Tiedettä lapsille – kokeile, opi ja hämmästy tieteestä
Tiedettä lapsille, olkaa hyvät! Lapsen luontoon kuuluu tutkiminen ja ihmetteleminen. Näin lapsi oppii ja saa saa uusia ajatuksia. Tieteellinen ajattelu ei kuitenkaan kehity ilman tavoitteellista opetusta.
Varhainen tiedekasvatus aloitetaan jo päiväkodissa ja siinä hyödynnetään lasten luonnostaan ilmenevää uteliaisuutta. Myös kotona voi tukea lapsen tieteellisen ajattelun kehittymistä ja samalla se on mukavaa tekemistä yhdessä aikuisen kanssa.
Tiedekasvatus kehittää lapsen kiinnostusta, ongelmanratkaisutaitoja, motivaatiota ja itsetuntoa. Varhaiset kokemuksest tutkimisesta ja syy-seuraussuhteiden huomaamisesta luovat vankan pohjan myöhemmälle oppimiselle.
Lähtökohtana ovat lasten omat kysymykset ja mielenkiinnon kohteet. Kysymyksiä voi napata arkisista tilanteista tai tietoisesti johdatella lasta ihmettelemään erilaisia asioita.
Tiedettä siellä ja tiedettä täällä!
Ensimmäisenä tieteestä tulee monelle mieleen savuavat koeputket ja mikroskoopit. Tieteilijät tekevät tiedettä työkseen, mutta tiede on meillä kaikilla läsnä jokapäiväisessä elämässä.
Tiede jaetaan yleensä karkeasti luonnontieteisiin ja ihmistieteisiin. Tiede tutkii siis luonnossa esiintyviä ilmiöitä sekä ihmisten käyttäytymistä ja tuotoksia, kuten taidetta ja yhteiskuntaa. On olemassa myös tieteidenvälisiä ja soveltavia tieteitä, kuten lääketiede ja tekniikka.
Lasten kanssa arkipäivän tiedettä voi olla esimerkiksi eri asioiden havainnointi, mittaaminen, luokittelu ja tulkinta. Ne voivat liittyä esimerkiksi luontoon, säätiloihin, esineisiin, lämpötiloihin, eri aineiden olomuotoihin, ihmisten käyttäytymiseen ja niin edelleen.
Tieteelliset menetelmät pähkinänkuoressa
Tieteellinen menetelmä on prosessi, jota voi soveltaa kaikenlaisiin tieteellisiin tutkimuksiin niin lapset kuin aikuiset.
- Tee havaintoja. Mitä näkyy, kuuluu, tuoksuu, tuntuu tai muuttuu?
- Laadi kysymyksiä. Miksi jotain tapahtuu? Mikä vaikuttaa asiaan?
- Tee oletus eli hypoteesi. Mitä asiasta voidaan päätellä ja olettaa tässä vaiheessa?
- Kokeile ja tutki, pitääkö hypoteesi paikkansa.
- Analysoi tutkimuksissa saadut todisteet.
- Tee loppupäätelmä ja esittele tulokset.
Tieteellinen menetelmä voi käytännössä tarkoittaa vaikkapa seuraavaa (esimerkki poimittu Hardy, F. & Mulvanny, S. 2020. Suuri Tiedekirja. Into):
- Havainto: Jääpala sulaa vesilasissa.
- Kysymys: Sulavatkohan jääpalat yhtä nopeasti myös muissa nesteissä?
- Hypoteesi: Jääpalat sulavat varmaan vedessä nopeammin kuin muissa kylmissä nesteissä.
- Tutkiminen: Laitetaan jääpaloja eri nesteisiin ja kirjataan sulamisajat.
- Analyysi: Vertaile sulamisaikoja.
- Loppupäätelmä: Toteutuiko hypoteesi vai tapahtuiko jotain yllättävää?
Freya Hardy & Sara Mulvanny: Suuri tiedekirja (2020), Into
Miten voisimme käsittää kaiken sen aineen, jota maailmankaikkeudessa on?
