lapsen aivojen kehittyminen

Lapsen aivojen kehitys alkaa jo raskausaikana

Lapsen aivojen kehitys alkaa jo raskausaikana

Lapsen aivojen kehitys tapahtuu vaiheittain. Aivojen muovautuminen alkaa jo ennen synnytystä. Tärkeimmät vaikutukset aivojen kehitykselle syntyvät varhaisvuosien kokemuksilla ja oppimisella, erityisesti alle 3-vuotiaana. Kaikki mitä lapsi tekee ja kokee ensimmäisinä elinvuosinaan, muokkaa ja rakentaa hänen aivojaan.

Tärkein tekijä lapsen aivojen kehitykselle ovat myönteiset, ennustettavat ja luottamusta herättävät hoivakokemukset. Kun vauvan ja lapsen tarpeisiin vastataan, syntyy luottamus maailmaan ja sisäinen kokemus siitä, että on tärkeä ja että maailmaan ja muihin ihmisiin voi luottaa. Toisaalta hylkäämiset ja toistuvat laiminlyönnit voivat vaurioittaa pysyvästi lapsen aivojen kehitystä ja toimintaa.

Aivojen kehityksen vaiheet

Aivojen kehityksen ensimmäinen tärkeä vaihe on aivorungon kypsyminen kolme kuukautta ennen ja kaksi kuukautta jälkeen syntymän. Aivorunko vaikuttaa muun muassa sydämen sykkeeseen, hengitykseen, syömiseen ja perusvireyteen.

Toinen vaihe tapahtuu 2-8 kuukauden iässä, jolloin tunneaivokuori alkaa kehittyä. Silloin vauva alkaa kiinnostua uudella tavalla ympäristöstä ja muista ihmisistä. Ihmiskasvoista, katseesta ja kosketuksesta tulee tärkeitä virikkeitä aivojen kehittymiselle.

Tunneaivokuoren kypsyminen jatkuu voimakkaana noin puolentoista vuoden ikään saakka. Käytännössä kehitys näkyy kiintymyssuhteen muodostumisena ja kohdistumisena muutamiin läheisimpiin ihmisiin. Lapsi myös oppii tulkitsemaan muiden tunnetiloja.

Puolentoista vuoden iässä alkaa ajattelevan ja yhdistelevän aivokuoren kehitys, joka jatkuu läpi lapsuuden ja nuoruuden.

lapsen aivojen kehitys

Perintötekijät lapsen aivojen kehittymisessä

Lapsen kasvu ja kehitys tapahtuvat perintötekijöiden ja ympäristön yhteisvaikutuksessa. Näin ollen aivojen kehittymisessä lähtökohtana on perintötekijät, mutta ympäristö sanelee sen, miten synnynnäiset ominaisuuden, kyvyt, mahdollisuudet ja uhat tulevat käyttöön ja miten ne ilmenevät.

Perintötekijät näkyvät vauvan ja lapsen luontaisissa reaktioissa esimerkiksi yllättäviin ja pelottaviin tilanteisiin. Joillekin on luontaista reagoida vahvasti ja toinen ottaa rauhallisesti. Perintötekijät vaikuttavat myös siihen, missä vaiheessa lapsi oppii mitäkin. Vaikka ympäristö vaikuttaa aivojen kehittymiseen, ei vauvaa tai lasta kannata yrittää väkisin ”kehittää”, vaan antaa hänelle kasvurauha. Oppiminen ja kehittyminen ottavat aikansa.

Uni on elintärkeä lapsen aivoille

Uni on meille kaikille tärkeää, mutta pienellä lapsella uni vaikuttaa aivojen rakentumiseen ja oppimiseen. Päivän kokemukset sekä kielen ja liikkumisen harjaantuminen siirtyvät muistijäljiksi lapsen aivoihin, ja ne vakiintuvat erityisesti unen aikana. Unessa aivot käsittelevät uusia taitoja ja kokemuksia, ja siksi vauva voi kontata myös unissaan.

Unen tärkeyden vuoksi vuorokausirytmin muotoutuminen on lapselle tärkeä kehitystehtävä. Riittävä uni takaa myös sen, että lapsi kykenee päivällä keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen. Väsynyt lapsi ei pysty hallita impulssejaan ja saattaa muuttua ylivireäksi. Tukemalla lapsen rauhallista unta, voi ehkäistä muun muassa masennusta myöhäisemmässä elämässä.

lapsen aivojen kehitys

Liikuntaa aivoille

Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa yllättävän paljon myös aivoihin, niin lapsilla kuin aikuisilla. Liikunta lisää aivojen verenkiertoa sekä tuo ravinteita ja happea.  Lapsille on luontaista oppia liikkeessä ja tekemällä. Oppimista tapahtuu, kun lapsi saa tehdä ja kokeilla asioita ja pääsee puhumaan ja käsittelemään niin aikuisen kanssa.

