Lukemista lapsille – kirjavinkit lukuelämyksiin!
Tässä Lukemista lapsille -artikkelissa on esitelty kirjoja, jotka on saatu arvostelukappaleina Innolta, Minervalta, Mäkelältä ja S&S:ltä.
Kristin Roskifte: Kaikki lasketaan (2020)
Kaksikymmentäyksi ihmistä piilosilla. Yhdeltä pääsee pärskähdys. Yksi opettelee käsilläseisontaa. Yksi löydetään vasta illalla, kun pitää mennä kotiin.
Tässä kirjassa ensimmäisenä on nolla ja viimeisenä 7,5 miljardia. Näiden lukujen väliin mahtuu monta kuvaa, yksityiskohtaa ja arvoitusta. Kirja ei ole kerralla luettu, vaan sitä voi ja kannattaa tutkia lukuisia kertoja. Ja aina löytyy jotakin uutta.
Kaikki lasketaan on monella tapaa opettavainen ja toiminnallinen. Ensinnäkin ihmisten määriä voi tarkistaa laskemalla. Jokaiseen kuvaan liittyy myös lyhyt teksti, joka innoittaa tutkimaan yksityiskohtia tarkemmin. Missä onkaan se ihminen, jolta pääsee pärskähdys?
Kirja on mitä parhainta puuhaa yhdessä lapsen kanssa. Se suorastaan pakottaa kommunikointiin ja yhdessä tutkimiseen. Kuvien takaa voi keksiä mitä mielikuvituksellisimpia tarinoita: Mistä hän on tulossa? Miksi hän näyttää vihaiselta? Miksi hän on pukeutunut noin? Tuntevatko he toisensa?
Yksi tärkeä teema on ulkonäköön liittyvät streotypiat ja ennakko-oletukset. Kuka on taksikuski? Kuka on syyllistynyt rikokseen? Kuka on maalannut näyttelyn taulut? Kysymysten ja kuvien kautta on mahdollista pureutua lasten kanssa tärkeään aiheeseen: Mitä ihmisen ulkonäöstä voi päätellä vai voiko?
Kirja herättää myös ajatuksia siitä, että jokainen on tärkeä ja ainutlaatuinen. Jokainen kuuluu johonkin joukkoon. Elämme monenlaisissa ympäristöissä, joissa meillä on erilaisia rooleja.
Norjalaiskirjailijan alkuperäisteos Alle sammen teller voitti vuonna 2019 Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon. Raadin perusteluina palkinnolle olivat muun muassa tekstin runollisuus ja humoristisuus, uteliaisuuden herättäminen, kuvien ymmärtämiseen tarjotut johtolangat sekä tekstin ja kuvien luoma ainutlaatuinen ja vertaansa vailla oleva kokonaisuus numero- ja vilinäkirjagenressä.
Ryan T. Higgins: Kavereita ei saa syödä (2020)
”Joskus on hankala saada kavereita”, sanoo isä. ”Etenkin, jos haluat pistellä heidät poskeesi.”
”Katsos, Eppu, lapset ovat sisimmissään ihan niin kuin mekin. Mutta maukkaampia.”
Kavereita ei saa syödä -kirjaa ensi kertaa lukiessa vallitseva tunnetila on hämmennys. Tarina on mielikuvituksellinen ja suorastaan outo. Dinosaurus nimeltä Eppu aloittaa esikoulun ja heti ensimmäisenä päivänä hän syö kaikki eskarikaverinsa. Tässä kohtaa vilkaisin lapsiani, mutta onneksi he eivät vaikuttaneet pelästyneiltä. Kirjan alussa oli onneksi muistutettu, että oikeasti dinosaurukset ovat jo kuolleet sukupuuttoon ja että sinä et koskaan joudu Tyrannosaurus rexin syömäksi.
Onneksi lasten syöminen tarkoitti kirjassa heidän nielaisemistaan kokonaisina, jolloin Epun onnistui sylkäisemään heidät takaisin ehjinä, joskin hieman limaisina takaisin vapauteen. Tarina on lopulta kertomus ystävyydestä ja vastavuoroisuudesta. Siitä, kuinka olla hyvä ystävä, kuinka muita kannattaa kohdella, miten uusiin ihmisiin voi tutustua ja kuinka kaikkien kanssa voi tulla toimeen.
Lapseni huomasivat kirjassa selkeän eron suomalaiseen esikouluun: meillä ei tarvitse viedä omia eväitä. Muilta osin kuvaus eskariarjesta on niin realistinen kuin se voi olla dinosauruslapsen kanssa. Kaiken kaikkiaan todella hauskaa lukemista lapsille!
Pirkko Harainen & Leena Lumme: Kyllä se siitä, Emma (2020)
Eino meni äidin kanssa noutamaan palkinnon. Jättiläisjääkarhu oli melkein yhtä iso kuin Eino. Juuri tuollaista pehmolelua Emma oli aina toivonut.
Kyllä se siitä, Emma sisältää kolme tarinaa, jotka on aiemmin julkaistu erillisinä kirjoina: Emma ja koirakuume (2001), Älä narraa, Emma (2002) ja Emma ja harmillinen häviö (2003). Kolme kirjaa yhdessä eli paljon lukemista lapsille!
