Äidiksi tuleminen on ainutlaatuinen kokemus – näitä asioita äideille tapahtuu
Tässä artikkelissa käytetyt sitaatit on poimittu Minja Koskelan teoksesta Äidiksi tuleminen (2021, Into), joka on saatu kustantamolta arvostelukappaleena.
Äidiksi tuleminen ensimmäistä kertaa muuttaa väistämättä elämää. Usein se on elämän yksi suurimmista muutoksista ja mieleenpainuvimmista kokemuksista. Miltä äidiksi tuleminen tuntuu ja mitä silloin tapahtuu?
Raskaus aiheuttaa monenlaisia tunteita
Raskaus on fyysisen kokemuksen lisäksi myös henkinen. Raskaushormonit liittyvät raskauden etenemiseen, mutta ne vaikuttavat myös mielialoihin. Käytännössä raskausaikana moni nainen muuttuu aiempaa itkuherkemmäksi ja huolestuneemmaksi.
Raskaus oli minulle alusta loppuun valtavan herkkää ja haurasta aikaa. Sen lisäksi, että oma ruumiini muuttui, jonkun toisen ruumis kasvoi ja kehittyi sisälläni.
Minja Koskela kertoo kirjassaan kuinka hänen ensimmäinen raskautensa päättyi keskenmenoon. Ikävät kokemukset saavat helposti pelkäämään myös seuraavissa raskauksissa.
Edelliskesän kokemus kummitteli yhä mielessäni, enkä millään kyennyt ymmärtämään, että kyseessä oli nyt toinen raskaus ja että mitä suurimmalla todennäköisyydellä kaikki olisi tällä kertaa kunnossa.
Keskenmeno oli valanut minuun epävarmuuden, josta en päässyt eroon ja jonka vuoksi minun oli vaikea luottaa siihen, että kaikki menisi hyvin.
Arvomaailma venyy ja paukkuu
Ihmiset arvot muuttuvat elämän varrella ja erityisesti isojen elämänmuutosten myötä ne voivat keikahtaa päälaelleen hyvinkin nopeasti. Jokainen äiti on kuitenkin oma yksilönsä, jolla on omanlaisensa arvot ja mieltymykset. Äitiyttä voi toteuttaa onneksi monella eri tavalla, eikä ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa hyvää tapaa.
Tuntui absurdilta, että raskauden kokemusten kuvitellaan olevan keskenään verrannollisia eri ihmisten välillä, kun jopa minulla – yhdellä ihmisellä! – oli vuoden sisältä kaksi täysin päinvastaista raskauskokemusta.
Äidiksi tuleminen tuntuu vartalossa
Raskaus, synnytys, imetys ja raskaudesta palautuminen ovat vahvoja fyysisiä kokemuksia. Monista äideistä tuntuu, että he ikään kuin menettävät hetkeksi oman vartalonsa. Alkuraskauden jälkeen terveydenhuollossa tunnutaan olevan kiinnostuneita ensisijaisesti sikiön hyvinvoinnista. Lisäksi äitiyteen ajatellaan kuuluvan erilaiset kivat, säryt ja tuskat.
Raskauden toisella kolmanneksella tunsin, kuinka kohtuni venyi. Se vihloi alavatsassa ja levitti ruumiini rajoja sisältäpäin tehden tilaa jonkun muun ääriviioille. En ollut hirveästi ajatellut kohtuani aiemmin, mutta nyt se teki itsensä tiettäväksi tavalla, jota en voinut sivuuttaa.
Missään lajissa ei vertailla yhtä paljon kuin äitiydessä
Vaikka some voi olla hyvä vertaistukikanava, tiedonlähde ja inspiraation lähde, luo se usein myös paineita ja yksipuolista kuvaa siitä, millaisen äidin pitäisi olla tai mikä on hyvän äidin määritelmä.
