Virtsankarkailu synnytyksen jälkeen on yleinen ja hoidettavissa oleva vaiva
Jopa joka toinen nainen kärsii virtsankarkailusta eli inkontinenssista jossakin vaiheessa elämäänsä. Erityisesti virtsankarkailu synnytyksen jälkeen on niin yleistä, että sen ajatellaan kuuluvan asiaan. Naiset eivät kuitenkaan ole tuomittuja käyttämään vaippoja, vaan vaivaan kannattaa hakea apua.
Virtsankarkailuvaivat voidaan jakaa neljään eri tyyppiin:
- Ponnistusvirtsankarkailu: virtsaa karkaa liikkuessa, yskäistäessä tai aivastaessa
- Pakkovirtsankarkailu: virtsankarkailu on näkyvää ja siihen liittyy voimakas samanaikainen virtsaamisen tarve
- Sekatyyppinen virtsankarkailu: yleensä virtsankarkailusta kärsivillä on molempia tyyppejä, eli kahden edellä mainitun yhdistelmä.
- Ylivuotovirtsankarkailu: virtsan karkaamiseen liittyy virtsarakon akuutti tai krooninen tyhjenemishäiriö
Miksi virtsankarkailu on yleistä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen?
Raskauden aikana kehossa jylläävät erilaiset hormonit (lue lisää: Raskaushormonit – hCG, estrogeeni, prolaktiini ja muut raskauden aikaiset hormonit), jotka pehmentävät kudoksia. Alatiesynnytyksessä lantionpohjan tukirakenteet antavat myöten ja venyvät, mutta myös sektiolla synnyttäneet voivat kärsiä virtsankarkailusta.
Pehmenneet ja venyneet kudokset eivät välttämättä tue tarpeeksi lantion aluetta. Tavallista on myös se, ettei tuntumaa lihaksiin löydä helposti. Myös kudosvauriot ja lantion elinten laskeumat pahentavat osaltaan virtsakarkailuvaivaa.
Virtsankarkailua lisääviä riskejä:
- Raskaus ja synnytys
- Heikko kudostyyppi
- Vaihdevuodet
- Ylipaino
- Tietyt sairaudet, kuten ummetus
- Limakalvojen oheneminen ja kuivuminen
- Tupakointi
Virtsankarkailun hoitaminen
Virtsankarkailu synnytyksen jälkeen menee yleensä ohi itsestään. Elimistö korjaa itseään 6-12 kuukautta synnytyksen jälkeen ja hormonitasapaino palautuu hiljalleen entiselleen.
Ensisijainen, turvallinen ja kaikille suositeltava hoito on lantionpohjan lihasten vahvistaminen. Fysioterapeutti voi auttaa lantionpohjan lihasten löytämisessä ja tunnistamisessa.
Lue lisää: Käypä hoito – lantionpohjan lihasten harjoitteluohje
Jos vaiva vaatii myös muuta hoitoa, on gynegologin arvio tärkeä hoitoa suunniteltaessa. Joskus vaivan perimmäisenä syynä on kehon virheellinen kuormitus tai liian jännittyneet lantionpohjan lihakset.
Liikuntaharrastuksissa voi käyttää uretrarengasta. Kyseessä on silikoninen rengas, joka asetetaan emättimeen. Rengas tukee virtsaputkea ja estää virtsankarkailua.
Jos virtsa karkailee useamman kerran päivässä lantionpohjan lihasten harjoittamisesta huolimatta, kannattaa selvittää myös leikkaushoidon mahdollisuus. Nauhaleikkauksessa virtsaputken alle asetetaan nauha, joka tukee virtsaputkea. Ruiskutushoidossa virtsaputkeen ruiskutetaan geelimäistä tukiainetta. Tämä ei ole yhtä tehokas kuin nauhaleikkaus, mutta helpompi ja kevyempi vaihtoehto. Jos ruiskutushoito ei tehoa, voidaan kokeilla nauhaleikkausta.
Kokemuksia virtsankarkailusta synnytyksen jälkeen
”Pidättäminen tuntui vaikealta synnytyksen jälkeen. Hätä tuli yleensä todella vahvana siinä vaiheessa kun olin jo vessassa. Vaikka pissahätä ei hetki sitten ollut kova, niin saattoi tulla äkkiä hillitön kiire laskea housut alas. Välillä olin pulassa jos piti vaikka auttaa ensin lasta vessahommissa.”
”Kävin ennen jumppatuntia vessassa ja vielä tunnin aikanakin, mutta silti olin polvia myöten pissassa.”
”Ennen raskautta ja synnytystäkin saattoi joskus lirahtaa vaikka jos nauroi kovasti. Vaiva pahentui tosi paljon synnytyksen jälkeen, mutta lantionpohjan lihasten vahvistaminen tuntui auttavan.”
Lue lisää:
Yhdysnimet ovat kahden etunimen liitto
Millainen on hyvä äiti? – äitimyytti elää vahvana
Tasa-arvoinen vanhemmuus voi toteutua monella eri tavalla