Tarinat käsittelevät juuri niitä aiheita, jotka ovat tärkeitä ja ajankohtaisia alle kouluikäisille lapsille ja pienille koululaisille. Ensimmäisessä tarinassa Emma toivoo itselleen koiraa, mutta idea joudutaan torppaamaan heti alkuunsa isän allergian takia. Toisessa tarinassa Emmalta lipsahtaa vale, jonka hän joutuu oikaisemaan. Totuuden kertominen ei tunnu helpolta, mutta palkitsee lopulta. Viimeisessä tarinassa Emmaa harmittaa, kun hän ei voita.
Tarinoiden lopussa on kysymyksiä, joita voi pohtia yhdessä lapsen kanssa. Mikä on hartain toiveesi juuri nyt? Milloin sinun on tehnyt mieli valehdella? Muistuuko mieleesi jokin makea voitto tai harmillinen häviö?
Aaron Blabey: Hurja jengi (2020)
Katsokaas, ennen häkkejä teidän selvittävä lasersäteistä. Jos joudutte säteeseen, hälyttimet laukeavat. Niin, ja teidät laseroidaan. Se muuten sattuu.
Hurja jengi -sarjakuviin kuuluu kaksi kirjaa: Hurja jengi ja Hurja jengi: Kotkottajat pulassa. Alakoululaisille suunnatuista kirjoista ei vauhtia eikä hulvattomia tilanteita puutu!
Sarjakuvat ovat hyvä keino aloittaa lukuharrastus, jos pelkän tekstin lukeminen tuntuu aloittelevalta lukijalta vielä turhan haastavalta tai jos kuvakirjat tuntuvat koululaisesta jo liian lapsellisilta. Hurjan jengin kirjat ovat tunnelmaltaan, kuvitukseltaan ja kielenkäytöltään selvästi koululaisille, ei niinkään pikkulapsille. Uskon, että kirjojen huumori iskee nimenomaan kouluikäisiin.
Hurjan jengin suosio lienee vasta alkutekijöissään Suomessa. Maailmalla kirjoja on myyty jo kaksi miljoonaa kappaletta 30 maassa. Vuonna 2021 sarjasta on myös tulossa Dreamworks-elokuva.
Linda Palm & Jessica Lindholm: Alli rakentaa (2020)
Alli haluaa rakentaa mieluummin majan.
Alli rakentaa kirjan Alli on 1,5-vuotias touhukas lapsi. Kirja päähenkilön iästä voi päätellä, että tämä kirja puhuttelee erityisesti taaperoikäisiä ja puhumaan opettelevia lapsia.
Kirjan lauseet ovat yksinkertaisia ja napakoita. Ne kuvaavat täsmälleen kirjan kuvien tapahtumia. Tapahtumat, tilanteet, tunteet ja esineet ovat pienille lapsille tuttuja ja helposti tunnistettavia. Liian vaikeat sanat, ilmaisut ja juonenkäänteet ovat pienille lapsille liian hankalia, jolloin lapsi ei jaksa keskittyä kirjaan ja lukemiseen. Sitä ongelmaa ei tässä kirjassa ole!
Kirjan tapahtumiin voi myös aikuinen samaistua. Kukapa ei olisi joskus saanut apurikseen lasta, jolla on huomattavasti enemmän intoa kuin taitoa. Tai kukapa ei olisi joskus etsinyt tavaraa, jonka lapsi on vikkelästi siirtänyt ”parempaan jemmaan”.
Kirjan lopussa on kertomukset toistava kuvasarja, jonka avulla tapahtumat voi toistaa omin sanoin. Pienikin lapsi voi tässä onnistua omalla tasollaan.
Kirjasarjaan kuuluu myös Alli siivoaa.
Mervi Lindman: Peppe on ihana (2019)
Peppellä on myös kaksi pyöreää KORVAA, joilla kuulee kaiken. Varsinkin varhain aamulla.
Peppe on ihana -kirja on kirja taaperoille ja puhumaan opetteleville. Kirjassa esitellään Pepen ruumiinosia ja mitä niillä voi tehdä. Samalla on luontevaa ihastella oman lapsen kanssa, missä ovat silmät, korvat, nenä, sormet, varpaat ja niin edelleen.
Tämä kirja siis auttaa tutustumaan omaan kehoon. Tärkeää on tutkia kehonosia hyväksyvästi ja arvostavasti sekä tuoda esiin sitä, että lapsi on täydellinen juuri sellaisena kuin hän on. Lapsen kanssa voi tutkia ja vertailla kehonosia aikuisen kanssa: kumman sormet ovat pidemmät ja onko nenän muodossa eroa?
Kirjat on kirjoitettu alun perin ruotsiksi. Kirjasarjaan kuuluu myös Peppe pussaa (2020), Peppe potalla (2020) ja Peppe pillastuu (2020).
Lukemista lapsille: tutustu myös näihin!
Lukemaan innostaminen – Mikä neuvoksi kun lapsi ei halua lukea?
Tunnekirja lapsille – opeta lapselle tunteiden käsittelyä kirjojen avulla
Päiväkotiin tutustuminen kirjojen avulla
Runoja lapsille – rytmi innostaa kuuntelemaan
Lasten luontokirja – opi luonnosta yhdessä lapsen kanssa