Virikkeitä lapsen aivoille

Lapsen aivojen kehitys vaatii erilaisia virikkeitä. Seuraavassa vinkkilista arjen aivovirikkeisiin:

  • Arjen hyvä hoiva ja huolenpito.
  • Vapaa oleminen ja joutenolo, joka mahdollistaa luovuuden ja mielikuvituksen käyttämisen.
  • Sadut, lorut, runot, laulut.
  • Monipuolinen liikkuminen ja temppuilu.
  • Ulkoilu erilaisissa maastoissa ja maisemissa.
  • Keskustelut ja pohdinnat eri-ikäisten ihmisen kanssa.
  • Positiivinen kasvatus.
  • Käsillä tekeminen, esim. askartelu, käsityöt, rakentaminen.
  • Kotitöihin osallistuminen.
  • Mukavien asioiden tekeminen.
  • Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ruokarytmi sekä uusien makujen maisteleminen ja ruoanlaittoon osallistuminen.
  • Arkinen havainnointi ja asioiden ihmettely.
  • Tunteiden sanoittaminen ja tunnekasvatus. Lue esim.

Lue myös: Lapsen ajattelun kehitys – harjoittele näin taitavaa ajattelua lapsen kanssa

Lasten tietokirjoja aivoista

Lasten kanssa voi tutustua tarkemmin aivoihin ja niiden toimintaan. Aivot ovat kiehtova ja monimutkainen aihe, joka kiinnostaa monen ikäisiä.

Sain Lasten Keskukselta arvostelukappaleena Betina Ip & Mia Nilsson: Oivat aivot (2020). Kirja on tutkimusretki ihmisen aivoihin. Kyseessä on tietokirja, mutta tietoa annostellaan mukavasti tarinan muodossa. Siinä aivotutkijana toimiva pöllö herättää kiinnostuksen aiheeseen ja johdattaa lapsen aivojen monimuotoiseen todellisuuteen.

Oivat aivot ei välttele vaikeita termejä, kuten aivokurkiaisia, synapseja ja neuroneja. Merkilliset asiat on kuitenkin konkretisoitu niin, että lapsi (ja aikuinen) voi ymmärtää asian, ja asiat on helppo muistaa myös myöhemmin. Esimerkiksi aivosolujen viestit kuvataan kirjekuorien ja lähettien avulla. Ihmisen muistivarasto havainnollistetaan kirjassa varastona, jossa osa muistoista on talletettu pitkäkestoisen muistin laatikoihin, osa läpinäkyviin tiedostamattoman muistin laatikoihin ja osa muistoista menee suoraan jäteastiaan.

Joka puolella maapalloa ihmiset osoittavat tunteitaan samalla tavalla. Pystymme siis tunnistamaan toistemme tunteita silloinkin, kun emme puhu samaa kieltä.

oivat aivot

Muita mielenkiintoisia kirjoja aivoista ja niiden toiminnasta aikuisille:

  • Burnett, D. 2019. Onnelliset aivot: mistä onnellisuus syntyy ja miksi? Scanria.
  • Eagleman, D. 2020. Aivot: ihmisen tarina. Atena.
  • Gazzaniga, M.S. 2020. Tietoisuusvaisto: miten aivot tuottavat mielen. Terra Cognita.
  • Haavisto, M. & Sotala, K. 2020. Hyvä mieli: päivitä aivosi parempaan elämään. Oppian.
  • Heilig, M. 2019. Naisen aivot, miehen aivot: onko aivoilla sukupuolta? Atena.
  • Huttu, T. & Heikkinen, K. 2020. Pää kylmänä: näin tuet teinin aivojen itsenäistymistä. WSOY.
  • Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. PS-kustannus.
  • Isomäki, H. & Uusitalo, N. 2020. Aivotaidot: käytä päätäsi paremmin. Gummerus.
  • Malabou, C. 2021. Mitä on tehtävä aivoillemme? Tutkijaliitto.
  • Paavilainen, P. 2020. Kuinka ajatukset syntyvät: aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Gaudeamus.
  • Paavilainen, P. & Hovi, S-M. 2020. Toimivat aivot: kognitiivisen neurotieteen perusteita. Edita.

Lue lisää:

Mistä asioista lapsi saa päättää?

Lapsiperheen raha-asiat – näillä talousvalmentajan vinkeillä onnistut

Painonnousu raskausaikana – mikä on sopivasti ja miksi paino nousee?

 

Lapsiarkea Media

Lapsiarkea Mediassa meillä on useita sisällöntuottajia, joista osa toimii freelancer-periaatteella.

Pyrimme aina tuomaan sinulle mielenkiintoista tietoa lapsiarkeen liittyen.

Kommentoi alle oma mielipiteesi

Tilaa uutiskirje

Liity tästä suositun uutiskirjeemme saajaksi ja saat rahanarvoisia vinkkejä vauva-arkeen.

Takaisin ylös