Pitkä imetys herättää vahvoja tunteita ja asenteita
Jenny Säilävaara tutki Jyväskylän Ylipistolle tekemässä väitöskirjassaan (2021) pitkään imettäneiden äitien fyysistä, sosiaalista ja emotionaalista tilaa. Pitkä imetys on väitöskirjassa määritelty yli vuoden ikäisen lapsen imettämiseksi.
Imetysnormiin ei kuulu pitkä imetys
Säilävaaran mukaan suomalainen imetysnormi asettuu 12 kuukauden kohdalle. Tämä tarkoittaa, että lapsen täyttäessä vuoden, on yleinen oletus imetyksen päättymisestä viimeistään tässä vaiheessa. Kuitenkin lapsen luonnollinen vierottautumisikä ajoittuu 2-7 ikävuoden välille.
Mitään virallista pitkän imetyksen rajaa ei ole olemassa. Kansainvälisissä tutkimuksissa vuosi on kuitenkin ollut usein pitkän imetyksen raja. Myös neuvoloissa imetystä seurataan aktiivisesti vain vuoden ikään saakka.
Imetyssuositukset ovat muuttuneet vuosien varrella. Esimerkiksi 1950-luvulla ohjeena oli imettää tarkasti kellon mukaan ja kiinteitä ruokia annettiin jo muutaman viikon iästä lähtien. 1970-luvulla suositeltiin hyödyntämään korvikkeita, sillä äitiysvapaat olivat lyhyitä. Pitkäkestoisin imetyssuositus oli 1980-luvulla, jolloin imetystä suoteltiin jatkettavan vähintään kahden vuoden ajan.
Tällä hetkellä THL:n imetyssuosituksissa on täysimetys 4-6 kuukauden ikään, jonka jälkeen osittaisimetystä vähintään vuoden ikään saakka. Suosituksissa ei siis kannusteta lopettamaan imetystä 12 kuukauden kohdalla, vaikka moni tuntuu sillä tavalla suositukset tulkitsevan. Tilastojen mukaan suomalaisäidit imettävät keskimäärin vain 7-8 kuukauden ajan.
Lue lisää: Täysimetys 6kk on suositus, jota toteuttaa vain 1% äideistä
Vielä 1990-luvulla Neuvolakirjassa luki, että imetyksen lopettamiseen ei ole ylärajaa, mutta että yli yksivuotiaan imettämisestä ei ole olemassa todistettavia hyötyjä. Tämä käsitys tuntuu olevan edelleen monilla, vaikka nykyään tiedetään imetyksen hyödyistä paremmin. Pitkä imetys muun muassa suojaa äitiä rintasyövältä ja antaa lapselle infektiosuojaa. Lisäksi se on ekologista ja ravintoarvoiltaan aina loistavaa ravintoa. Äidinmaito ei muutu sokerilitkuksi.
Suomalaiseen äitiyteen kuuluu vahvasti imettämisen normi. Imetykseen kannustetaan ja moni äiti tuntee suuria paineita asian suhteen tai pettymystä, jos imetys ei onnistukaan. Toisaalta normiin ei kuulu yli 1-vuotiaan lapsen imettäminen. Kulttuurillisesti äitejä siis painostetaan aloittamaan imetys, mutta se myös pitäisi lopettaa ajoissa.
Kaappi-imettämistä
Säilävaaran tutkimuksessa osa äideistä kertoi olevansa niin sanottuja kaappi-imettäjiä. He eivät uskaltaneet imettää yli vuoden ikäistä lastaan julkisesti, vaikka vauvaikäisen imetys koettiin mahdolliseksi kaikissa paikoissa. Äidit joutuivat miettimään, missä tilanteessa ja kenen seurassa lapsen imettäminen on mahdollista.
Normatiiviset odotukset aiheuttavat sen, että naisruumiin siveysvaatimukset tulevat haastetuksi, kun äiti imettää selkeästi vauvaiän ohittanutta lastaan. Osa äideistä ei välitä ympäristön reaktioista, mutta moni ymmärrettävästi arkailee niitä.
Äidit kertoivat kokemuksiaan siitä, miten joillain ihmisillä on vaikeuksia suhtautua asiallisesti pitkään imetykseen. He kuvasivat imetyksen noloksi ja tahtomattaan provosoivaksi muiden seurassa. Äidit myös kertoivat asenteista, joissa pitkä imetys nähdään liian läheisenä suhteena lapsen kanssa ja epäterveen seksuaalisena tekona.
Vihamieliset asenteet aiheuttavat sen, että moni äiti salaa imettämisensä. He haluavat suojella itseään, mutta erityisesti lapsiaan vihamielisiltä ja asenteellisilta puheilta.
Säilävaaran mukaan lapsen kasvaessa äidin muilta saama tuki vähenee. Lapsen isä saattaa suhtautua negatiivisesti imettämiseen ja sukulaiset puhuvat suoraan lapselle imettämisen lopettamisesta. Lähes puolet äideistä kertoi myös negatiivisista kohtaamisista terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tämän takia osa äideistä salaa imetyksen esimerkiksi neuvolassa tai hammaslääkärissä.
Ulkopuolisten on joskus vaikea ymmärtää vauvaiän ohittanutta lasta imettävää äitiä. Tutkimuksessa äidit perustelivat imetyksen jatkumista muun muassa sillä, että se helpottaa arkea, se on helppoa ja että se vahvistaa äidin ja lapsen suhdetta.
Lue lisää: Tandemimetys – Liisa imettää 2- ja 4-vuotiaita lapsiaan
Imetyspuhetta mediassa
Imetykseen liittyvät uutiset ja artikkelit mediassa voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: kuinka pitkä imetys on sopiva, julki-imettäminen ja imetyksen terveysvaikutukset.
Mediassa on kirjoitettu imetyksestä viime vuosina runsaasti, mutta käsitykset pitkäkestoisesta imetyksestä ovat hyvin yksipuolisia. Pitkänä imetyksenä nähdään usein ensi-imetyksen jälkeen tapahtunutta imetystä. Asiantuntijoina esiintyvät yleisimmin imetyksen parissa työskentelevät, eivät äidit itse.
Julki-imetyksen suhteen media toistaa asennetta, jossa äidit saavat imettää, mutta imetys pitää tehdä tarpeeksi hienovaraisesti, huomiota herättämättä tai kokonaan huomaamatta. Äideillä on ikään kuin vastuu muiden viihtyvyydestä heidän imettäessään julkisissa tiloissa.
Lapsen imettäminen on aina normaalia
Säilävaara toivoo, että tutkimuksensa avulla hän voisi edesauttaa yhteiskuntaa, jossa äitiys voidaan nähdä normaalina äidin imetyksen kestosta riippumatta. On tärkeää, että myös ne äidit, jotka eivät imetä lainkaan, pääsevät hyväksynnän sisäpuolelle.
Unelmatilanteessa äidit eivät kohtaisi paheksuntaa tai ilkeitä kommentteja, jotka voivat kohdistua myös suoraan lapseen. Kohtaamiset terveydenhuollon ammattilaisten kanssa olisivat kunnioittavia ja ammattilaisilla olisi oikeaa tietoa imettämisestä. Äideille ei annettaisi pyytämättä ohjeita vierottamiseen ja heidän valintojaan ei taivasteltaisi.
Oletko sinä mukana rakentamassa tällaista unelmatilannetta?
Lue lisää:
Imetysmuistoja – Kolme tarinaa imetyksestä
Lapsen ajattelun kehitys – harjoittele näin taitavaa ajattelua lapsen kanssa
Lapsiperheen raha-asiat – näillä talousvalmentajan vinkeillä onnistut
