Lasten ja nuorten mielenterveys – Lastensuojelu pitää nostaa ykkösprioriteetiksi
Lasten ja nuorten mielenterveys on asia, johon pitää panostaa aiempaa enemmän. Korona-aika on pahentanut tilannetta järkyttävällä tavalla ja pahoinvointi monissa perheissä on kasvanut merkittävästi.
Lasten ja nuorten mielenterveys – Ennaltaehkäisevä lastensuojelu on avainasemassa
Ennaltaehkäisevällä työllä pystytään vaikuttamaan tilanteeseen selvästi. Esimerkiksi Vaasa on onnistunut ennaltaehkäisevän työn avulla vähentämään lastensuojeluilmoituksia. (Lähde Yle)
Valtioneuvoston 2021 selvityksen mukaan koronakriisillä on kielteinen vaikutus erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja perheisiin.
Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Lähde THL)
Väkivallan riski perheissä on kasvanut koronakriisin myötä
Helsingin kaupunki uutisoi raportissaan seuraavasti
- Neuvola- ja lapsiperhepalvelut ovat havainneet aiempaa enemmän kuormittuneita ja väsyneitä lapsiperheitä korona-aikana.
- Koronakriisin myötä lasten ja nuorten kokema yksinäisyys, ahdistuneisuus, alakuloisuus ja toivottomuus ovat yleistyneet entisestään.
- Lastensuojelun tarve on lisääntynyt, mikä näkyy kasvuna lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrissä. Ilmoitusten syissä näkyvät perheiden sisäisten jännitteiden ja aikuisten välisen väkivallan yleistyminen sekä lasten ja nuorten psyykkinen huonovointisuus ja nuorten oirehtiminen rikoksilla.
- Perusopetuksen työntekijät ovat viestineet lasten yleistyvästä levottomuudesta ja käyttäytymisen haasteista.
- Turvallisuusammattilaisia on huolestuttanut kaduilla, ostoskeskuksissa ja puistoissa ajelehtivat ja kokoontuvat nuoret ja lapset. Myös väkivallan ja levottomuuden lisääntymistä kouluissa on havaittavissa alueellisin vaihteluin.
- Koronapandemia on lisännyt nuorisotyöttömyyttä ja hidastanut toisen asteen ammatillisista opinnoista valmistumista.
- Vastavalmistuneiden työllisyysmahdollisuudet ovat samanaikaisesti heikentyneet.
- Työttömyyden lisääntyminen on iso riskitekijä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvulle.
- Työttömyyden pitkittymisellä etenkin nuorena saattaa olla kerrannaisvaikutuksia hyvinvoinnille, esimerkiksi toimeentulo-ongelmia ja osallisuuden heikentymistä.
Lähde: toimintaymparisto.hel.fi
Lue lääkäreiden vetoomus lasten ja nuorten rokotuksiin liittyen.
Koronaplandemialla on ollut moninainen kielteinen vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lastensuojelulla on lakisääteinen velvollisuus toimia, jos lapsen etu sitä edellyttää.
- Lue myös Lapsen masennus – Alidiagnosoitu, alihoidettu ja kuolemanvaarallinen
- Lue myös Mielenterveysongelmat perheessä – Lue Jasminin tarina
- Lue myös Hyväntekeväisyysjärjestö Lapsen Valo Ry tukee erityisesti haastavassa elämäntilanteessa olevia lapsia
