Syntyvyys Suomessa – mistä vauvakato johtuu ja mitä siitä seuraa?
Biologisesta näkökulmasta ihmisten tärkein tehtävä on tuottaa jälkeläisiä. Myös ihmiskunnan historiassa selviytyminen yhteisönä riippuu kyvystämme lisääntyä ja synnyttää uusia sukupolvia. Syntyvyys Suomessa on laskenut jo vuosikymmeniä. Pitääkö tästä olla huolissaan?
Miksi syntyvyys laskee Suomessa?
Selvennetään ensin aiheeseen liittyvät termit:
- Syntyvyys tarkoittaa syntyneiden lasten määrää suhteutettuna väestöön.
- Syntyvyyttä voidaan mitata myös suhteuttamalla määrä synnytysikäisten naisten määrään.
- Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi laskennallisesti elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin laskennan perusteena olevana vuonna.
- Toteutunut hedelmällisyysluku kertoo kunkin ikäryhmäjoukon toteutuneesta syntyvyydestä
Suomen lähihistoriasta voidaan löytää kolme syntyvyyden alentumisen jaksoa:
- 1920-1933, jolloin syntyvyys laski teollistumisen ja elintason paranemisen seurauksena (kokonaishedelmällisyysluvun muutos 3,76 –> 2,27).
- 1953-1973, jolloin suuret ikäluokat olivat jo syntyneet ja avioliitto alkoi menettää merkitystään lastensaamisen edellytyksenä (2,96 –> 1,5).
- 2010-luku, jolloin globaali talouskriisi oli päättynyt ja jolloin ympäristökysymykset olivat pinnalla (1,87 –> 1,35).
Vuonna 2020 syntyvyys kääntyi nousuun. Kokonaishedelmällisyysluku pysyi edelleen alhaisena (1,37), mutta vauvoja syntyi 800 enemmän kuin edellisenä vuotena.
Ruotsalaisen sosiologi Göran Therbornin mukaan syntyvyyttä on vuoden 1965 jälkeen laskenut Euroopassa seuraavat tekijät:
- Sosioekonominen konteksti: jälkiteollistuminen, korkeakoulutuksen lisääntyminen
- Poliittinen tilanne: feminismi
- Kulttuurinen konteksti: ehkäisyn kehittyminen ja saatavuus
- Maallistuminen ja lastensaantiin liittyvien kulttuuristen uskomusten muuttuminen: perintölinjat, uskonto
- Henkilökohtainen elämänhallinta: vapautuminen patriarkaatista, traditionaalisen perheen murtuminen
- Lisääntyneet lapsista aiheutuneet kustannukset
- Lapsista saatavan hyödyn vähentyminen
- Lapsikuolleisuuden väheneminen
- Perhemuotojen muuttuminen: henkilökohtainen valinta, avioliiton myöheneminen
- Arvojen ja käytäntöjen muutos
Suomessa viimeisimpää syntyvyyden laskun kautta on perusteltu muun muassa globaalilla lamalla ja ilmastoahdistuksella. Syntyvyyden lasku alkoi heti laman päätyttyä vuonna 2010. Muita ajankohtaisia tekijöitä Suomen syntyvyyslukuihin ovat tasa-arvo (naisten mahdollisuudet yhdistää työura ja perhe) ja sosiaalinen vuorovaikutus (sosiaalinen paine ja tuki, käyttäytymismallit).
Väestöliiton tutkija Henri Mikkola sanoo (HS 4.6.2021), että tutkimusten mukaan asuinpaikan suuri lapsimäärä vaikuttaa erityisesti kolmannen lapsen hankkimiseen. Kolmansia lapsia syntyy niin sanotun naapurustovaikutuksen johdosta enemmän niille alueille, joissa on jo ennestään paljon lapsia. ”Jos ympäristössä näkee lapsia ja perheitä, siitä voi tulla normi.”
Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyy myös se, miten mediassa, blogeissa, kirjallisuudessa ja puheissa kerrotaan lapsiperhearjesta ja toisaalta lapsettomasta elämäntavasta. Lue aiheesta lisää: Elämä ei lopu lapsiarkeen – “Parisuhde parani, matkustelemme enemmän”
Koronapandemian vaikutus syntyvyyteen
Vielä on epäselvää, miten korona tulee vaikuttamaan syntyvyyteen Suomessa. Vuoden 2020 lopun ja vuoden 2021 alun tiedot ennakoivat syntyvyyden pientä nousua. Samanlainen nousu oli todettavissa myös vuoden 2020 alussa juuri ennen pandemian puhkeamista.
