HPV-rokote – Erikoislääkäri Olli Erkolan näkemyksiä asiaan
HPV-rokote jakaa mielipiteitä. TerveysSummit-verkkotapahtumassa oli viime lauantaina kenties tapahtuman historian tärkein haastattelu, jossa käsiteltiin julkisuudessa vaiettuja HPV-rokotteen riskejä ja haittavaikutuksia. TerveysSummit on Suomen suurin terveystapahtuma, joka järjestettiin viime viikolla (23.-29.11.2020) viidennen kerran.
Tapahtuman suosio on kasvanut nopeasti ja haastatteluja on katsottu vuosien aikana jopa miljoonia kertoja. TerveysSummitin tarkoitus on aina ollut antaa harvinaisemmille terveysalan asiantuntijoille ja tekijöille tilaisuus saada äänensä kuuluviin ilman sensuuria, arvostelua tai toimituksellista ohjausta.
HPV-rokotteen riskeistä oli lauantaina kertomassa anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, dosentti Olli Erkola, joka on hoitanut useita HPV-rokotteen ottamisen jälkeen vakavasti sairastuneita lapsia. Haastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan täältä.
Miksi ja kenelle HPV-rokote annetaan
HPV-rokote otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2013. Kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteen saavat maksutta 10–12-vuotiaat eli 5.-6.-luokalla olevat oppilaat. Rokotteella pyritään torjumaan erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. Tämän lisäksi sillä pyritään ehkäisemään osaa emättimen ja ulkosynnytinten syövistä, pään ja kaulan alueen syövistä sekä peräaukon ja peniksen syövistä. Tästä syystä myös pojat otettiin Suomessa mukaan rokotusohjelmaan tänä syksynä.
Rokotusohjelmassa alle 15-vuotiaille tarjottavaan Cervarix-rokotussarjaan kuuluu kaksi pistosta. Ensimmäisen ja toisen annoksen välin tulee olla vähintään viisi kuukautta. Ensimmäinen annos annetaan 5. luokalla ja toinen annos annetaan 6. luokalla. Jos 6. luokalla oleva ei ole saanut HPV-rokotetta, hänelle annetaan ensimmäinen annos 6. luokalla.
Jos rokotukset aloitetaan kun nuori on alle 15-vuotias, annetaan rokotetta kaksi annosta. Jos rokotukset aloitetaan kun nuori on täyttänyt 15 vuotta, annetaan hänelle yhteensä kolme annosta. THL:n mukaan tällä hetkellä ei tiedetä, tarvitaanko tehosteita. Rokotussuoja kestää viranomaisten arvioiden mukaan ainakin 10 vuotta.
HPV-rokotteen haittavaikutukset
THL listaa sivuillaan tavanomaisimpia heti rokotteen ottamisen jälkeen havaittuja haittavaikutuksia. Näitä ovat mm. pistosalueen paikallisoireet, kuten kipu, punoitus ja turvotus. Muita todettuja ohimeneviä yleisoireita ovat THL:n mukaan:
- Paikallinen kipu, jota on kertonut saaneensa yhdeksän kymmenestä.
- Pistosalueen punoitus tai turvotus, jota on ollut lähes joka toisella.
- Päänsärky tai sairauden tunne, jota on ilmennyt lähes joka toisella.
- Lihassärky, jota on esiintynyt joka toisella, osalla heistä vain rokotetussa käsivarressa.
- Pahoinvointi, oksentelu, ripuli tai vatsakipu, jota on ollut runsaalla neljäsosalla.
- Nivelsärky, jota on ilmennyt noin joka viidennellä.
- Kuume tai lämpöily, jota on esiintynyt noin 15 prosentilla.
Pitkäaikaisvaikutuksista tai vakavista haittavaikutuksista ei THL kuitenkaan kerro mitään, vaan heidän verkkosivuilla todetaan: ”HPV-rokotuksen jälkeen ilmenneet oireet eivät välttämättä johdu rokotuksesta”. Näistä vakavista haittavaikutuksista on noussut paljon keskustelua viime vuosina ja ongelmaa haluttiin tuoda esiin myös Olli Erkolan haastattelussa.
HPV-rokotteen vakavat haittavaikutukset
Olli Erkola kertoo TerveysSummitin haastattelussa, että vertaistukiryhmien kautta on todettu Suomessa olevan ainakin 50 tapausta, joissa lapsella on alkaneet erittäin vaikeat oireet sen jälkeen kun hänelle on annettu HPV-rokote.
Näissä tapauksissa on yhteistä se, että ennen normaalia elämää viettäneet nuoret eivät ole enää pystyneet käymään koulussa erilaisten kognitiivisten ongelmien tai vakavan sairastumisen vuoksi. Viranomaisten mukaan tämä on sattumaa, eikä liity mitenkään virukseen, vaikka nuoren elämässä ei olisi tapahtunut muita muutoksia.
