksestä

Sijaissynnytys tarkoittaa raskautta, jonka tarkoituksena on luovuttaa lapsi toiselle henkilölle tai pariskunnalle.

Perinteisesti raskaudessa käytetään sijaissynnyttäjän omia munasoluja tai siinä voidaan käyttää aiotun vanhemman tai jonkun muun henkilön luovuttamia munasoluja. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan keinohedelmöitykseen perustuvasta sijaissynnytyksestä.

Siittiöt saadaan yleensä aiotulta vanhemmalta, mutta myös luovutettuja voidaan käyttää. Geneettisesti lapsen perimä voi siis tulla kahdelta vanhemmalta, vain toiselta tai ei kummaltakaan.

Sijaissynnyttäjällä voi siis olla lapsen kanssa yhteneväinen perimä, mutta ei välttämättä. Biologinen yhteys syntyy kuitenkin väistämättä raskauden alettua.

sijaissynnytys

Sijaissynnytyksen eettisiä kysymyksiä

Sijaissynnytyksissä osapuolena ovat aiotut vanhemmat, sijaissynnyttäjä ja syntyvä lapsi. Kaikkien osapuolten oikeudet on tärkeää pystyä turvaamaan.

On tärkeää että sijaissynnyttäjän itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen terveydestään ja hyvinvoinnistaan pidetään huolta.

  • Alkaako sijaissynnyttäjän raskaus hänen vapaasta tahdostaan?
  • Maksetaanko sijaissynnyttäjälle rahallinen korvaus? Jos maksetaan, vaikuttaako se esimerkiksi köyhien naisten asemaan?
  • Mitä jos sijaissynnyttäjä haluaakin pitää synnyttämänsä lapsen?
  • Mitä jos syntyvä lapsi on vammainen, eivätkä aiotut vanhemmat haluakaan lasta?

Sijaissynnytys Suomessa

Suomessa sijaissynnytykset hedelmöityshoitojen avulla on kielletty hedelmöityslaissa. Lain kahdeksannessa pykälässä kielletään hedelmöityshoidot, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa adoptioon.

Suomessa kuitenkin syntyy jonkin verran lapsia sijaissynnytysten kautta. Ennen nykyistä vuonna 2007 voimaan tullutta hedelmöityslakia ehdittiin tehdä parikymmentä sijaissynnytystä, joissa vanhemmuus järjestettiin isyyden tunnustamisen ja adoption avulla. Sijaissynnytyksiä toteutetaan jonkin verran myös ulkomailla suomalaisille vanhemmille. Lisäksi on tilanteita, joissa lapsen aiotut vanhemmat lähtevät synnyttäjän kanssa ulkomaille saamaan hedelmöityshoidot ja palaavat Suomeen synnyttämään.

sijaissynnytys

Perheellistymistoiveet ja sijaissynnytykset on otettu huomioon hallitusohjelmissa 6.6.2020 ja 10.12.2020. Näistä ensimmäisessä haluttiin muun muassa turvata hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus ja jälkimmäisessä selvitetään ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimisesta erikseen määriteltävissä tapauksissa.

Väestöliitto ehdottaa sijaissynnytysten mahdollistamissa Suomessa muun muassa seuraavilla ehdoilla:

  • Lapsen oikeudet varmistettava.
  • Sijaissynnyttäjän asema turvattava (mm. itsemääräämisoikeus, seksuaalioikeudet ja ihmisarvon loukkaamattomuus).
  • Vanhemmuuden valikoimisessa toteutettava sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä.
  • Toiminta on ei-kaupallista.
  • Lähtökohtana on, ettei raskaus olisi aiotuille vanhemmille muilla keinoin mahdollista (esim. kohdun toimimattomuus tai puuttuminen).
  • Sijaissynnyttäjän enimmäisikä on 45 vuotta.

Väestöliiton ehdotuksen mukaan aiottu vanhempi tai vanhemmat etsisivät itse sijaissynnyttäjän, ja julkinen sektori hoitaisi antaisi normaalien käytäntöjen mukaisesti lapsettomuushoidot. Julkinen toimija voisi myös rekisteröidä käytettävissä olevia synnyttäjiä. Raskaus voisi alkaa myös koti-indeminaatiolla.

Ei-kaupallisuudella tarkoitetaan sitä, että sijaissynnyttäjän tärkein motivaatio on halu auttaa. Synnyttäjälle ei siten maksettaisi palkkiota, mutta hänelle taattaisiin korvaukset ansionmenetyksistä ja kohtuulliset kulukorvaukset esimerkiksi äitiysvaatteista ja ravintolisistä.

Lue lisää:

Keskenmeno kokemuksia – vertaistuki auttaa surun käsittelyssä

Vinkkejä työmarkkinoille paluuseen synnytyksen jälkeen

Lapsen luovuus lentoon – vinkit lapset luovuuden tukemiseen

Anna Holopainen

Kirjoittaja on 36-vuotias espoolainen 5- ja 7-vuotiaiden lasten äiti.

Annan blogista voi lukea parhaat vinkit lasten kanssa matkailuun eri puolella maapalloa. Blogissa vinkataan myös kivoista lapsiystävällisistä retkikohteista.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös