Lapsen oppimisvaikeudet – vinkkejä koulunkäyntiin ja opiskeluun
Tässä Lapsen oppimisvaikeudet -artikkelissa on käytetty lähteenä PS-kustannukselta arvostelukappaleena saatua kirjaa Tiina-Maria Päivänsalo: Oppimiskoodi – Kuinka oppiminen onnistuu (2020).
Tiina-Maria Päivänsalo on psykologian aineenopettaja lukiossa ja kokenut oppikirjailija. Päiväsalo aloitti oppilailleen kurssin nimeltä ”Oppimisen taidot”, kehitti sitä palautteen pohjalta, teki kokeiluja, etsi tietoa, luki, ajatteli ja kirjoitti. Kahdeksan vuoden työskentelyn jälkeen syntyi kirja nimeltä Oppimiskoodi.
Kirja on kirjoitettu niille, jotka haluavat kehittää omaa oppimistaan sekä niille, jotka opettajan, ohjaajan tai vanhemman roolissa haluavat tukea jonkun toisen oppimista. Kirjan aihepiirit ovat sovellettavissa koulunsa juuri aloittaneista ekaluokkalaisista aina jatko-opiskelijoihin saakka. Itse asiassa löysin kirjasta paljon hyviä aiheita ja vinkkejä, joita voi soveltaa myös työelämään.
Oppimiskoodi on 365-sivuinen tuhti tietopaketti, joka sisältää kolme osiota: toiminnan taidot (suunnittelu, tavoitteiden asettelu, aloittaminen, keskittyminen, ajanhallinta), ajattelutaidot (opiskelutekniikka, opiskelun käytäntöihin liittyvät taidot, tiedon jäsentely) ja tunnetaidot (motivaatio, oppimiseen liittyvien tunteiden käsitteleminen ja hallinta, palautumistaidot).
Oppimisvaikeudet ja oppimisen tukeminen
Tähän artikkeliin poimin kirjasta muutamia käytännön vinkkejä siihen, miten vanhemmat voivat tukea peruskoulu- tai lukioikäisen lapsensa oppimista ja koulunkäyntiä. Vinkit sopivat ihan kaikille oppilaille ja opiskelijoille, sillä vaikka oppimisvaikeudet eivät olisi ongelma, oppimista voi silti tehostaa ja siitä tehdä mielekkäämpää.
Ajankäyttö
Oppiminen edellyttää aikaa. Toisaalta pelkkä koulutöihin kulutettu aika ei takaa hyviä oppimistuloksia.
- Nopeuden tavoittelu ei aina johda tehokkuuteen. Kiireessä oppimisen jäsentämisen ja valmistelemisen vaiheet jäävät tekemättä, jolloin oppimiseen kuluu paljon aikaa.
- Oppimisalueita kannattaa priorisoida. Mitkä asiat vaativat välitöntä hoitamista? Mitä lapsi tai nuori osaa jo hyvin? Mitä olisi tärkeintä harjoitella? Missä voi tinkiä laadusta?
- Asioiden jättäminen viime tippaan on pidemmän päälle ongelmallista. Aikarajojen puristuksessa työskentely muistuttaa tulipalojen sammuttelua sekä aiheuttaa stressiä ja heikentää oppimistuloksia. Kannusta oppijaa työskentelemään myös silloin, kuin ei olisi aivan pakko.
Keskittyminen
Hyvä keskittyminen säästää aikaa, vähentää virheitä, lisää onnellisuutta ja vähentää ahdistusta sekä parantaa oppimistuloksia. Keskittymisen ei tarvitse tarkoittaa tuntikausien yhtäjaksoista puurtamista, eikä sitä ole edes tarpeen tavoitella. Keskittymisen voimavaraa voi hyödyntää lyhyissä ja tehokkaissa puuskissa.
- Keskittymistä voi edesauttaa esimerkiksi sulkemalla nettiyhteyden tietokoneesta ja jättämällä älypuhelimen toiseen huoneeseen.
- Hyvä vireystila edesauttaa keskittymistä. Vireystilaa voi nostaa pitämällä tarpeeksi taukoja sekä vaihtelemalla aihetta, opiskelutapaa ja ympäristöä.
- Joskus keskittymistä voi auttaa jokin oheistoiminto, kuten piirtely tai musiikin kuuntelu.
- Älä vaadi liian pitkää keskittymistä. Jo 10 minuutin tehokas ja keskittynyt työskentelyjakso on hyödyksi.
- Keskittymiskyky vahvistuu kun sitä harjoituttaa.
- Mindfulness-harjoittelu parantaa keskittymiskykyä.
Tavoitteellisuus
Sillä on väliä, millaisia tavoitteita oppija tekee. Päämäärätavoitteiksi kutsutaan esimerkiksi tiettyä keskiarvoa päättötodistuksessa tai opiskelupaikan saamista. Tällaiset tavoitteet voivat johtaa huomion väärään kohteeseen ja lisätä stressiä. Oppimisen kannalta tehokkaampaa on tehdä prosessitavoitteita, jotka liittyvät itse tekemiseen. Prosessitavoitteena voi olla esimerkiksi kirjoittaa esseetä ensi viikolla tunnin verran tai harjoitella joka päivä ruosin epäsäännöllisiä verbejä kymmenen minuutin ajan.
Prosessitavoitteiden hyötyjä:
- Onnistuminen on välitöntä.
- Tehtävä on pilkottu osiin.
- Ahdistus ja stressi vähenevät.
- Uudelleen aloittaminen on helppoa.
- Auttaa saavuttamaan myös päämäärätavoitteet.
Suunnitelmallisuus
Opintojen suunnittelu auttaa hahmottamaan käytettävissä olevaa aikaa, asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja pilkkomaan kokonaisuuksia osiin. Suunnitelman on tarkoitus tukea toimintaa, mutta suunnitelmassa pysyminen ei ole onnistumisen mittari. Suunnitelmia voi muuttaa tilanteen mukaan.
- Toimiva suunnitelma on riittävän väljä ja se jättää tilaa myös vapaa-ajalle ja palautumiselle.
- Suunnitelmassa kannattaa ottaa huomioon, milloin on paras ja tehokkain aika työskennellä ja kuinka pitkän ajan oppija jaksaa kerrallaan keskittyä.
Motivaatio
Joskus oppimisen esteenä on huono motivaatio. Motivaatio-ongelmat voidaan jakaa neljään eri luokkaan niiden taustatekijöiden perusteella.
- Tunteen puute tarkoittaa motivaation yhteydessä sitä, että harjoituksia on vaikea tehdä muuta kuin innostuneena, iloisena, virkeänä ja tyytyväisenä. Harva saa kaikkea tarpeellista aikaiseksi, jos tekee vain silloin kun huvittaa. Ratkaisuja: Tunteiden salliminen ja sen huomaaminen, että toimeen voi tarttua siitä huolimatta. Alkuun pääseminen on usein vaikein kohta.
- Jos tavallisesti motivoitunut ja ahkera oppilas kärsii yllättäen motivaation puutteesta, saattaa syynä olla voimavarojen puute. Ratkaisuja: Lepääminen, palautuminen, priorisointi, armollisuus, hyvät yöunet ja tauottaminen.
- Uskon puute syntyy epäluottamuksesta omiin kykyihin ja saa välttelemään harjoittelemista ja yrittämistä. Ratkaisuja: Omien ajatusten kuunteleminen ja niiden kyseenalaistaminen. Mistä epäluottamus kumpuaa ja voiko ajatuksiin luottaa? Rohkeudeksi kutsutaan sitä, että yrittää vaikka pelkää epäonnistumista.
- Suunnan puute tarkoittaa sitä, ettei koe oppimista tarpeelliseksi. Ratkaisuja: Arvojen ja elämän suunnan selkiyttäminen muiden kanssa keskustelemalla. Ymmärrys siitä, että vaikka yksittäinen tehtävä voi näyttää turhalta, sille on jokin tarkoitus suuremmassa kokonaisuudessa.
Tutkitusti toimivia opiskelutapoja
Kirjassa esitellään sellaisia opiskelutapoja, jotka arkijärjen mukaan ovat järjettömiä, mutta tutkimusten mukaan tehokkaita pitkäaikaisen kannalta. Joskus oppimisvaikeudet voivat helpottaa, kun opiskelutyyliä hieman muuttaa.
Oma kokemus vie joskus hakoteille, sillä tietyt opiskelutavat edistävät lyhytaikaista muistamista, jolloin tapa vaikuttaa tehokkaalta ja toimivalta. Pitkäaikaisen oppimisen tuloksia ei samalla tavalla huomaa välittömästi.
- Harjoittelun hajauttaminen useille kerroille on tutkimusten mukaan tehokkaampaa kuin yksi pitkä ja yhtenäinen harjoittelujakso. Asioiden opiskeluun kannattaa siis käyttää mieluummin kymmenen minuuttia kolmena eri päivänä kuin puoli tuntia yhtäjaksoisesti samana päivänä.
- Pitkäkestoista oppimista tehostaa aiheiden vaihteleminen ja ajan jättäminen opiskelukertojen väliin. Kannattaa mieluummin hypellä ei aiheiden välillä (ABC, ACB, CAB) kuin harjoitella yksi asia kerrallaan (AAA, BBB, CCC). Hyppelyn edut saavutetaan kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun aiheessa on saavutettu riittävä perusymmärrys ja taitotaso. Alustavan opetteluvaiheen jälkeen hyppely eri aiheiden välillä auttaa hahmottamaan myös asioiden välisiä yhteyksiä.
- Joskus asiat kannattaa jättää kesken. Kun esitelmän tai esseen jättää sopivasti keskeneräiseksi, asia jää hautumaan mieleen. Näin projekti etenee kuin itsestään. Hauduttelun hyödyt saavutetaan silloin, kun aiheeseen paneudutaan ensin kunnolla. Jos työ näyttää tyssäävän johonkin ongelmakohtaan, kannattaa suosiolla jättää asia päiväksi tai pariksi kesken ja jatkaa sitten työskentelyä.
Lue lisää:
Lapsi kotona, vanhemmat töissä – mitä tekemistä koululaiselle?
Helsinki maailman paras vanhempainvapaalle – Huonoimmat listattiin myös
Syyslomaideat: Kylpylä vai Lapin ruska?