Olisin pian raskauden puolivälissä, ja tämän osuuden piti olla energistä ja ihanaa aikaa. Instagramissa vatsojaan halailevat ja lastenhuoneita sisustavat hymyilevät naiset maalasivat eteeni toiseen kolmannekseen tiiviisti liitetyn raskauden hehkun ja pesänrakennusvietin. Minulla ei ollut kumpaakaan.
Minja Koskela kirjoittaa siitä, kuinka äitiys näyttäytyy ulkopuolisille eräänlaisina fanaattisina lahkoina. Pitäisi osata päättää, mihin leiriin haluaa liittyä ja minkälaista äitiyttä haluaa toteuttaa.
Ennen lapsen syntymää minun olisi ilmeisesti syytä selvittää, olisinko kestovaippailija, perhepeteilijä, luomusoseuttaja, täysimettäjä, kantoreppuilija, liinailija, lapsentahtinen laktivisti vai kiintymysvanhemmuuden airut? Vai olisinko feministiäiti, joka vaalisi omaa aikaa, puhuisi uran merkityksestä hyvinvoinnille, kirjoittaisi Twitteriin jakavansa vanhempainvapaat tasan ja vääntäisi väsymättömästi sukupuolisensitiivisyydestä Facebookin vanhemmuusryhmissä?
Lue lisää aiheesta: Millainen on hyvä äiti – äitimyyti elää vahvana
Arki muuttuu
Lapsen ja vanhemmuuden myötä elämä muuttuu väistämättä. Vauva ja pieni lapsi tarvitsee jatkuvaa vahtimista ja huolenpitoa. Arkipuheissa ja somekeskusteluissa lapsiarki näyttäytyy usein rankkana. Instagram-kuvasto sitä vastoin tuo esiin onnellisia ja idyllisiä perhehetkiä. Totuus on, että lapsiarkeen mahtuu kaikkea tätä. Vapauden menettäminen on aika vahva ilmaus. Itse sanoisin, että vapauden käsite muuttuu lasten myötä. Elämästä ei luultavasti tule huonompaa, vaikka siitä tulee erilaista.
Kun ystäväni joitain vuosia sitten sai lapsen, hän sanoi miettivänsä toisinaan kauhulla, mitä onkaan mennyt tekemään vapaudelleen. Minä mietin sitä viikoittain jo nyt, vaikkei lapseni ole vielä edes syntynyt.
Lue lisää aiheesta: Elämä ei lopu lapsiarkeen – “Parisuhde parani, matkustelemme enemmän”
Minja Koskela: Äidiksi tuleminen (2021, Into)
Kuntavaaleissa 2021 ennätysäänisaaliin kahmaissut Vasemmistoliiton edustaja Minja Koskela on kirjoittanut aiemmin tietokirjat Ennen kaikkea feministi ja yhdessä Elina Tuomen kanssa Toisin tehty – Keskusteluja koulusta.
Myös Äidiksi tuleminen käsittelee äitiyttä henkilökohtaisten kokemusten lisäksi myös feminististen silmälasien läpi. Koskea kertoo, että kirja on hänen yrityksensä ”tehdä patriarkaaliseen äiti-instituutioon särö, ravistella sen perustuksia niin että lopulta jäljellä ovat vallattomat rauniot, joissa jokainen voi tulla äidiksi omalla tavallaan yhdessä muiden äitien kanssa”.
Äidiksi tuleminen on myös aikalaiskertomus koronarajoituksista ja niihin liittyvistä tunteista ja ajatuksista. Koskela tuli raskaaksi juuri kun koronarajoitukset alkoivat keväällä 2020 ja synnytti esikoislapsensa lokakuussa 2020.
Lue lisää:
Neljä erilaista äitityyppiä – tunnistatko itsesi?
Aasialaisia nimiä – suosituimmat aasialaiset nimet tytöille ja pojille
35 asiaa, joita nykyajan lapset eivät enää tee – saatko raksittua edes viisi kohtaa?