Pahimmissa tapauksissa lapsen kunto on heikentynyt niin, että hän on joutunut vuodepotilaaksi. Oireina on kuvattu raajojen kylmenemistä, tasapaino-, näkö- ja kuulohaittoja, kouristuskohtauksia, vakavia kiputiloja, joihin lääkkeet eivät auta sekä vakavaa valonarkuutta.
Erkola kertoo haastattelussa omasta potilaastaan, joka oli aiemmin terve, koulussa menestynyt, liikuntaa harrastanut lapsi. HPV-rokotteen ottamisen jälkeen potilas sai niin vakavat ja moninaiset oireet, että oli täysin autettava ja vanhempien hoidon varassa. Hän ei pystynyt syömään eikä juomaan ja hänelle suunniteltiin ruokintaletkun asentamista. Hän kärsi nielemisvaikeuksien lisäksi todella kovista kiputiloista, usean minuutin kestoisista kouristuskohtauksista sekä vakavista kognitiivisista ongelmista.
Muita maailmalla kirjattuja haittavaikutuksia, joita on todettu sen jälkeen kun HPV-rokote on annettu ovat olleet mm. munasarjojen toimintahäiriöt, ennenaikainen menopaussi, hedelmöittymisvaikeudet, lisääntynyt keskenmenoriski, allergiset reaktiot, keskushermoston ongelmat, kouristuskohtaukset ja epilepsia. Lisäksi on todettu yhteys HPV- rokotteen ja CFS:n eli Krooninen väsymysoireyhtymän sekä POTS:n eli Posturaalinen ortostaattinen takykardia -oireyhtymän välillä.
POTS:n oireisto on laaja ja siihen kuuluvat mm. korkea sydämen sykkeen nousu selinmakuulta pystyasentoon noustessa, huimausta, kouristuskohtauksia, keskittymis- ja muistivaikeuksia, aivosumua sekä vakavia lukemis- ja oppimisvaikeuksia.
Rokotteen tehosta ei ole näyttöä
THL on listannut verkkosivuilleen rokotteen hyötyjä, niistä voi lukea täältä. HPV-rokote on kuitenkin niin Suomessa kuin muualla maailmalla niin tuore, ettei näitä THL:n esittelemiä hyötyjä tai pitkäaikaisvaikutuksia ole voitu vielä näyttää toteen. Käytännössä kaikki tutkimukset rokotteen pitkäaikaishyödyistä ovat täysin spekulaatiota, sillä todellista näyttöä asiasta ei ole vielä saatu.
Erkola kertoo haastattelussa, että seurannassa on mm. todettu vasta-ainepitoisuuksien pysyneen koholla pitkään, joka indikoisi sitä, että rokotteen suoja kestää vuosikausia. Rokotteen tavoite olisi luoda 30-40 vuoden suoja, jolloin kohdunkaulansyöpä yleisimmin puhkeaa. Todellista näyttöä 30 vuoden päähän ei kuitenkaan vielä ole. Myös THL toteaa verkkosivuillaan, että tällä hetkellä ei tiedetä, tarvitaanko tehosteita. Rokotussuoja kestää arvioiden mukaan ainakin 10 vuotta.
Erkola toteaa myös, että rokotevalmistajien omien tilastojen mukaan mahdollisuus kuolla HPV-rokotteen aiheuttamiin komplikaatioihin on jopa 37 % suurempi kuin itse kohdunkaulansyöpään koko elinaikana. Eli riski kuolla teini-ikäisenä rokotteeseen on suurempi kuin itse syöpään keskimäärin 50-60-vuotiaana. Voidaanko silloin vielä sanoa, että rokotteesta on enemmän hyötyä kuin haittaa?
Erkola kertoo TerveysSummitin haastattelussa myös, että muualla maailmalla mm. Intia on luopunut rokotteesta kokonaan. Tanskassa ja Japanissa rokote on jätetty pois kansallisesta rokoteohjelmasta, mutta halutessaan se on kaikille saatavilla. Kaikissa näissä maissa rokotteesta on aiheutunut runsaasti ongelmia, jotka ovat päässet julkisuuteen.
Australiassa todettiin vuonna 2016 kohdunkaulansyöpien lisääntyneen 33-36 % ikäryhmästä riippuen vaikka rokotukset olivat olleet mukana rokoteohjelmassa jo usean vuoden ajan. Syöpien esiintyvyyden pienenemistä ei siis pystytty näyttämään toteen.