Tiedettä lapsille ja kiinnostuksen herättelyä voi tarjota myös kirjojen muodossa. Sain Innolta arvostelukappaleena mielenkiintoisen kirjan, joka on toteuttu lapsia ja nuoria houkuttelevalla tavalla, mutta josta riittää opittavaa myös aikuiselle. Aikuiset ovat toki oppineet koulussa perustiedot esimerkiksi sähköstä, geeneistä, lajien muuttumisesta ja alkuaineista, mutta siinä vaiheessa kun pitäisi tarkemmin selittää vaikkapa jaksollista järjestelmää tai energian säilymislakia, joutuu moni tavistallaaja pulaan.
Suuri tiedekirja opettaa tieteestä ylipäätään. Faktojen lisäksi kirjassa esitellään aiheeseen liittyviä ajattelijoita sekä heidän oivalluksiaan ja saavutuksiaan. Joskus asiat eivät etene toivotulla tavalla, ja usein hienoja ideoita ei tunnisteta pitkiin aikoihin. Tieteen tekeminen vaatii sinnikkyyttä, erehdysten ja virheiden tekemistä sekä uuden oppimista. Erityisen inspiroivia ovat esimerkit siitä, kuinka myös tavalliset ihmiset ovat tehneet merkittäviä löytöjä. Ei tarvitse olla tieteilijä tehdäkseen tiedettä.
Suosittelen kirjaa kouluikäisille lapsille, sillä tekstiä ja tietoa on todella runsaasti. Kirjassa käsitellään myös aikuisillekin monimutkaisia asioita. Alle kouluikäsille lapsille tietoa voi olla jopa liikaa, joten voi olla parempi aloittaa jostain hieman helpommasta.
Katie Daynes: Ihmeellisten ilmiöiden käsikirja (2021), Lasten Keskus
Kun aineita sekoitetaan keskenään, saattaa joskus tapahtua muutos, jota kutsutaan reaktioksi.
Sain myös Lasten Keskuksesta mielenkiintoisen uutuuskirja ihmeellisistä ilmiöistä ja tiedosta, jolla pötkii pitkälle. Ihmeellisten ilmiöiden käsikirja kannustaa ryhtymään tutkijaksi ja tekemään mielenkiintoisia kokeita ja havaintoja.
Heti kirjan aluksi havainnollistetaan sitä, miten meistä jokainen voi olla oman elämänsä pieni tutkija. Tutkijan välineitä tieteessä ovat esimerkiksi ajastin, suurennuslasi, viivoitin, mitta-astia ja muistikirja. Niillä pärjää jo pitkälle. Kirjan muut käsittelykappaleet kertovat yksityiskohtia muun muassa kasveista, eläimistä, ihmisistä, aineista, valosta, äänestä, sähköstä, säätiloista ja vuodenajoista. Näistä löytyy monta vastausta lapsen kysymyksiin ja paljon enemmän.
Tässä kirjassa kuvat ovat hallitsevassa roolissa, kun taas tekstiä on vähän ja lauseet lyhyitä. Siksi kirja sopii erityisen hyvin alle kouluikäsille ja pienille koululaisille.
Lisää lasten tiedekirjoja
- Heineecke, L.L. & Horton, C. 2018. Star Wars: tiedepaja. Sanoma Media Finland.
- Hirschmann, K. 2019. Ihanan iljettävät tiedekokeet.
- Howell, I. 2020. Kissat tykkää tieteestä. Otava.
- Padoa-Schioppa, P.M. 2018. Jännä tiedekirja: tutki ja tee kokeita.
- Rehunen, K. 2017. Tiedeleikkejä pikkututkijoille. PS-kustannus.
- Sarén, S. 2020. Tiede- ja teknologiapedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Otava.
- Vartiainen, J. 2018. Mistä syntyy tuulen voima?: tiedekasvatusta ihmetellen ja leikkien. PS-kustannus.
- Vartiainen, J. & Tuominen, S. 2019. Tiedeseikkailu-sarja. Sanoma Pro.
Lue lisää:
Perhevapaauudistus puhuttaa – mistä on kyse?
Painonnousu raskausaikana – mikä on sopivasti ja miksi paino nousee?
Kotityöt vievät aikaa – poimi vinkit ajan säästämiseen