Muun muassa seuraavat seikat vaikuttavat:
- Julkiset hedelmöityshoidot keskeytettiin eikä uusia hoitoja aloitettu maalis-huhtikuussa 2020.
- Pareilla on etätyön vuoksi aiempaa enemmän aikaa yhdessä ja etätyön lisääntyminen saattaa helpottaa työn ja perheen yhdistämistä.
- Rajoitusten vuoksi uusien parisuhteiden solmiminen on vaikeutunut.
- Pitkällä aikavälillä pandemia voi vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin. Esimerkiksi perheen ja läheisten arvostaminen voi lisääntyä ja siten vaikuttaa myös syntyvyyteen.
- Talousvaikeudet ja pandemia ylipäätään voivat aiheuttaa epävarmuutta, jolloin tilanteeseen ei ehkä haluta enempää lapsia.
Mitä alhaisesta syntyvyydestä seuraa?
Suomessa ollaan huolestuttu siitä, että lapsia syntyy liian vähän. Kuka maksaa eläkkeemme ja kuka meistä huolehtii vanhana? Toisaalta maailmanlaajuisesti katsottuna voidaa puhua liikakansoituksesta. Pilaako liian suuri ihmismäärä maapallon?
Ihmisiä vaikuttaa olevan toisissa paikoissa liikaa ja toisissa liian vähän. Suomi kuuluu siihen joukkoon, jossa vauvoja syntyy huolestuttavan harvaan tahtiin. Washingtonin yliopiston ennustuksessa Suomen väkiluku saavuttaa huippunsa (5,7 milj.) vuonna 2038. Siitä väkiluku alenisi vuoteen 2100 mennessä 5,2 miljoonaan.
Taloudelliset vaikutukset:
- Talouskasvun heikkeneminen
- Eläke- ja hoivamenojen kasvu
- Paine pidentää työuria ja lisätä työperäistä maahanmuuttoa
Poliittiset vaikutukset:
- Ikääntyneiden äänestäjien osuuden lisääntyminen
- Maahanmuuttopaine lisää vastakkainasettelua
- Harvaan asutun maaseudun äänen heikkeneminen
Sosiaaliset vaikutukset:
- Yksinasumisen yleistyminen ja perheiden pienentyminen
- Monikulttuuristuminen
Ekologiset vaikutukset:
- Vähemmän ihmisiä kuluttaa vähemmän luonnonvaroja
- Lapsettomaan elämäntyyliin voi kuulua enemmän lentomatkustamista ja muuta päästöjä lisäävää kulutusta
- Yksin asuminen voi tarkoittaa enemmän rakentamista ja siihen liittyviä päästöjä
- Kaupungistumisen kiihtyminen ja luontosuhteen heikkeneminen
Mitä alhaiselle syntyvyydelle voisi tehdä?
Alhaiselle syntyvyydelle on tehty muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
- 1920-1933: lapsivähennykset verotuksessa –> lapsiperheköyhyys alentui
- 1953-1973: vanhempainvapaat, päivähoitopalvelut, erillisverotukset –> naisten työssäkäynti yleistyi
- 2010-luku: isänkiintiöt vanhempainvapaisiin –> isien perhevapaat yleistyivät hitaasti
Venäjällä alhaiseen syntyvyyteen on reagoitu anteliailla eduilla. Yksi tuista oli toisen lapsen äideille myönnettävä 6 200 euron tuki, jonka äidit saavat käyttää kodinparannukseen, lasten koulutukseen tai omiin eläke-etuuksiinsa. Kolmannesta lapsesta saa 6 100 euron verottoman kertakorvauksen asuntolainan lyhentämiseen. Yhteensä nämä etuudet vastaavat kahden venäläisen keskimääräisiä vuosituloja. Suunnitteilla on myös isyysraha kolmannesta lapsesta.
Suorien rahallisten etujen lisäksi on myös muita perhepoliittisia mahdollisuuksia:
- Julkisten hedelmöityshoitojen laajentaminen
- Edulliset perheasunnot
- Pidemmät isäkiintiöt pienten lasten hoitoetuuksiin
- Lastenhoidon parempi huomioiminen eläke-etuuksissa
- Kotitalousvähennysten suuntaaminen pienituloisille perheille
- Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen julkinen tuki
- Yritystason perheystävälliset käytännöt
- Sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa
Lähteet:
Helsingin Sanomat. 4.6.2021. Naapurivaikutuksella on osuutensa syntyvyyteen
Hiilamo, H. 2021. Syntymättömät lapset. Väestökysymys Suomen perhepolitiikassa. Into.