Austaralialaistutkimuksissa todettiin myös, että HPV-virusta valmiiksi kantavalle henkilölle rokote saattaa olla haitallinen ja jopa lisätä syövän esiintyvyyttä. WHO:n tilastoihin on kirjattu maailmanlaajuisesti yhteensä 445 kuolemantapausta, yli 100 syöpätapausta sekä yli 300 000 tapausta, joissa on todettu erilaisia sivuvaikutuksia.
Kuka kantaa vastuun?
”Jos rokotteen saamisen jälkeen tulee sivuvaikutuksia tai oireita tulisi ne kirjata rokotekomplikaatioina, kunnes toisin todistetaan”, Olli Erkola toteaa haastattelussa. Näin ei kuitenkaan ole, sillä riittävän selvää syy-seuraus-suhdetta ei ole pystytty näyttämään toteen. Terveydenhuollon ammattilaiset eivät osaa auttaa potilaita, sillä oireet ovat laaja-alaisia ja kokonaisuus on vaikea. Rokotevalmistajat ja viranomaiset vetäytyvät vastuusta.
Ensimmäisen vuoden aikana (2013-2014) haittavaikutusrekisteriin kirjattiin Suomessa 124 ilmoitusta. Vuosina 2013-2017 ilmoituksia kerättiin yhteensä 248 kappaletta. Velvollisuus ilmoittaa haittavaikutuksista poistui vuonna 2017 ja tämän jälkeen ilmoituksia on tullut vähemmän. Esimerkiksi USA:ssa ja Briteissä on arvioitu, että vain noin 1 % haittavaikutuksista ilmoitetaan viranomaisille. Tästä voisi päätellä, että luvut ovat todellisuudessa huomattavasti suurempia.
Kun jokin rokote otetaan mukaan rokotusohjelmaan, tehdään yleensä rokotevalmistajan kanssa vastuuvapautussopimus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rokotevalmistajia vastaan ei voida nostaa syytteitä. Suomessa THL vastaa mahdollisista rokotteisiin liittyvistä ongelmista. Näin on myös HPV-rokotteen kohdalla.
Käytännössä korvauksia on mahdotonta saada, sillä viranomaiset eivät myönnä rokotuksen aiheuttavan minkäänlaisia pysyviä haittavaikutuksia. Näitä tapauksia ei kirjata rokotekomplikaatioina, vaan terveysviranomaisten virallinen kanta on se, että oireet ovat psykogeneettisiä ja ne ovat puhjenneet sattumalta rokotteen ottamisen jälkeen. Joissakin tapauksissa on todettu geneettinen alttius ja todettu, että oireet olisivat saattaneet puhjeta joka tapauksessa. Kukaan ei siis kanna vastuuta lapsen tai nuoren menetetystä elämästä.
HPV-rokote – Mikä on hinta yhteiskunnalle?
Vakavissa haittavaikutuksissa kärsijänä ei ole pelkästään sairastunut lapsi, vaan siitä kärsii koko perhe. Tapaukset tulevat myös kalliiksi yhteiskunnalle, jos vanhempi joutuu jäämään lapsensa omaishoitajaksi. Lisäksi perhe saattaa tarvita myös muuta apua yhteiskunnalta, terveyspalveluista puhumattakaan. Sairastuneesta lapsesta ei välttämättä tule koskaan veronmaksajaa.
TerveysSummitin haastattelussa keskusteltiin lisäksi kouluissa esiintyvästä ryhmäpaineesta. Näihin keskusteluihin törmää myös somekanavissa. Suurin osa nuorista ottaa rokotteen, koska kaikki muutkin ottavat ellei vanhemmat sitä erikseen kiellä. Olen kuullut myös tapauksista, joissa terveydenhoitaja on painostanut lasta rokotteen ottamiseksi. Monet vanhemmat ovat kokeneet koteihin suuntautuvan viestinnän olevan erittäin rokotemyönteisteistä ja jopa painostavaa. Sen sijaan riskeistä vaietaan.
USA:ssa on laskettu, että yhden syöpätapauksen estäminen maksaa yhteiskunnalle noin 18 miljoonaa dollaria. Ottaen huomioon rokotteen riskit, tämä tuntuu liian kalliilta hinnalta niin yksilöille kuin yhteiskunnalle maksettavaksi.
TerveysSummitin haastattelussa käytiin läpi myös mitkä HPV-rokotteen aineosista aiheuttavat komplikaatioita ja miten tämä kyseinen rokote eroaa muista rokotteista sekä mitä tarkoittaa New Medical Condition. Voit katsoa Olli Erkolan haastattelun kokonaisuudessaan täältä.
Lue lisää:
Lapsen oppiminen ei vaadi pakottamista
Lasten iltasatu rauhoittaa yöunille
Jouluruoat – Viikon helpot Ruuhkiseseptit
Lasten satukirjoja, jotka vievät toisiin maailmoihin
