Raskauden eteneminen – ensimmäinen, toinen ja viimeinen kolmannes
Raskauden eteneminen tapahtuu hitaasti, joskus tuskastuttavan hitaasti. Monen odottavan äidin aika on pitkä.
Raskausaika voidaan jakaa kolmeen osaan, ja jokaisessa vaiheessa on omat erityispiirteensä. Lue myös raskausviikot viikko viikolta!
Raskauden ensimmäinen kolmannes
Uusi ihminen aloittaa tilan valtauksen äidin vartalossa. Kun munasolu on hedelmöittynyt, se kiinnittyy kohdun seinämään ja alkaa kehittyä. Siitä muodostuvat istukka ja kalvopussi ja niiden sisälle alkio.
Napanuora kulkee sikiöstä istukkaan, joka on kiinni kohdun seinämässä. Istukan kautta sikiö saa happea ja ravintoaineita ja sen kautta myös kuona-aineet kulkeutuvat pois.
Äidin keho alkaa erittää erilaisia raskaushormoneja, joilla on monia tärkeitä tehtäviä.
Raskauden ensimmäinen kolmannes on usein odotusajan väsyttävimmät kuukaudet, sillä vaikka raskaus ei vielä näy ulospäin, on muutos naisen elimistössä raju. Lapsen tärkeimmät elimet kehittyvät alkuraskaudesta ja alkuraskauden väsymyksen voidaan katsoa olevan luonnollinen seuraus tästä suuresta luomistyöstä.
Alkuraskauden väsymyksessä kannattaa olla armollinen. Kannattaa levätä ja nukkua tarpeeksi. Yhtä tärkeää on myös ulkoilla ja liikkua omien voimien mukaan.
Alkuraskaudessa moni huomaa maku- ja hajuaistin herkistymisen. Se voi aiheuttaa pahoinvointia.
Hormonaaliset muutokset vaikuttavat äidin mielentiloihin. Raskaana oleva saattaa huomata herkistyvänsä aiempaa helpommin ja itkeskellä outojakin asioita. Tätä herkkyyttä ei tarvitse peitellä eikä hävetä! Se on tärkeä voimavara ja tärkeä osa odotusaikaa ja synnytystä. Herkkyys valmistaa äitiyteen ja huolenpitoon uudesta ja avuttomasta vastasyntyneestä.
Raskauden toinen kolmannes eli keskiraskaus
Toisella kolmanneksella sikiön liikkeet alkavat tuntua. Ensimmäiset liikkeet saattavat tuntua kuin ilmakuplilta ja ne voimistuvat päivä päivältä.
Keskiraskaudessa pahoinvointi ja väysymys yleensä hellittävät. Tämän takia toinen kolmannes on usein raskauden helpointa ja mukavinta aikaa.
Keskiraskauden aikana oksitosiinin ja endorfiinien eritys lisääntyy. Ne auttavat muun muassa ruoan imeytymisessä, stressinhallinnassa ja kivunsiedossa.
Toisella kolmanneksella istukka on täysin kehittynyt. Istukka ja sikiö erittävät estrogeenia ja progesteronia, joiden pitoisuus kasvaa jopa satakertaiseksi.
Vatsan kasvaessa ruumiin mittasuhteet muuttuvat. Se voi johtaa ryhdin huononemiseen, kun painopiste siirtyy eteenpäin ja alaselän notko suurenee.
Viimeinen kolmannes
Syntymän turvarajana pidetään 37. raskausviikkoa. Tällöin lapsi alkaa olla valmis syntymään ja keuhkotkin ovat valmiit.
Viimeisellä kolmanneksella sikiö ottaa kasvuspurtin ja kolminkertaistaa painonsa.
Kahdeksannella kuulla kohtu on kasvanut suuren vesimelonin kokoiseksi. Se vie tilaa yhä enemmän äidin hengitykseltä ja sisäelimiltä. Esimerkiksi närästys on yleistä loppuraskaudesta kun vatsalaukku työntyy syrjään normaalilta paikaltaan.
On yksilöllistä, miten loppuraskaus tuntuu kehossa. Joillekin se saattaa olla mukavaa aikaa, kun taas toiset kärsivät huonoista yöunista ja kivuista.
Loppuraskaudesta lepo ja armollisuus itseä kohtaan on erityisen tärkeää. Suomessa äidit pääsevät ajoissa äitiyslomalle ja varsinkin esikoistaan odottavat voivat nauttia päiväunista ja muista omista lepohetkistä.
Myös uudelleensynnyttävien kannattaa rauhoittaa loppuraskaus levolle ja rauhoittumiselle mahdollisuuksien mukaan.
Viimeiset viikot ja päivät mielessä pyörii lähinnä synnytys ja siihen onkin hyvä valmistautua muun muassa pakkaamalla sairaalakassi valmiiksi ja miettimällä omat toiveet synnytykseen.
Lähteet:
Malla Rautaparta: Raskaus, synnytys, äitiys – Äidiksi omaa kehoa kuunnellen, WSOY (2010)
Lue lisää:
Helppo synnytys – Jennyn synnytyskertomus
Seikkailija on esikuva lapselle – mikä vain on mahdollista!
