viisaus

Viisaus on voimavara – tue näin lapsesi viisastumista

Viisaus on voimavara – tue näin lapsesi viisastumista

Viisaus voidaan määritellä teoiksi ja ajatteluksi, jotka tuottavat mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monille ja mahdollisimman pysyvästi. Näin ollen viisaus hyödyttää sekä yksilöä että yhteisöä. Olisi kaikkien etu, että olisimme mahdollisimman viisaita.

Viisaaksi ei synnytä, vaan viisaaksi kasvetaan. Toisaalta ikä ja elämänkokemus eivät automaattisesti kasvata ihmisen viisautta. Tässä kirjoituksessa esittelen keinoja ja näkökulmia siihen, miten viisautta voi tietoisesti kasvattaa. Voit vaikuttaa omaan viisastumiseesi ja samalla opettaa myös lastasi elämänasenteeseen, joka auttaa häntä kasvattamaan omaa viisauttaan.

Seuraavat käsitykset viisaudesta perustuvat itävaltalaisen Judith Glückin ja yhdysvaltalaisen Susan Bluckin kehittämään MORE-elämänkokemusmalliin.

  • M = sense of mastery = elämänhallinta
  • O = openness = avoimuus
  • R = refelctivity = pohdinta
  • E = emotion control = tunnetaidot (ei niinkään tunnesäätely)

Nämä MORE-voimavarat vaikuttavat siihen, millaisia tapahtumia elämässämme tapahtuu, miten niihin suhtaudumme ja mitä niistä opimme. Ne määrittävät myös sitä, miten pärjäämme vaikeissa tilanteissa ja miten niitä käsittelemme. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, miten viisaiksi kehitymme.

Edellämainittujen voimavarojen perusta luodaan jo varhain lapsuudessa. Niitä on myös mahdollista harjoitella jo pienestä pitäen. Seuraavissa kappaleissa kerron, miten homma toimii käytännössä.

lapsen viisaus

Elämänhallinta

Elämänhallinta tulee yleensä puheeksi silloin, kun joku vaikuttaa olevan sitä vailla. Täydellisestä elämänhallinnan puutteesta kielii vaikkapa luottotietojen menettäminen, ylivelkaantuminen sekä työelämään ja opiskeluihin sopeutumattomuus.

Viisauteen liittyen elämänhallinnalla tarkoitetaan kuitenkin ensisijaisesti kokemusta siitä, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäämme. Samalla voimavaran ytimessä on epävarmuuden sietäminen, sillä elämme todellisuudessa, jossa voimme hallita vain pientä osaa maailmassa ja elämässämme tapahtuvista asioista. Viisaat ihmiset eivät luule liikoja kontrollointimahdollisuuksistaan, mutta sen myöntäminen ei tunnu heistä ahdistavalta, koska heillä on hyvä luotto selviytymiseen.

  • Pohdi lapsen kanssa erilaisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin ja muista tuoda esiin se, että harvoin on olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Puhu hyväksyvästi siitä, että aika usein ratkaisuja joutuu tekemään vajavaisin tiedoin ja että tilanteen edetessä ratkaisumalleja voi muuttaa.
  • Näytä esimerkkiä siitä, että uskot omiin vaikutusmahdollisuuksiisi ja että uskallat asettaa tavoitteita.
  • Korosta lapselle oppimisessa harjoittelun ja opettelun merkitystä. Puhu siitä, kuinka kaikki vaatii harjoittelua ja että harjoittelemalla voi oppia mitä tahansa. Joskus haluamansa eteen on tehtävä paljon töitä ja nähtävä vaivaa.
  • Muistele yhdessä lapsen kanssa, miten hän on selviytynyt erilaisista vaikeista tilanteista.
  • Erityisesti myötätuntoa painottavat mindfulness-harjoitukset ovat tehokkaita helpottamaan epävarmuuden kohtaamista.

Avoimuus

Avoimuus tarkoittaa kiinnostusta uusista asioista ja katsantokannoista. Avoimen ihmisen vastakohta voisi olla ”vanha jäärä”, joka pitää kynsin ja hampain omista mielipiteistään kiinni. Viisas avoimuus liittyy siihen, että olemme ymmärtäväisiä ja arvostavia myös toisella tavalla ajattelevia ihmisiä kohtaan.

  • Näytä lapselle esimerkkiä siitä, että asioista voi aina keskustella ja että eri mieltä olemisen ei tarvitse tarkoittaa riitelyä.
  • Lapsi saattaa usein olla eri mieltä sinun kanssasi. Suhtaudu lapsen mielipiteisiin ja ajatuksiin kunnioittavasti ja kuuntele, mitä asiaa lapsella on. Kannusta häntä perustelemaan ajatuksiaan ja päätelmiään. Älä koskaan pilkkaa lapsen sanomisia tai nolaa häntä.
  • Näytä esimerkkiä siitä, että voit olla sosiaalisessa kanssakäymisessä erilaisten ihmisten kanssa, ei vain itsesi kaltaisilla ja sinun kanssasi samaa mieltä olevien.
  • Uudet kokemukset avartavat. Ne voivat olla esimerkiksi uuteen paikkaan matkustamista, harrastuksen aloittamista, tapahtumaan osallistumista tai hyvän kirjan lukemista. Lasta kummastuttavista asiosta on myös hyvä keskustella.

viisauden kehittäminen

Pohdinta

Pohdintaan liittyy sekä halu pohtimiseen että kyky vaihtaa näkökulmaa. Viisaat ihmiset tyypillisesti haluavat nähdä monimutkaiset ilmiöt ja kysymykset mahdollisimman monipuolisesti, ilman että niitä yksinkertaistetaan liikaa. Viisauteen liittyy myös halu ymmärtää omaa itseä.

Tunnetaidot

Tunnetaidoissa kyse on erityisesti erilaisten tunteiden hyväksymisestä ja niiden tunnistamisesta. Ne auttavat luomaan yhteyksiä muihin ihmisiin ja kasvattamaan muitakin MORE-voimavaroja.

Tunnetaidoista voi lukea tarkemmin seuraavista artikkeleista:

Tunnetaidot: Miten harjoitella pettymysten sietämistä?

Lasten aggressiokasvatus – kiukku on ihmisen perustunne

Tunnekirja lapsille – opeta lapselle tunteiden käsittelyä kirjojen avulla

Itsesäätelytaidot – supertaito menestymiseen ja hyvinvointiin

  • Älä koskaan syyllistä lasta hänen kokemistaan tunteista. Muista, että kaikki tunteet on sallittu, vaikka käytökseen ja ajatuksiin voi tietoisesti vaikuttaa.
  • Kannusta lasta nimeämään tunteitaan ja sanoita tunteita.
  • Juurruta lapseen myönteistä ajattelua auttamalla häntä huomaamaan hyviä asioita elämän eri tapahtumissa ja sattumuksissa.

Lähde:

Jenni Spännäri & Eeva K. Kallio. 2020. Viisaus – käyttäjän opas. Tuuma.

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös